tunnetila: pohdiskelu
Muistan kun jokunen vuosi sitten astuin sisälle tamperelaiseen vaateliikkeeseen ja ihastuin. Silloin vielä vanhassa tehdasrakennuksessa sijainnut myymäläkaunotar Cotton, oli sisustettu kauniisti ja oli täynnä kauniita vaatteita ja kenkiä, mutta se mihin ihastuin, oli liikkeessä hienostuneena leijaileva tuoksu. En voinut olla kysymättä liikkeen myyjättäreltä mistä tuo tuoksu oikein tuli. Kyseessä oli By Malene Birgerin kynttilät jotka toivat valollaan liikkeeseen tunnelmaa, mutta samalla myös tuoksuivat taivaallisilta. Kynttilä maksoi 27€. Päivittelin mielessäni kynttilän kovaa hintaa, mutta ostin sen silti.
Pari vuotta sitten ostin itselleni matkamuistoksi Nizzasta Diptyquen kynttilän. Tuo kynttilä maksoi 56€. Hinta oli mielestäni naurettava, mutta totesin sen olevan niin ihana muisto täydellisestä lomamatkasta että maksoin summan mukisematta. Enkä katunut ostostani hetkeäkään.
Muutama päivä sitten huomasin ruotsalaiselta tuoksubrändi Byredolta tulleen markkinoille uuden kausimalliston. Kolme tuoksukynttilää ihanan talvisissa tuoksumaailmoissa, Safron, Cardamome ja Gingenbre. Kauniit pakkaukset, collectors edition ja mitä vielä. Hinta 65€ per kynttilä.
Hei oikeasti, kyseessä on kynttilä jota poltat muutaman illan ja siinäpä se. Toki lasipurkkiin valetuista kynttilöistä jää muistoksi tuo lasinen osa joissa poltan jälkeenpäin tuikkuja, kauniita ne ovat niinkin, mutta kauniin lasipurkkiin valetun kynttilän saa H&M Homesta alle kympillä. Toki kalliiden kynttilöiden tuoksumaailmat ovat monimuotoisempia, usein lempeämpiä eivät esanssisen pistäviä, ja useinmiten nuo kynttilät ovat vahan ja parfyymin sekoituksia eikä niissä ole käytetty teollisia tuoksuja, mutta silti 65€ kynttilästä kuulostaa minusta jo aika paljolta.
Missä menee ylellisyyden ja typeryyden raja? Ylellisyyttä on minusta hankkia itselleen tuotteita joihin ei olisi jokapäiväisessä elämässä varaa, jotain oikein ihanaa josta pitää kovasti ja jota haluaa vaalia. Typerää taas on ostaa kalliita tuotteita vain siksi, että ne ovat jotain tiettyä brändiä ja on ”hienoa” omistaa niitä.
Olen menossa viikonloppuna siskoni kanssa perinteiselle joulunalusristeilylle Tukholmaan enkä voi sille mitään, että mieleni tekisi käydä tuoksuttelemassa noita kynttilöitä kun olemme joka tapauksessa Tukholmassa. Voi jestas sentään, kuudellakymmenellä viidellä eurolla saisin niin paljon muutakin! Missä Teillä menee raja? Onko 65€ kynttilästä silkkaa typeryyttä?
Kuva: Byredo
Amber Collection
No, tuota… Kyllä minusta 65 euroa yhdestä kynttilästä menee hivenen kalliin puolelle… Kuten sanoit: se on vain kynttilä, vaikka varmastikin laadukas tuote sinällään. Epäilen kuitenkin, etteivät nämäkään hyllyyn jää eli ostajia löytyy 🙂
Minulle luksusta on vaikkapa laittaa kynttilä palamaan ihan arki-iltana, mutta siihen riittää mainiosti tuo vinkkaamasi H&M:n malli (tai ihan joku niistä vanhoista tuikkusista, joita kaapeista löytyy). Toisaalta: en kyllä varmaan malttaisi olla näitä tuoksuttelematta, jos vastaan tulisi, joten käväisepä sinä tekemässä se meidän muidenkin puolesta ja kerro sitten, että olivatko kynttilät niin ihania kuin voisi kuvitella!
Heh, ”hivenen kallis”… 😀 Ihan tolkuttoman kallis, jos suoraan sanon. 😀 Kun tuotetta markkinoidaan sanoilla ”limited edition tai special edition”, tuotteet katoavat kauppojen hyllyiltä hetkessä. Myönnän itsekin sortuvani tuohon.
Täytyy piipahtaa tuoksuttelemassa Byredolla. En kuitenkaan usko että huumaannun täysin. Täytyy (yrittää) pitää järki päässä.. 🙂
No mikä ettei, jos haluaa ja tahtoo. En ole kenenkään rahojen valvoja. 😉 Itse tykkään eniten Toccan ja Yankee Candlen kynttilöistä ja niistäkin joutuu pulittamaan hieman normaalia enemmän, ei kuitenkaan ihan 65 euroa. 😀
Oih, Yankee Candlen myymälät on lempparipaikkojani maailmalla. Oih ja voih mitä tuotteita, ja ne joulumaat mitä (valtaviin) liikkeisiin on rakennettu. Niissä saatta mm. sataa sisällä lunta! Minulla on New Yorkin syksyltä jemmassa vielä muutama Yankee Candlen pikkukynttilä mutten raaski polttaa niitä.. 😀
No kyllä se 65€ minulle on jo kipurajan yläpuolella kynttilästä. Diptyquella olen käynyt monet kerrat Pariisissa kynttilöitä tuoksuttelemassa, mutta silti en ole raaskinut ostaa. Ihan pienen kynttilän saisi muistaakseni reilulla kahdellakympillä, mutta se on mielestäni liian pieni. Tuote siis vetoaa, mutta järki voittaa. Toisaalta, jos ostaisin kynttilän, tuskin katuisin ostosta.
Olen samaa mieltä kanssasi Lumo ihan kaikesta. 🙂 65€ on kipurajan yläpuolella ja pikkukynttilä taas on liian pieni. 😀 Mutta jännää kyllä on tuo, että kynttiläostoksia ei kadu, maksoivat ne sitten mitä tahansa. Niistä jää yleensä niin kiva muisto kun ne on ostettu jotenkin spesiaalina hetkeä, ja yleensä juuri reissusta.
Mä itse en ostaisi 65€ maksavaa kynttilää, mutta jos joku haluaa niin ok. Mä aina mietin, että tarvitsenko juuri sitä tuotetta mikä maksaa enemmän vai tyydynkö halvempaan verisoon. Kotimaisuus on iso asia joka vaikuttaa siihen päätökseen. Toisaalta nuo kalliimmat kynttilät kyllä tuoksuvat paremmilta ja pehmeämmiltä kuin ne halvemmat ja siksi usein tyydyn ihan tavalliseen tuikkuun :).
Oi CurryKaneli, minulla on meille tuikkujen ystäville ihan mahtava vinkki! Kirjoitin postauksen eilen ja ajastin sen viikonlopulle jolloin olen itse Tukholmassa lomailemassa. Muista siis käydä blogissa vielä tällä viikolla. oOlisikohan se ollut sunnuntaiaamu jolle ajastin tuikkupostauksen valmiiksi..?
Muistin väärin! Tuikkupostaus tuleekin jo perjantaina.
Minäkään en itse maksaisi 65 euroa kynttilästä, olkoon se kuinka ihana tahansa. Tai pitäisikö sanoa, että en uskoisi maksavani…. totuushan sitten voi olla ihan toinen, mikäli The Kynttilä kohdalleni jossain osuisi, hahhah! 😉
Mutta juu, ihan tältä istumalta siis en voisi kuvitella laittavani tuota summaa kynttilään.
Toki suon muille sen ilon, enkä moralisoi heitä millään muotoa. 🙂
Hahahah, The Kynttilä! Mahtavasti sanottu! 🙂 Saapa nähdä ovatko nämä kynttilät minule se The Kynttilä -juttu jos näitä päädyn Tukholmassa tuoksuttelemaan… 😉
Ajattelin aikanaan etten koskaan voisi käyttää huiviin muutamaa kymmentä euroa enempää. Mutta voi, kun löysin laadukkaat ja kestävät kashmir- ja merinovillahuivit pari vuotta sitten, ymmärsin että joskus laatu maksaa enemmän. Minusta myös jokainen saa käyttää rahansa itselleen tärkeisiin asioihin. Joillekin se on matkustelu, joillekin teknologia, joillekin kynttilät. 🙂 jos rahaa on siunaantunut, niin miksei vaikka noihin kaikkiin. 🙂 olen kyllä siitäkin samaa mieltä, että on typerää ostaa jotakin kallista vain koska se on tiettyä merkkiä. Joskus itse merkki tuo turhaa lisähintaa vaikkei tuote olisikaan kestävä.
En itse ostaisi (ainakaan nykyisessä tilanteessani) noin kallista kynttilää, mutta jos se olisi todella kaunis ja hyväntuoksuinen voisi kiusaus olla näin kyntyilöiden ystävänä suuri.
Ai niin, Yankee candlet ovat minustakin ihan parhaita! Minulla on neljä pientä jouluista votiivikynttilää ja yksi kaunis purkki kanelitangontuoksuisena. Kyllä tulee ihana fiilis kun niitä iltaisin polttelee. 🙂 nuo kaupat kuulostavat upeilta, pääsisimpä joskus sellaisessa käymään. Säntäilisin siellä varmaan ihan riemuidioottina. 🙂
Voi Virpi, sä niin sekoaisit noissa kaupoissa! 😀 😀 Jouluinen musiikki, koristeiden kimallusta, palavat kynttilät, rakennetut joulumaat, lumisade, ai vitsit sentään! Vaikka tykkään pääasiassa aika minimalistisista jutuista, niin amerikkalainen jouluöveri on saanut minut puolelleen. 🙂
Heh, tuo huivijuttu kuulostaa tutulta. Nyt sellainen kipuraja laadukkaasta huivista menee minulla parin sadan tienoilla. Ja jos huivi on täydellinen, niin ehkä 250€ voisin siitä vielä maksaa. Kummasti se rahan arvo sumenee kun johonkin todella laadukkaaseen juttuun pääsee käsiksi. 🙂
mielestäni jopa se 27 euroa kynttilästä on aika paljon mutta sen voisin kyllä maksaakin tosi ihanasta kynttilästä. polttelisin sitä sitten säästellen. 🙂
mutta 65 euroa on ehdottomasti liikaa. en raaskisi sitä summaa maksaa itselleni tulevasta kynttilästä mutta lahjaksi sellaiselle, jonka varmasti tietäisin sitä arvostavan voisin kyllä hankkia. mutta jos olisin ostamassa itselleni miettisin että onko 65 euroa maksava kynttilä niiiin paljon ihanampi kuin se 27 eurolla irtoava. ja päättäisin että ei ole.
ihania tunnelmallisia kynttilähetkiä toivottelen tuikkupostausta odotellen.
Totta muuten tuo lahja-asia. Itselle harvon raaskii ostaa mitään niin kallista kuin lahjaksi ostaisi. Siksi monet varmaankin ostavat kalliita merkkilaukkuja tms. itselle vaikkapa joululahjaksi. Lahjaksi ostaminen, vaikka sitten itselle, oikeuttaa jostain syystä kuluttamaan reilusti enemmän rahaa.
Tuikkupostaus tulossa huomenna, ja siinä jos missä säästetään niin luontoa kuin rahaakin. 😉
Jopa kymppi kynttilästä on typeryyttä.
😀 Odota vaan, tulen viikonlopun reissusta kotiin 65€ maksaneen kynttilän kanssa. Tai pahimmassa tapauksessa en osaa päättää mikä tuoksuista on paras ja ostan ne kaikki, yhteensä 195€ kynttilöistä!! Ding ding ding! 😀 😀
Aika kipurajoilla kyllä, vaikka ei hätää Hermès’n kynttilöiden hinnat nousevat 100-200 e 🙂 Pelottavaa on, miten nuo hinnat hämärtyvät itselle, kun on kerran jonkin rajan ylittänyt. Joskus x e maksanut laukku tuntui kalliilta, mutta nyt sillä hinnalla ei oikein edes saa laukkua.
No huh huh! Siis joku ostaa oikeasti 100€-200€ maksavan kynttilän?!?! Saisi olla kyllä kullalla päällystetyssä rasiassa että sellaista edes harkitsisin. 😀
Totta kyllä tuo rahan arvon sumentuminen. Tosin jos verrataan laukkukokoelmiamme, niin mulla ei ole kyllä sumentunut sinuun nähdän juuri lainkaan. 😀
Olen tässä lähiaikoina miettinyt samoja asioita, kun löysin järjettömän ihanan Mad et Len-tuoksukynttilän netin syövereistä. Kyseessä ranskalainen (niinpä niin, Diptyque ym.) käsintehty kynttilä, jossa on mieletön takorautainen rasia. Ja hinta: yli 80 euroa!!!! Hetken mietin, että haluan hinnalla millä hyvänsä, mutta sitten järki voitti. Hurjan hintaisia, mutta varmasti aivan ihania kynttilöitä, nuo Byredot myös.
Oooh, kynttilä kuulostaa ihanalta, mutta kyllä, kipuraja on ylittynyt tuossa yli 80€:n hinnassa jo moneen kertaan. AUTS! En uskalla edes googlata tuota mainitsemaasi kynttilää vaikka mieli kyllä tekisi… 😀