tunnetila: huvitus
Viikonloppuna keksimäni #pitäisi -haaste on lähtenyt aika messevästi käyntiin. Eilen oli haasteen ensimmäinen päivä, ja pelottavaa kyllä, samalle päivälle sattui osumaan aika kampaajalle. Tiesin jotain päräyttävää tapahtuvan jo kampaajalle astellessani.
Kun sitten ensimmäinen ajatus kampaajan tuoliin istuessani oli ”Pitäiskö leikata lyhyet hiukset”, niin jostain kummasta se rohkeus tuli esiin. Sanoin toiveen ääneen kampaajalleni Mikolle.
Olin tallentanut yli vuosi sitten puhelimeni muistiin erään netistä löytämäni kuvan kauniista lyhyestä kampauksesta, ja kaivoin sen esille. Mikon vielä tuplavarmistettua että olenhan nyt ihan varma tästä, hän lyhensi hiuksistani kaiken haperon pois. Vitsit että tuli vapautunut olo!
Ihan lyhyttä tukkaa minulle ei voi (ainakaan vielä) leikata, sillä henkinen kanttini ei kestä ajatusta, etten saisi hiuksia ponnarille. Vaikka tämä kampaus on lyhyt, saa siitä silti hätätapauksessa väsättyä mininykerön niskaan.
Ensimmäinen vuoden mielessä pyörinyt #pitäisi -juttu tuli toteutettua heti haasteen ensimmäisenä päivänä, ja tulipa siitä hyvä fiilis! Eikä tässä vielä kaikki! Tein eilisen aikana myös pari muuta päätöstä, joita normaalisti saatan vitkutella luvattoman kauan.
Työpäivän jälkeen selkäni tuntui olevan poikkeuksellisen jumissa. ”Pitäiskö varata hieroja?” Pitäisi! Siispä varasin hierojan heti tälle päivälle. ”Olisipa ihana uida! Juuri sitä kroppani kaipaisi juuri nyt. Pitäisikö mennä uimaan?” Tässä kohtaa hieman hangoittelin vastaan. Ei sellaisena päivänä voi mennä uimaan, kun on käynyt kampaajalla ja hiukset on kerrankin hyvin.
Nääh, kampauksia saa uusia, mutta kroppa kaipaa nyt pehmeää liikettä. Niinpä pakkasin kassini ja marssin uimaan. ”Onpa kallis kertamaksu… Pitäisikö ostaa kuukausikortti?” Pitäisi! Nyt minulla on sitten lyhyet hiukset ja kuukausikortti uimalaan.
Että sellainen ensimmäinen #pitäisi -päivä. Mitähän muuta tällä viikolla ehtii vielä tapahtua???
16
Kauniit! Ja sopivat sinulle todella hyvin! <3
Kiitos Virpi! <3 Nyt vaan taas plkään, etten osaa laittaa näitä enää koskaan kivasti. 😀 Mikko sanoi että nämä on todella helpot laittaa. Jep jep... 🙂
Ooh!! Nina on laittanut tuulemaan!! Peukkuja! Kuulostaa hyvältä! 🙂
Ihanat nuo hiukset! Sopivat sinulle niin hyvin, olet oikein ladylike!
Mullakin on pitäisikö listalla monta asiaa, mutta nyt ei riitä rahkeet, eikä aika… Olen unohtanut muutamassa kuukaudessa, mitä töissä käyminen tarkoittaa: eihän mulla ole ollenkaan vapaa-aikaa ja pää höyryää vielä työpäivän jälkeenkin!! Nyt mietin, että pitäisi mennä lenkille ja sen taidan ainakin jossakin muodossa toteuttaakin 🙂 Hieroja on aika korkealla listalla myös. Toivottavasti ehdin varata senkin jollekin päivälle viimeistään tällä viikolla…
HUrjasti tsemppiä uudenlaisen arjen alkuun Tarja! <3 Ja lenkki on aina hyvä idea, muodossa tai toisessa. Ja hieroja, huh huh! Minulla on lavat tällä hetkellä niin jumissa, että välillä herään yöllä siihen, kun yritän nukkua selälläni, mutten saa henkeä kun lapojen väli on kuin joku teräslevy. kävin äsken hierojalla ja olin koko ajan oksentaa. Otettiin seuraava aika juhannuksen jälkeen. Toivotaan että saadaan selkä kuntoon.
Ja niin, kiitos kampauskehuista. Hiukset on kyllä aika pirtsakat. 🙂
Lenkki jäi nyt väliin, kun kotihommat ja lasten iltatoimet söi ajan :/ Väsyttää niin, että paras mennä nukkumaan vaan… On nämä illat kovin lyhyitä!
Mulla on kuule lapojen välissä ihan sama juttu! Jotain tuolle on tehtävä pikimmiten, sillä ei tunnu yhtään kivalta…
Lapsiperheen arki vie kyllä tehokkaasti ajan ”ylimääräiseltä”, eli lenkkeilyltä tai muulta sellailelta mitä ei ole pakko ehtiä. Mutta hyvä puoli on se, että myös kotona touhutessa tulee kulutettua mukavasti energiaa. 🙂 Kivaa päivää sinulle Tarja! <3
Oo miten ihanat hiukset ja mahtavaa, että haasteesi toi jo heti kaikkea uutta elämään 😀 Mäkin haaveilen lyhyestä Pixie-tukasta, mutta mutta..pitäisiköhän? 😀
Oi pitäisi!!!! <3 Sinulla on niin kauniit ja vahvat hiukset, että ne kasvavat nopeasti takaisin jos et viihdykään niin lyhyessä lookissa. Mutta olisi varmasti ihanan freesi kesäkampaus! Suosittelen ottamaan osaa #pitäisikö -haasteeseeni. 🙂
Ihanat hiukset! (Ja kasvavat takaisin kyllä, jos ikävöit pitkiä hiuksia ?)
Onpa muuten hyvä ja positiivinen haaste -pitäisikö yrittää…
Kiitos Heidi! Ja kyllä, onneksi hiukset kasvaa jos en viihdy näissä. Toistaiseksi on ainakin mennyt kivasti ja olo on vaan freesi. Ja tervetuloa mukaan haasteeseen, lupaan ettet pety! 🙂
No wau! Upeat hiukset ja tosi hyvä haaste 🙂 Niinhän se on että jos mitään ei uskalla niin mitään ei saa eikä mikään muutu. Täytyypä itsekin muuttaa vähän ajattelutapaa ja mennä rohkeasti tulta päin 😀
Kiitos Leena! Ja hei kyllä, tämä haaste on ollut jo nyt ihan paras! Olen saanut valtavasti asioita aikaan jo näiden kolmen päivän aikana. Mukaan vaan, tämä on tosi kivaa! 🙂
Ihanan pirtsakat!! Olet sä kerkeäväinen, hitaampaa huimaa täällä ?. Mä en taida olla kauhean kova miettimään pitäisikö, paitsi ostamisen kohdalla, ja silloin koen että tuumailu on kohdillaan. Hauskasti kyllä tää sun teema laittoi ajattelemaan asioita, tuumasta toimeen!!
Kiitos Saara! <3 Hei mahtava kuulla ettet ole jahkailija muussa kuin ostosten teossa. Siinä saakin olla järki mukana. Minä olen välillä hyvin impulsiivinen (esim. kun oli mahdolisuus päästä Antti Tuiskun kainaloon ja yhteiskuvaan, niin MENIN HETI!!!), mutta sitten taas joitakin asioita jahkailen liian pitkään ja tilaisuus menee ohi. Mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän miettii että miksi taas jahkailin ja menetin tilaisuuden. Aika harvoin siinä mitään menettää, yleensä noissa päätöksissä on saamapuolella, joten ees päin vaan täysillä! 😀
Ehdottomasti kyllä! Harvemmin varmaan jäisi harmittamaan asia jonka on tullut tehtyä, kuin tekemättä jäänyt! Ainakin kuvittelen, että tän ikäisenä ei enää niin hurjia ideoita edes tulisi mieleen, joita tulisi kaduttua jälkikäteen, heh?
No mitään muuta hurjaa en keksi, muuta kuin ex-temporee ulkomaille muuttaminen. Mutta siitäkään ei tiedä katuisiko sitä jälkeenpäin, vai olisiko se paras päätös ikinä. (Vitsit että tuo ajatus polttelee mielessä ihan koko ajan… Ääääää!!!)
Sama täällä! Ajattelen tätä asiaa jo ihan joka päivä. Olen ajatellut että se tarkoittaa sitä, että se on toteutettava ihan ihkaoikeasti ja olenkin ottanut pieniä askelia jo oikeaan suuntaan. Tokikin toteutusaikataulu on minun ja miehen mielissä ehkä hieman erilainen… ? Pääasia että tapahtuu, eikä jää siksi asiaksi jota sitten joskus katuisi?
Oiiiiiiiii! Olisipa ihana jos te saisitte haaveenne toteutettua! Ja ihan sama millä aikataululla (tietysti mitä nopeammin sen parempi :D), kunhan teette sen mistä haaveilette. Sinulla on tuosta jo esimerkkiä ihan lähipiirissä, eli kyllä ne hommat onnistuu kun laitetaan tapahtumaan. (Minunkin kaksi serkkuani asuvat toinen Italiassa ja toinen Portugalissa. Muuttivat molemmat omille tahoilleen heti lukion jälkeen ja ovat asuneet muualla jo 20 vuotta. Niin ne hommat vaan menee kun ottaa aktiivisen toimijan roolin, eikä vaan hissuttele menemään… Äh, miksi mä en vaan tee tuota päätöstä?! Tai ehkä minä voisin sen tehdä aika nopeastikin, mutta mies vähän himmailee. :))
Lyhyet hiukset sopivat sinulle oikein hyvin :). Mikko on itse asiassa myös mun kampaaja ja yli 10 v. sitten oli sama tilanne, kun puolimetriset hiukset lyhenivät leukamittaan. En ole katunut muutosta :).
Hei jee, kiva että sinäkin olet löytänyt Mikon. Mikko on kyllä aarre. 🙂 Ja kiitos, olen viihtynyt kampauksessa tosi hyvin.