Pukukoodina inspiraatio

tunnetila: ilo

Viime viikonloppuni oli täynnä ohjelmaa. Kevätmessujen lisäksi kävin mm. lauantai-iltana juhlimassa Inspiration Blog Awardseissa ystävien kera.

IBA2018-kemujen pukukoodina oli ”inspiration”, ja omalla asullani halusin kunnioittaa sitä inspiraatiota, mikä minulla on ollut blogini suhteen jo yli kymmenen vuotta. Blogini täytti todellakin 10 vuotta maaliskuussa. Aika hurjaa! En olisi ikinä uskonut, että joku harrastus voisi saada minut näin mukaansa.

Blogini on ollut alusta asti todella suuri osa elämääni, eikä blogin kanssa vapaa-ajanongelmia juuri ole. Blogi vie niin paljon tilaa elämästäni kuin annan sen viedä. Välillä en muuta teekään, kun istun koneen ääressä tai kuvaan jotakin. Hullultahan tuo kuulostaa siihen nähden, että blogi on minulle vain harrastus. Päivätyöni on ihan toisaalla.

Olen kuitenkin todella iloinen ja onnellinen siitä, että päätin aloittaa blogini kirjoittamisen maaliskuussa 2008. Kaiken ajan se vie, mutta sen kautta elämääni on tullut ihan uskomattoman ihania ihmisiä. Rakas ystäväni Iina totesi juuri lauantaina gaalassa aiheesta jutellessamme, että pitäisikö alkaa merkkaamaan blogiin ihan kaikki blogin kautta saadut jutut, esim. ”olin juhlimassa ystävieni Ninan* ja Jonnan* kanssa (Nina ja Jonna saatu blogin kautta)”.

mekko Riski*, laukku Joop!, korvikset Kalevala Koru,
sukkahousut Wolford*, kengät Minna Parikka

Mutta sitten siihen juhla-asuuni! Yksi tärkeä osa asuani oli ensimmäiset Minna Parikkani. Minna Parikan kengät saivat Suomen blogimaailman sekaisin 2000-luvun puolivälissä, ja miltei jokainen halusi omat Parikkansa. Minulle ne THE Parikat olivat alusta asti Morticiat, ja muistan miten onnellinen olin, kun sain ne itselleni!

Minnalla ei ollut vielä silloin omaa myymälää, vaan muistan ostaneeni Parikat suoraan Minnalta hänen työhuoneeltaan. Hintaa kengillä oli tuolloin 195€, ja ne olivat kalleimmat, mutta myös kauneimmat kengät, jotka olin koskaan omistanut!

Blogini alkuajoista lähtien yksi minulle tärkeimmistä tavoitteista blogin suhteen on ollut kotimaisen muodin ja suunnittelun esille tuominen. Siksi yhdistinkin lauantaina kymmenen vuotta vanhoihin Morticioihin vähän uudempaa kotimaista suunnittelua, Liisa Riskin mustan villamekon* syksy/talvi18 -mallistosta.

Mekko on valtavan sievä! Mekko istuu päälle kauniisti, se on valmistettu huolella, ja sen materiaali on todella laadukasta englantilaista villakreppiä. Mekko on suunniteltu Suomessa ja valmistettu Virossa. Mekko on ihan super, ja se saikin ansaitsemansa huomion gaalassa, vaikka onkin hyvin yksinkertainen ja klassinen malliltaan. Suloiset pienet pussihihat tekevät mekosta vähän hauskemman ja juhlavamman.

Asun hauskin asia ei kuitenkaan saanut juhlissa lainkaan huomiota. Olin nimittäin ”inspiration”-teema mielessäni laittanut jalkaani Wolfordin sukkahousut*, joiden toinen lahje (hhhm, onko sukkahousuissa lahkeet?) oli paksu ja mattamusta, toinen taas hyvin ohut ja läpikuultava. Oikein jännitin mennä juhliin omituisissa sukkiksissani, mutta kukaan ei huomannut mitään!

Lopulta kerroin pienen salaisuuteni ystävilleni. Kaikki sanoivat huomanneensa että sääreni olivat erisävyiset, mutta he luulivat, että valo käy sääriini jotenkin hassusti.

Olisitteko Te huomanneet näistä kuvista, että sukkahousuissani on jotain outoa, jos en olisi sanonut mitään?

Kuvat: Veera / Tyyliä metsästämässä

Kevätmessuilla

tunnetila: hauskuus Äitini piipahti viikonloppuna Helsingissä. Hänen reissunsa pääasiallinen syy oli Messukeskuskessa järjestetyt Kevätmessut. Itse en edes tiennyt kyseisten messujen olemassaolosta, mutta omakotitalossa asuva ja sisustamisesta kiinnostunut äitini bongasi tiedon…

Vihreä pikkulaukku

tunnetila: ilo Kevätaurinko on pökerryttänyt minut ja saanut tekemään hassuja päätöksiä. Yhden näistä kerrassaan erikoisista päätöksistä näette kuvissa. Sain valita kiitokseksi yhteistyöstä 2OR+:n kanssa heidän kevään valikoimastaan muutaman lempituotteeni. Yksi valinnoistani on kuvissa…

Erotu

tunnetila: tykkäys Viime lauantaina lämpömittari näytti +9 astetta, vaikka aurinko ei edes paistanut mittariin. Jee jee, kyllä se kuulkaa on jo kevät! Tosin huhtikuu on jo puolessa välissä, eli paljon…

Maaliskuussa loppuneet

tunnetila: ilo Maaliskuu on ohi. Ostamattomuushaastetta on takana nyt kolme kuukautta. Uskokaa tai älkää, elämäni on edelleen mallillaan. Olen pärjännyt kaikilla vanhoilla jutuilla hienosti, enkä ole kaivannut mitään uutta elämääni.…