Elämäntapavalmennus

tunnetila: onnistumisen ilo

* yhteistyössä Kämp Spa*

Viime sunnuntaina julkaisin yhteistyössä valmentajani Eveliinan kanssa kirjoittamani postauksen salitreenin tavoitteista ja niihin pääsemisestä. Tänä sunnuntaina on aika puhua elämäntapamuutoksesta ja terveellisemmän ruokavalion merkityksestä arkeen. Aloitamme jälleen Eveliinan kommentilla.

Kuntovalmentaja Eveliina Naulo: ”Elämäntapamuutoksen onnistumisessa arjen konkreettiset toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa. Uusista toimintamalleista tulee rutiineja jotka ovat osa elämää.

Muutoksen tekeminen ei ole helppoa, ja vaatii ajastustyötä sekä tietoista valintojen tekemistä ja ponnisteluita jotta vanhat tavat muuttuvat. Elämäntapamuutos etenee askel askeleelta, koko elämää ei tarvitse – eikä ole suositeltavaakaan rempata kerralla.

Elämäntapamuutoksessa ennakointi astuu arvoon arvaamattomaan. Jokainen meistä tietää miten vaikea on kiireessä, nälässä ja väsyneenä toimia toisin. Arjen ”sudenkuoppia” täytyy siis oppia ennakoimaan, tällöin pitkäjänteinen muutos on taattu.

Repsahduksia ei elämäntapamuutoksessa tunneta, vaan erilaiset elämäntilanteet ja siihen kuuluvat valinnat esimerkiksi ravinnon parissa, ovat luonnollinen osa elämää.

Tärkeintä ovat toistuvat asiat, kuten ruokarytmi, valintojen muodostama laatu sekä kokonaisuus, eli yksinkertaistettuna peruspilarit kuntoon, huomio isoihin asioihin ja ajatukset pois hiusten halkomisesta.

Perusteissa tärkein kivijalka on tasainen ja säännöllinen ruokarytmi, joka varmistaa verensokerin tasaisena pysymisen sekä näläntunteen hallinnan. Jo tämä ennaltaehkäisee mielitekojen syntyä, edistää fiksujen valintojen tekemistä sekä pitää aineenvaihdunnan ja suoliston toiminnan terveyttä tukevana.

Mikä parasta, säännöllinen ruokarytmi nimensä mukaan rytmittää ja tauottaa päivää ja pitää vireystilankin kohdallaan, kun ravintoa tulee tasaisesti esimerkiksi neljän tunnin välein vähän kerrallaan, eikä kerralla mieletöntä määrää.

Ruokavalion tulisi sisältää enemmän hyviä kuin huonoja asioita. Toistuvien valintojen ollessa laadukkaita ja terveellisiä ne muodostavat hyvän kokonaisuuden, johon mahtuu myös elämään kuuluvat muut valinnat. Kunhan pysytään kohtuudessa ja kultaisella keskitiellä.

Ruokaremontissa lähdimme Ninan kanssa liikkeelle ruokapäiväkirjasta, kuten Nina on kertonut aiemmin. Ruokapäiväkirjan tehtävä on opettaa tekijälleen tietoisuutta omaan ravintokäyttäytymiseen ja ohjauksen avulla osoittaa syy-seuraussuhteita sekä paljastaa arjen sudenkuopat ja valintojen muodostama kokonaisuus. Ravintopäiväkirjan tehtävä ei ole tuomita, vaan löytää arjen ratkaisuja muutoksen mahdollistamiseksi.

Ninan ravintokäyttäytymisestä paljastui, ettei kotona ole ruokaa. Yleensä ruoka joka kotona on tulee kyllä syötyä, sen vuoksi kaikki lähti pariskunnan yhteisen kauppareissun järjestämisestä. Kaupassa tehtävät valinnat mahdollistavat tai estävät usein muutoksen tapahtumisen.

Toki valintoja on myös muualla kuin kotona, mutta on huomattavasti helpompaa tehdä järkeviä valintoja, kun kotona ei tarvitse taistella jääkaapin sisältöä vastaan. Jos sisältö on jo terveellistä, niin sen kuin teet sieltä ruokaa, kun tulet nälässä työpäivän jälkeen kotiin.

Ruokaostoksien lisäksi keskustelimme konkreettisista keinoista, miten ruokarytmin saisi säännölliseksi. Toki nämä asiat tapahtuvat arjessa hitaasti ja muutokset ovat kovan työn ja tuskan takana, mutta vain pohtimalla ratkaisuja muutos voi tapahtua.

Pohdimme, että välipaloja voi ottaa töihin mukaan tai niitä saa Ninan työpaikkaruokalasta. Ruokaa voisi tehdä valmiiksi, että päivällinen olisi kotona jo tehtynä ja näin iltasyöminen vähentyisi kun vatsa täytettäisiin kunnon ruualla. Aamupala ja lounas olivatkin jo kunnossa, joten muutokseen lähdettiin toteuttamalla välipala, ja kun se toimii niin päivällinen ja seuraavaksi kevyempi iltapala.

Jos haluat tehdä muutoksen, niin pieni askel kerrallaan. Ensin rytmi, sitten lisää parempia valintoja, esimerkiksi vihreätä kaikille aterioille, ja eineksien poisjättämistä. Muutos ei ole kieltoja ja rajoja, vain parempia ja järkevämpiä valintoja.”

Arvostan Eveliinan lähestymistapaa ravintovalmennukseen todella paljon. Eveliina ei kiellä mitään eikä mistään vanhasta ei ole pakko luopua jos ei niin tahdo. Vanhojen valintojen lisäksi muutoksessa tuodaan mukaan ruokailuihin ainoastaan lisää uusia hyviä valintoja. Tuo ajatusmaailma on toiminut minulla todella hyvin!

Juhlimme muutama viikko sitten sunnuntaina vauvakutsuilla. Toki herkuttelin juhlissa ja nostin maljan uuden tulokkaan kunniaksi, mutta yritin ennen herkkujen kimppuun ryntäämistä täyttää vatsani tarjolla olleella salaatilla.

Vein itse juhliin 4 litraa mansikoita ja tarjolla olleiden karkkien sijaan söin enimmäkseen mansikoita kermavaahdolla. Pavlovaa söin ja macaronseja ja tuulihattuja, mutta lisäsin noiden herkkujen oheen kevyemmät mansikat ja täyttävän salaatin.

Olen päässyt myös hyvään alkuun säännöllisen ruokarytmin kanssa. Rakastan pastoja, mutta olen jo kaksi kertaa käynyt pastaravintolassa illallisella kajoamatta pasta-annokseen. Toisella kerralla otin salaatin ja toisella kerralla valitsin tomaattikeiton. En edes ajatellut valintojani tuossa tilanteessa, minulla vain ei ollut työpäivän jälkeen niin iso nälkä että olisin tarvinnut täyttää vatsani pastalla.

Olen siis opetellut syömään kunnollisen välipalan ennen töistä lähtöäni ja se on saanut aikaan sen, etten ole pökertyä kun pääsen töistä kotiin tai ystävien kanssa illallistreffeille. Normaalisti tulen illallistreffeiltä kotiin valtavassa ähkyssä. Nyt syön töistä lähtiessäni jotain niin tuhtia (esim. luonnonjogurttia, banaanin ja pähkinöitä), että pärjään vähän pienemmällä satsilla ravintolassa. Kotona voin syödä vielä illalla smoothien tai muuta pientä iltapalaa.

Syön nykyään kolmen tunnin välein. Tuo aikataulu sopii ruokarytmiini töissä, ja olen huomannut että tuolla rytmillä minulla ei ole koskaan niin kova nälkä että sortuisin turhiin herkkuihin ainoastaan siksi että söisin niitä nälkääni.

Myös yhteiset kauppareissut olemme saaneet mieheni kanssa onnistumaan, eli pienimuotoinen ruokaremontti on jo hyvällä mallilla. Ja ei, en ole luopunut herkuttelusta. Lomani aloitin shampanjalla ja kävin myös ystävien kanssa Kakkugalleriassa herkuttelemassa. Kakkugalleriassa pidin kuitenkin maltin mukana ja otin vain palan kakkua vaikka seurueessani syötiin myös kakkubuffettia, jossa kakkuja saa syödä sydämensä kyllyydestä.

Kohtuus kaikessa, se on onneksi mottoni elämässä yleensäkin. Kohtuullisuus mielessä siis edetään ja hyviä asioita lisäillään mukaan vanhaan rutiiniin. Olen varma että ”ei sitä eikä tätä” -kielloilla olisin lopettanut muutoksen jo alkuunsa. Eveliinan metodit tuntuvat kuitenkin niin fiksuilta että niitä on mukava noudattaa.

0