Vieraana Pomarin tehtaalla

tunnetila: kiinnostus

Kuten jo aiemmin kerroin, kävin viime viikolla Pärnussa tutustumassa Pomarin kenkätehtaaseen. Pomarkussa vuonna 1960 alkunsa saanut Pomar (entinen Pomarfin) on edelleen perheyritys, ja mukana bisneksessä on yrittäjäperheen vesoja jo kolmannesa polvessa.

Pomarin myynti ja tuotteiden varastointi hoidetaan yhä Pomarkussa, mutta kenkien tuotanto siirrettiin 90-luvulla Pärnuun. ”Tuotanto oli joko siirrettävä pois Suomesta, tai toiminta oli lopetettava”, kertoo 90-luvun laman hankalista ajoista Päivi Fonsén, Pomarin vuonna -60 perustaneiden Kirsti ja Toivo Leppäsen tytär.

Lamasta huolimatta Pomarilla päätettiin jatkaa kenkien valmistusta, ja tuotanto onnistuttiin pitämään lähituotantona Pärnussa, vain muutaman tunnin matkan päässä Helsingistä.

90-luvulla Pomar myös uudisti tuotevalikoimaansa, ja alkoi vastata asiakkaiden tarpeisiin erikoistumalla GORE-TEX® -tuotteisiin. Vedenpitävä ja hengittävä Pomar GORE-TEX® -jalkine luotiin Pohjolan vaihteleviin sääolosuhteisiin, ja Pomar sai ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena brändinä käyttöönsä GORE-TEX® -lisenssin vuonna 1994.

Viime vuosina Pomarilla on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteiden muotokieleen, ja yksi kiinnostavimmista Pomarin uutuuksista onkin upea GORE-TEX® -huopasaapas. Lämmin ja kaunis huopikas, joka kestää kuivana vaikka meressä seisoisi. Täydellinen kenkä Suomen loskaiseen talveen!

Tänä päivänä Pomar vie jalkineitaan Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän lisäksi myös Japaniin, Italiaan ja Espanjaan. Uskon, että etenkin tuo huopasaapas menee Japanissa eksoottisuutensa vuoksi kuin kuumille kiville.

Siinäpä Pomarista muutama sana pähkinänkuoressa. Siirrytään nyt kuitenkin sisälle Pomarin tehtaaseen. Oli nimittäin ihan äärimmäisen mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten kenkä syntyy.

Pomarin kengissä käytetään italialaista ja saksalaista nahkaa, ja käyttämänsä nahantoimittajat ovat heille tuttuja jo vuosien takaa. Nahka kenkiin tulee lihatuotannon sivutuotteena. Saksasta tuleva nahka on luontoa säästäen parkittua TERRACARE -nahkaa, ja löytyypä Pomarin mallistosta myös vegaanisia kenkiä.

Kengän eri osat leikataan kokonaisista nahkavuodista mahdollisimman taloudellisesti, mutta silti nahan laatua ja venymistä tarkkaillen. Kovalle rasitukselle joutuvat palat leikataan vuodan paksuimmista kohdista, ja nahan venymissuunta täytyy ottaa huomioon.

Yhteen kenkään voidaan käyttää jopa 16 erillistä pientä nahkapalaa. Neulalla ja langalla nahanpaloja yhteen ompelevaa, pöydällä risti-istunnassa istuvaa suutaria tehtaalla ei näkynyt, mutta jokaisen sauman ompeli rautainen kenkäalan ammattilainen varmoin ottein teollisuusompelukoneella. Jokainen ommeltu sauma oli yhtä leveä ja työnjälki oli uskomaton.

Olin jostain syystä kuvitellut, että palojen liittäminen toisiinsa, saumojen vedenpitäväksi teippaaminen ja pohjien kiinnittäminen tehdään nykyään automatisoidun robotin avulla. Kaikki nuo työvaiheet tehtiin kuitenkin edelleen käsin ja Pomarin tehdas työllistääkin tällä hetkellä noin 100 henkilöä.  Onneksi kaikkea ei tehdä vielä koneellisesti!

Huikeinta koko tehdasreissulla oli nähdä eräs rouva istumassa työpöytänsä ääressä kynttilän valossa. Hänen tehtävänsä oli päätellä kengän ompeluun käytetyt langat, ja hän teki sen polttamalla langan kynttilän liekissä. Jäin lumoutuneena katselemaan hänen työskentelyään.

Jos tuo työvaihe tehdään hutiloiden niin saumat purkautuvat ja kengät menevät rikki. Tehtaalla ymmärsi kunnolla, miten jokainen työvaihe tuotantoketjussa on äärimmäisen arvokas, ja pienikin työ on tehtävä joka kerta täydellisesti.

Pomarin kenkien pohjat valmistetaan Suomessa, ja myös liima, jolla pohjat liimataan kiinni kenkiin, on kotimaista.

Oli hienoa kuulla miten paljon kotimaisia elementtejä tehtaalla käytetään. Etenkin se ilahdutti, että syy tuotteiden käyttöön ei ollut pelkästään niiden alkuperä, vaan myös se, että kotimaiset tuotteet on oikeasti parhaita mitä markkinoilta löytyy.

Pomarin pääsuunnittelijana ja suunnittelutiimin vetäjänä toimii Minna Peltomäki. Mallistojen pohjana pidetään vuodesta toiseen kuluttajien hyväksi havaitsemat Pomarin vahvuudet sekä laadukkaat materiaalit, mutta uudistumista tarvitaan silti jokaisessa mallistossa.

Minnan pitkäjänteinen työ brändin muotokielen uudistamisessa on tuottanut tulosta. Pomarin huopamalliston muotoilu palkittiin nimittäin vuoden alussa Fennia Prize Honourable Mention -tunnustuksella!

Tiesittekö muuten, että Euroopassa valmistetaan nykyään enää 3% koko maailman kengistä? Etenkin tuohon faktaan nojaten on pakko todeta, miten hurjan iloinen olen Pomarin alkaneesta maailmanvalloituksesta. Japani, Italia ja Espanja, siinä on jo hyvä alku. On aina niin ihana kuulla kotimaisista menestystarinoista!

Noin kuukausi sitten Tunnetilan kotimaisen muodin viikolla jo totesin, että jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuussa enemmän kotimaisiin tuotteisiin, se tarkoittaisi 10 000 uutta työpaikkaa. Toistan nyt itseäni ja sydämestäni toivon, että jokainen Teistä pitäisi tuon pienen asian mielessään ostoksilla käydessään.

Kenkätehtaalla ihmisten työskentelyä katsoessani mietin, miten tärkeää jokaiselle kuluttajalle tämän näkeminen olisi. Käsityötä seuratessani ymmärsin entistä paremmin, miksi lähellä tuotettuja kenkiä ei saa kolmella kympllä. En voinut olla miettimättä, millaisissa oloissa kympin maksavat muovikengät valmistetaan.

Vaikka Pomarin tehdas on Pärnussa, niin brändi on edelleen suomalainen perheyritys. Suositaan yhdessä kotimaista lähituotantoa! Nämä kengät on valmistettu meille juuri niissä oloissa, missä nämä kengät ovat parhaimmillaan.

Pomarin verkkokauppaan klik.

8