tunnetila: pohdiskelu
Kaksi tapausta joukkoliikenteestä.
Tapaus 1. Nainen astuu raitiovaunuun puhelin kädessään. Hän menee mietteliään näköisenä vaunun keskiosassa seisovan miehen luo ja kysyy: ”Anteeksi, osaisitko auttaa? Yritin ostaa tekstiviestilipun, mutta lippua ei tule. Olikohan minulla väärä numero?”
Mies tarkistaa numeron ja se on oikea. Nainen toteaa yrittävänsä uudestaan. Viesti lähtee, mutta lippua ei kuulu. Nainen kokeilee vielä kolmannen kerran. Lippua ei tule. Samaan aikaan vaunuun nousee tarkastajia. ”Tarkistamme kaikkien matkaliput, olkaa hyvät!”
Tarkastaja tulee naisen kohdalle ja kysyy lippua. Nainen kertoo lähettäneensä kolme viestiä, mutta lippua ei tule. Tarkastaja toteaa että naisella ei siis ole lippua ja alkaa kirjoittaa sakkolappua. Nainen selittää, että hän on kyllä ostanut kolme lippua, mutta tekstiviestiliput ei tule perille. Naista auttanut mies tulee myös kertomaan, että viestit on todella lähetetty.
Tarkastaja toteaa, että on matkustajan vastuulla, että hänellä on jo kulkuvälineeseen noustessa voimassa oleva lippu. Ilman lippua välineeseen ei saa nousta. Nainen saa sakkolapun, 80€.
Samalla hetkellä kun nainen saa sakkolapun käteensä, hänen puhelimensa piippaa kolmesti. Kaikki kolme lippua tulevat kerralla. Nainen näyttää niitä tarkastajalle. ”No juu, nyt sinulla näyttää olevan kolme lippua, mutta silloin kun kysyin, ei ollut yhtään. Sakko pysyy voimassa.”
Nainen purskahtaa tilanteesta järkyttyneenä itkuun, ja poistuu raitiovaunusta seuraavalla pysäkillä sakkolappuineen ja kolmine sporalippuineen.
Tapaus 2. Paikallisjuna on lähdössä laiturista. Junaan juoksee viime hetkellä mies, jonka takin liepeet on jäädä ovien väliin. ”Huh, ehdinpäs”, mies toteaa, ja istahtaa viereeni. Mies kaivaa esille kännykän ja ostaa matkalipun.
Tarkastajat tulevat heti kun juna lähtee liikkeelle. Ihmiset näyttävät matkalippujaan. Myös vieressäni istuva mies näyttää lippuaan puhelimesta. ”Hmm, tämä juna lähti liikkeelle klo 8.38. Tämä lippu on ostettu vasta klo 08.39.” Mies kertoo nauraen, että hän ehti hypätä junaan juuri ja juuri ennen kun se lähti liikkeelle. ”Juu, mutta matkustajalla täytyy olla voimassa oleva lippu junaan noustessaan.” Mies sai sakot, 80€.
Lähes kaikki vaunussa istuneet matkustajat tuijottivat tapahtumia suu auki. Oli lähellä etten kysynyt tarkastajalta, että entäs minä, joka maksan lippuni kertamaksulla matkakortillani. Eihän minullakaan ole lippu voimassa kun astun junaan, vaan vasta lipun leimaamisen jälkeen. Leimauslaite kun on vaunussa sisällä, ei vaunun ulkopuolella.
En kuitenkaan uskaltanut kysyä mitään, sillä pelkäsin saavani sakot itsekin.
Mitäs sanotte? Menivätkö nämä jutut teidän mielestänne ihan oikein? Virallisten sääntöjen mukaan varmasti kyllä. Itse en kuitenkaan voi olla miettimättä, minne ihmisiltä on kadonnut kaikki inhimillisyys, sääntöjen soveltaminen, tai vaikkapa omalla järjellä ajattelu.
9
Tarkastajat eivät näköjään mielestään ole ”asiakaspalveluammatissa”… Eivätkä hyviä ihmisiä muutenkaan….
– m
No juu, asiakaspalvelu ei näissä tapauksissa ehkä ollut se paras mahdollinen. En käsitä miksi mitään jouston varaa ei ole. 🙁
uskomatonta!! typeryydellä ei näköjään ole rajoja.
Tulin ihan älyttömän vihaiseksi noiden ihmisten puolesta, jotka olivat ostaneet lipun, mutta sitä ei hyväksytty. Etenkin tuo itkien sporasta poistuneen naisen kohtelu sai pinnani todella kireälle!
Mitä ihmettä! Ihan naurettavaa pilkunviilaamista. 🙁
No sitäpä juuri! En tiedä minne tuo sopralla matkustanut nainen oli menossa, mutta siitä olen varma, ettei hän jäänyt pois pysäkillä, jossa hänen oli tarkoitus jäädä. Tämä kaikki nimittäin tapahtui kahden pysäkinvälin aikana, ja nainen oli koettelemuksesta niin järkyttynyt, että hänen oli pakko päästä pois kulkuneuvosta heti. Tuli kallis kahden pysäkkivälin matka, vajaat 90€. 🙁
Virakamies hoitaa työtään lakiin kirjattujen sääntöjen perusteella. Ellei hän toimi lain mukaan hän syyllistyy virkavirheeseen. Oisi syytä korjata lakia ja antaa virkamiehille mahdollisuus harkintaan.
Juuri tämä seijahannele! Virkamiehille mahdollisuus harkintaan olisi todella tärkeää, etenkin tällaisissa tapauksissa. Oikeasti liputta matkustaville sakkojen antaminen on minusta ok, tietysti, mutta näin, että lippu on ostettu, täytyisi olla joku mahdollisuus tehdä päätös itse, lakia rikkomatta.
Ihmisiä kehotetaan käyttämään joukkoliikennettä, mutta mielestäni tämä ei oikein tue sitä. En ainakaan minä kovin pian tuollaisen kohtelun jälkeen astuisi mihinkään lipun vaativaan kulkuvälineeseen.
Vaikka kuinka olisi säännöt miten toimia, mutta kyllä sitä maalaisjärkeä voisi käyttää!
Tismalleen näin LauraL! Olen varma, ettei tuo sakot saanut rouva tule matkustamaan ratikalla pitkään aikaan, jos koskaan. Tulin tosi tosi surulliseksi hänen puolestaan!
Kun paikallisjunasta poistui lipunmyynti, meno muuttui tällaiseksi kuvailemasi kaltaiseksi. Konduktööreistä tuli lipputarkastajia, joiden peitenimi on asiakaspalvelija. Lippuja tarkastetaan tauotta. Jopa aamu kuuden junassa liput saatetaan tarkastaa 15 minuutin matkalla 2 krt. Tämän lisäksi on sitten vielä ne ”oikeat” lipuntarkastajat. Ei voi olla huomaamatta että tarkastuskulttuuri muuttui samalla agressiiviseksi ja ahdistavaksi. Ja mielestäni on siis ok, että lippuja kontrolloidaan, mutta olisikohan nyt jokin sopivuuden raja kuitenkin jo ylittynyt ja voisikohan maalaisjärkeäkin käyttää…
Onpa tosi tylsää kuulla! Tuo lipunmyynnin poistuminen lähijunista oli kyllä sääli. Juoksin kerran äitini kassa Pasilan asemalla kolmelle eri raiteelle, ennen kun löysimme toimivan lippuautomaatin josta hän sai ostettua lipun. missasimme tällä aikaa kaksi junaa, ja aikataulumme meni pieleen. 🙁
Onpa törkeetä! Suomi on kyllä ihme Natsivaltio toisinaan. Ihme kyykyttämistä. Mikä tekee suomalaisesta tuollaisen nilkin?
Laittaisivat sitten portit, joiden läpi ei pääse kuin lipulla, niin ei tarvittaisi lainkaan lipuntarkastajia, säästyisipä heidän palkkansa. Porttien yli kylläkin voi tietysti hypellä, jos on sporttinen.
Jos olisin ollut tuo nainen, olisin varmaan päätynyt putkaan, koska en olisi suostunut maksamaan sakkoa ja olisin saanut sellaisen raivarin, että oksat pois. Tuskin olisin myöskään saanut pidettyä suutani kiinni, jos olisin ollut sivustakatsoja ja olisin silloinkin päätynyt putkaan 🙂 Tulin tosi pahalle päälle näistä molemmista tapauksista.
Heh, vähän oli itselläkin samat fiilikset kun nuo tapaukset todistin. Tuota naista ratikassa alkoi puolustaa moni muukin häntä auttaneen miehen lisäksi. Kukaan ei ymmärtänyt tarkastajan käytöstä. Olen miettinyt jälkeenpäin, että saiko tarkastaja tuosta tilanteesta oikeasti hyvän mielen, vai jäikö tilanne kalvamaan häntä. Toivottavasti hän jäi miettimään tuliko nyt käyttäydyttyä kohtuuttomasti, eikä tilanne ole se, että tuo on hänelle arkipäivää.
Huh, kiukku iski näitä lukiessa! Saa nähdä löytyykö tarkastajilta mitään ymmärrystä sitten kun tulee uudet vyöhykkeet voimaan. On nimittäin varmaa että useampi matkustaa alkuun väärin ja menee vahingossa vyöhykerajojen yli. Tämä tuli mieleen, kun itse Lontoossa matkustin vahingossa liian pitkälle ja ystävällinen tarkastaja auttoi ulos porteista ja toivotti vain hyvät päivänjatkot ilman sakotuksia tai valituksia. Toki turistina varmasti helpompi saada tällaiset kömmähdykset anteeksi.
Apua, totta! Toivottavasti tuon muutoksen jälkeen tarkastajille annetaan vähän harkintaa mukaan. Ainakin silloin kun paikallisjunien konduktöörit lakkasivat myymästä lippuja, todistin muutamaan otteeseen kivasti hoidettua tilannetta. Tilanteissa ihmiset yrittivät ostaa lippua konduktööriltä ja hän kertoi ettei lippuja saa enää junista. Konduktöörit kysyivät minne ihmiset ovat menossa, ja yleensä antoivat mennä perille ilmaiseksi. ”Tämän kerran!”