Browsing Category

treeni

Dippaus avantoon

tunnetila: onni

Viime aikoina on järjestetty superkivoja pr-tapahtumia eri uutuustuotteiden tiimoilta! Olen mm. päässyt Pauligin kutsumana kivalle kokkikurssille (kokkikurssin satoa ja yksi ihana resepti tulossa blogiin myöhemmin), olen tehnyt oman päivävoiteen Ekopharman tilaisuudessa, pääsin kurkistamaan ikonisen Ekbergin leipomon tuotantopuoleen ja olen viettänyt tyttöjen iltaa koristellen cupcakeja L’Oréal Smooth Sugarsin vieraana.

Viime torstaina pääsin aamu-uinnille ja saunaan, kun Allas Sea Poolilla järjestettiin uuden Foamie -puhdistussienen lanseeraustilaisuus. Sain aamu-uintiseurakseni Iinan, joten seura oli mitä parhainta. Aamu oli kerrassaan täydellinen!

Kaupatorin laidalla sijaitseva Allas Sea Pool on auki vuoden ympäri, ja sinne pääsee uimaan ja saunomaan säällä kuin säällä. Talvella auki on kaksi allasta. Toisen altaan vesi on lämmitettyä (+27 asteista). Tuossa altaassa (25 metriä pitkä) on kuntouimareille omat ratansa, ja meille peruspolskijoille oma alueensa.

Toinen talvella auki olevista altaista on merivettä, ja sen lämpötila on sama, mikä meressä. Merivesialtaaseen on hakattu iso avanto, jossa voi halutessaan kastautua. Kesällä käytössä on myös lasten allas.

Talviuimareille on tarkat suosituksensa uimisessa käytettävistä varusteista. Päässä kannattaa olla pipo, jalassa on hyvä olla kumipohjaiset kengät, ja mukana kannattaa olla myös suuri pyyhe tai kylpytakki, jonka suojissa voi lämmitellä. (Pyyhkeitä, kylpytakkeja ja uima-asuja voi vuokrata Altaalta.)

Pipo päässä uiminen tuntui vähän hassulta, mutta talvella uidessa on tärkeää ettei pää kastu. Päästä myös haihtuu valtavasti kehon lämpöä, joten pipo pitää koko kehon lämpimämpänä.

Arvatkaa olinko reipas ja dippasin avannossa? No kyllä! Se oli maailman hirveintä, mutta ai että miten huikea fiilis siitä tuli. Upea olo tuli jo siitä, että uskalsin avantoon, mutta myös siitä, kun veri alkoi kiertää koko kropassa oikein kohisten. Käykö kukaan Teistä avannossa säännöllisesti?

Aamu-uinnin ja saunan jälkeen tuli ihan hirvittävä nälkä, joten oli parasta päästä herkuttelemaan notkuvan aamiaispöydän ääreen. Samalla kun söimme aamiaista, kuulimme mikä tuo uusi, tilaisuudessa lanseerattava Foamie oikein on, ja mikä on tarina sen takana.

Vaikka Foamie on saksalainen tuote, se lanseerattiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa. Oli aika etuoikeutettu olo olla tilaisuudessa mukana. Ja mikä parasta, saimme Iinan kanssa maailman ensimmäisten joukossa testata Foamieta käytännössä. Saimme nimittäin puhdistussienet mukaamme saunaan!

Valitsimme molemmat Iinan kanssa suihkukaveriksi ihoa tehokkaasti kuorivan Mocca Peel -sienen, jonka vaahto tuoksui mokkapalataikinalta. Tuoksu oli uskomattoman herkullinen!

Foamie on siis ihoa kevyesti kuoriva pesusieni, jonka sisällä on iholle hellävaraista puhdistusainetta. Sienen sisällä olevan puhdistusaineen pH on lähellä ihon omaa pH-arvoa (5,5), joten se ei kuivata ihoa. Sieni on vegaaninen, eikä se sisällä parabeeneja tai mikromuoveja.

Miten Foamie sitten toimii? Sienen käyttö on todella yksinkertaista, ja juuri se on syy, miksi tuote on kehitelty. Tuotteen kehittäjät kyllästyivät suihkussa pyöriviin pesusieniin, useisiin suihkusaippuapulloihin ja erillisiin kuorintatuotteisiin. Tässä tuo kaikki on yhdessä ja samassa tuotteessa.

Sieni siis kastellaan suihkussa ja sitä puristellaan hetki, jotta saippua alkaa vaahdota sienen sisältä. Ja sitten ei kun pesulle!

Vaahto on ihanan paksua ja kermaista, ja pesuaineen tuoksu on todella huumaava. Tuoksuja on olemassa neljä erilaista, myös miehille on omansa. Sienen kuoriva ominaisuus oli ainakin tuossa testaamassani Mocca Peelissä juuri sopivan voimakas.

Tuote vaikutti muuten kivalta, mutta sen ekologisuus ei ihan vakuuttanut minua. Yksi sieni riittää kuukaudeksi (30 pesukertaa), ja sen jälkeen se on valmis roskikseen. Tykkäisin tuotteesta huomattavasti enemmän, jos sienen sisään voisi lisätä saippuaa sen jälkeen, kun saippua on loppu ja tuote ei enää vaahtoa.

Jos tuote osoittautuu menestykseksi, niin ehkäpä myös sienen uudelleentäyttö tulee jatkossa mahdolliseksi.

Foamie on nyt siis rantautunut Suomeen, ja sitä saa Stockalta, Sokokselta, Hehkusta, Ego-myymälöistä, sekä Beauty Pop Up -verkkokaupasta  Foamien hinta on 9,90€.

Kuvat minusta: Iina / MouMou

Treeniasussa koko viikonloppu

tunnetila: tyytyväisyys

Hetki jolloin huomasin Hellitä hetkeksi -viikonlopun* toimivan täydellisesti oli se, kun lakkasin välittämästä miltä näytän. En esimerkiksi jaksanut meikata koko viikonlopun aikana. Olin mm. illan karaokebaarissa saunanraikkaana, en jaksanut laittaa edes ripsiväriä.

Olin pakannut mukaani pelkästään rentoja sportti- ja kotivaatteita, joten vetäisin illanviettoa varten päälleni pehmeän trikoohaalarin. Tuo haalari on supermukava ja itse asiassa myös aika kivan näköinenkin. Täytyykin kuvata se pian blogiin.

Viikonlopun tiimellyksessä asukuvaus pääsi unohtumaan, mutta onneksi muistin pyytää Iinaa nappaamaan kuvat edes yhdestä rentoiluasustani.

neuletakki Malene Birger, pellavapusero Majestic Filatures, trikoot DefShop*,
säärystimet Calvin Klein, varvassandaalit Havanaias

Sain hetki sitten DefShopilta muutaman vaatteen heidän omasta mallistostaan, ja yksi näistä vaatteista on kuvissa näkyvät trikoot*. En ole yleensä leggings-ihminen, mutta nämä trikoot sopivat viikonloppuun täydellisesti. Oli kiva kun pystyi menemään samassa asussa aamiaiselle ja sieltä venyttelytunnille.

Sain leggingseistäni viikonlopun aikana myös kehuja kanssahellittäjiltä, joten asu taisi osua ihan nappiin viikonlopun tunnelman kanssa.

Olin iloinen Iinan nappaamista kuvista, mutta kun näin kuvissa vitivalkoisen meikittömän naamani ja järkyttävät ”sotkunutturalle suoraan sängystä” sutaistut hiukseni, meinasin jättää kuvat julkaisematta.

Totesin kuitenkin, että näistä kuvista näkyy niin hienosti Hellitä hetkeksi -viikonlopun onnistunut lopputulos, että hitto soikoon, antaa mennä! On hienoa jos pystyn vähän löysäämään omaa kontrolliani ja pitämään viikonloppuna saavutetun rennon fiiliksen arjessa mahdollisimman pitkään.

Ja jos jota kuta ahdistaa meikitön naama, niin kurkkaa tänne. Pari päivää aiemmin näytin vähän erilaiselta kun rentoiluviikonloppuna. Elämässä on hyvä olla tietty balanssi!

Kuvat: Iina / MouMou

Tyylikkäästi aktiivinen

tunnetila: tykkäys

*kaupallinen yhteistyö Huawei*

Viimeistään nyt viikon sängyssä maanneena ymmärrän, miten suurta roolia elämässäni tätä nykyä näyttelee arkeni tahdittaja, Huawei Fit -älykello. Tuijotan kelloa pöydällä päivittäin, ja harmittelen kun en pääse kerryttämään askelmittarin lukemaa.

Tuo hyvin tyylikäs älykello on ollut minulla lainassa Huaweilta nyt pari kuukautta (sain sen samaan aikaan kun sain testiin Huawei P10:n), ja älykello on tehnyt juuri sen, minkä toivoin sen tekevän: lisännyt arkiliikuntaani rutkasti.

Kävelin töihin aamuin illoin lähes parin vuoden ajan säällä kuin säällä (yhteensä noin 8,4km/pvä), mutta koko kevään kestäneen flunssan aikana kävely jäi todella vähiin. Kuljin pienetkin matkat raitiovaunulla tai bussilla.

Kun flunssa oli selätetty ja aloin voida paremmin, suunnistin silti mukavuudenhaluisena edelleen bussille. Keksin aina jonkun verukkeen. Kohta varmaan sataa, tuulee liikaa, polvi on vähän kipeä jne.

Saatuani Huawei Fitin ranteeseen ensimmäistä kertaa, kauhistuin siitä askelmäärästä, jonka päivittäin nykyään sain. Askelmääräni jäivät poikkeuksetta alle 4000 joka päivä, ja suositus taitaa olla vähintään se 10 000 askelta.

Otin välittömästi itseäni niskasta kiinni ja aloin kävellä päivittäin töistä kotiin. Parempi edes yhteen suuntaan kuin ei ollenkaan. Jätin liukuportaissa seisoskelun väliin, ja aloin kävelellä rappusia. Näillä muutoksilla huomasin saavani helposti joka päivä kasaan yli 10 000 askelta.

10 000 askeleen saavuttaminen oli niin palkitsevaa, että jos tulin töistä kotiin ja askeleita oli kertyntyt vaikkapa 8500, kävin vielä pienellä iltakävelyllä saavuttaakseni tarvittavan askelmäärän.

Kun 10 000 askelta on täynnä, kello alkaa täristä ranteessa. Askelten kertymistä ei siis tarvitse sen kummemmin seurata. Kello kertoo kyllä kun tavoite täyttyy. Kello alkaa täristä ranteessa myös silloin, kun olen seisonut/istunut paikallani tunnin liikkumatta.

Töissä minulle nauretaan, kun yhtäkkiä pomppaan työpisteeltäni käytävälle ja kipaisen ravaamassa portaat ylös alas viidennestä kerroksesta, tai venyttelen selkää, käsiä ja jalkoja työpisteeni vieressä. Ihmisiä naurattaa, mutta aina joku toteaa ”Tuo tekisi hyvää kyllä minullekin”. Niin muuten tekisi, ihan jokaiselle meistä!

Olen huomannut kellon olevan minulle lähes korvaamaton apu, jotta maltan keskeyttää työni hetkeksi ja haukkaan sen tarvittavan hapen, mitä kehoni vaatii jaksaakseen.

Kellossa on valtavasti hienoja ominaisuuksia! Etenkin jos otat aktiivikäyttöön myös puhelimeen ladattavan Huawei Wear -ohjelmiston. (Älykellon yhteensopivuus Android 4.4 tai uudempi ja IOS 8.0 tai uudempi.)

Huawei Fit toimii henkilökohtaisena valmentajanasi. Se tallentaa treenisi, mittaa unenlaatusi, pitää huolta syketasostasi ja kertoo kulutatko energiaa aerobisesti vai rasvaa polttaen.

Ranneke toimii myös perinteisenä kellona, ja halutessasi se kertoo sinulle myös kun sinulle tulee puhelu. Ja niin, voit lukea kellon näytöltä myös sinulle tulleet tekstiviestit.

Älykello oli minulla ranteessa myös Madridin reissullamme, ja voi että miten kiva oli huomata kuinka aktiivisia olimme loman ajan! Askeleita tuli päivittän noin 20 000. Reissun aktiivisimpana päivänä ennen iltamenoja plakkarissa oli jo yli 20 000 askelta. Olin ihan tohkeissani ja mietin meneekö 30 000 askeleen raja rikki.

Tulimme kotiin joskus yöllä kahden maissa, ja innoissani aloin tarkistamaan askelmäärää. Äääää, askeleet nollautuivat vuorokauden vaihtuessa. Vitsit että vieläkin harmittaa kun en tiedä kuinka paljon kävelimme tuon superpäivän aikana!

Kuten huomaatte, olen ihan tuon älykellon pauloissa! Testiaikani on valitettavasti pian ohi, ja minun on aika palauttaa ranneke Huaweille. Olen niin koukussa, että minun on varmaan pakko käydä ostamassa uusi älykello heti itselleni.

Aktiivisuutta ja arkiliikuntaa lisäävään laitteeseen on hyvä koukuttua!

Kuvat: Ida/Ida365

Sisäsuppailua

tunnetila: hauskuus

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kerroin eilen testanneeni PING Helsingin jälkimainingeissa SUP-lautailua. Tällä kertaa suppailimme Lånqvikin suuressa uima-altaassa luonnonveden sijaan, ja tuo vaihtoehto sopi minulle paremmin kuin hyvin.

Olin nukkunut yöllä vain muutaman tunnin eikä tasapainoni saati tarkkaavaisuuteni ollut ehkä tuossa hetkessä parhaimmillaan. Jos olisimme olleet merellä olisin ensimmäisen tuulenpuuskan puhaltaessa menettänyt tasapainoni, ja hyvin suurella todennäköisyydellä vajonnut pohjaan kuin kivi. Turvallisempaa oli siis nousta ensimmäisen kerran laudan päälle sisäaltassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SUP-lauta oli yllättävän iso ja tukeva, ja vaikken ollut ihan skarpeimmillani niin pysyin laudan päällä koko treenin ajan. Laudan ohjailun hahmottaminen teki välillä tiukkaa, mutta selvisin koitoksesta kunnialla.

Hyvää treeniä tuo on, etenkin silloin kun nousee laudalle seisomaan. Keskivartalon tuki on lajin A ja O. Myös käsivoimia tarvitaan varsinkin lautaa käännettäessä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SUP-lautailua Lånqvikissa tarjoaa elämyspalveluyritys TwentyKnots, ja tällä kertaa minulla oli onni saada yksityisopetusta TwentyKnotsin Paulilta. Paul opasti ensikertalaista askel askeleelta eteenpäin ja uskon, että hänen neuvoillaan olen seuraavan kerran laudalle noustessani jo paljon varmempi otteissani.

Vaikka ajatus suppailusta luonnonvesistössä vähän hirvittää, niin voin vain kuvitella miten ihana on lipua laudalla tyynen veden pinnalla aurinkoisessa kesäsäässä. Veden äärellä saattaisin jopa minä, kalkkilaivan kapteeni, saada vähän rusketusta pintaan.

Oikein naurattaa kun vertaa miten valkoinen olen näissä kuvissa Pauliin verrattuna. Ensi kerralla käyn kyllä suihkurusketuksessa ennen kuin esiinnyn vähissä vaatteissa ihmisten ilmoilla.

Kuvat Maria Mikkonen / TwentyKnots

Kehon koostumuksesta

tunnetila: tyytyväisyys

muva sali

Kävin ensimmäistä kertaa kehonkoostumusmittauksessa kaksi vuotta sitten. Olen aina liikkunut paljon ja tulokseni olivat tuolloin ihan hyvät. Ylimääräistä rasvaa kehossani oli kuitenkin mittauksen mukaan 2,6kg. Ajatus turhasta rasvasta oli epämiellyttävä, ja siitä innostuneena aloin käydä kuntosalilla* ja PT:n ohjauksessa*.

Menin salille johtoajatuksenani laihtuminen, mutta valmentajani Eveliina Naulon kanssa päätimme edetä harjoittelussa järkevästi ja ottaa ihan toiset tavoitteet. Saliharjoittelun tarkoituksena ei siis ollut pudottaa painoa, vaan parantaa vartalon tukea ja kehon hyvinvointia.

Kävin kevään salilla ahkerasti, mutta koko viime syksyn sairastelin jatkuvasti (kuumeilut kestivät pahimmillaan viisi viikkoa), enkä pystynyt liikkumaan juuri lainkaan. Vuosia vanha polven kuluma vaivasi ja illat menivät omaa oloa surkutellen ja pahaan oloon herkkuja napostellen. Kävin kuitenkin syksyllä kehonkoostumusmittauksessa toistamiseen.

Tulokset olivat vuodessa muuttuneet todella paljon huonompaan suuntaan. Keväisen ahkeran treenin myötä lihaksia oli tullut hieman lisää, mutta syksyinen sairastelu, treenin lopettaminen ja alituinen herkuttelu saivat rasvaprosentin pompsahtamaan kamaliin lukuihin. Testin jälkeen minulla oli kurja olo pitkään. Oli kamala nähdä, mitä puolen vuoden sairastelu saa aikaan kehossa.

muva sali2

Lopulta pääsin kuumeilukierteestä eroon, ostin jäsenyyden Kämpin salille ja palasin Eveliinan hellään huomaan. Tämän vuoden treenailua on hankaloittanut mm. ikuisuusongelmani kipuileva polvi ja (luultavasti) polven kipuilusta johtunut noidannuoli. Olen kuitenkin pitänyt kropastani huolta, käynyt salilla ja treenannut niitä osia kehostani mitä olen voinut.

Eveliina on löytänyt minulle monia sopivia liikkeitä, joilla olen päässyt vahvistamaan heikkoa selkää. Mikään ei saa sattua. Tuo lause on ollut tärkein muistisääntöni viimeisten kuukausien ajan. Asiantuntevalla ohjauksella olen pystynyt pitämään treeniäni yllä noidannuolista ja muista vastoinkäymisistä huolimatta.

Berliinissä pidin kuukauden tauon treenaamisesta ja ruokavalioni koostui mm. päivittäisestä suklaavanukkaasta. Päätin siitä huolimatta käydä vuosittaisessa kehonkoostumusmittauksessa kun se järjestettiin työpaikallani kuluneella viikolla. Jännitin valtavasti. Olin varma, että suklaavanukkaat olivat tehneet tehtävänsä, eikä muutosta viime vuoden romahdukseen ollut tullut lainkaan.

Mutta kas, rasvaprosenttini oli 5,1% pienempi mitä vuosi sitten, lihasmassaa oli tullut lisää vuodessa 1,4kg ja ylimääräistä rasvaa kehossani oli enää 1,3kg. Hurraa! Pitkäjänteisellä treenillä näyttää saavan loistavia tuloksia aikaan!

En kuitenkaan voi olla miettimättä, miten hyvät tulokset olisin saanut, jos en olisi syönyt niitä suklaavanukkaita joka päivä… Tosin silloin en luultavasti olisi enää järjissäni, joten joskus tarvitaan myös vanukkaita jotta pysytään hyvässä kunnossa!