Reseptillä tropiikkiin

tunnetila: pöhkö

Heinäkuun yhdeksäs päivä, Herran vuonna 2017. Tuona päivänä Nina tarkeni olla ulkona ensimmäisen kerran tänä kesänä ilman takkia. Toki takki oli päällä siihen asti kunnes tuli kuuma, mutta huomattava ja merkittävä seikka on se, että kuuma tuli. Suomessa. ”Kesällä”. Sen jälkeen noita lämpimiä päiviä ei sitten olekaan näkynyt.

Mummoni asui kuolemaansa saakka Espanjan lämmössä. Yksi serkuistani perusti perheen Italiaan jo parikymmentä vuotta sitten. Toinen serkuistani on asunut Portugalissa niin ikään 90-luvun lopulta asti.

Ensimmäinen serkuistani on ikäiseni, toinen minua pari vuotta nuorempi. Eläkepäiviä ei siis todellakaan tarvitsisi jäädä odottelemaan, jos veri vetää ulkomaille. Ja verihän vetää.

Lämmön kaipuu on minulla selkeästi geeneissä. Iso osa sukulaisistani asuu pitkiä pätkiä milloin missäkin. Välillä tuntuu, että heitä tapaa helpommin jos menee vaikkapa Espanjaan kuin kotiseudulle Savoon.

Muistan kerrankin kun olimme mummoni kanssa torilla Espanjan aurinkorannikolla. Törmäsimme siellä sattumalta sukulaispariskuntaan, jota en ollut nähnyt Suomessa pitkiin aikoihin. ”Täällähän me ollaan oltu jo pitkään, ei siis ihme ettei olla nähty.”

Myös lääkärit ovat viime aikoina antaneet syitä vaihtaa maisemaa. Pitkään jatkuneeseen flunssaan sain nenä-kurkkulääkäriltä kommentin: ”Sä olet vaan niin kuiva tyyppi. Kuivat limakalvot nappaavat helpommin kaikki pöpöt. Suosittelen muuttamaan Karibialle tai jonnekin missä on aina lämmintä ja kosteampi ilmasto. Siellä sä olisit paljon terveempi, ja olisi helpompi hengittää.”

Selkäkramppiani tutkinut lääkäri taas totesi toissa viikolla: ”Sulle ei kyllä sovi nämä Suomen säät. Sait tämänkin selkäkrampin luultavasti kylmettymisestä kun uit 13 asteisessa vedessä”.

Niinpä niin. Toiselta lääkäreistä pyysin reseptiä ja Kela-korvausta tropiikkiin muuttamiseen. Lupasin lähteä heti, jos Kela korvaa. Ei kuulema korvaa, joten reseptiä ei irronnut. Mikä vääryys!

Tänään minulla alkaa kuitenkin loma, ja suunnistamme heti aamusta (ilman Kelan korvausta) lomailemaan Ranskan ja Italian Rivieralle. Toivotaan sinne lämpöä, lempeyttä ja rentoa menoa muutamaksi seuraavaksi viikoksi.

Ihania kesäpäiviä kaikille, palaan blogin pariin heti kun lomailultani ehdin!

Retkellä Lonnan saaressa

tunnetila: tyytyväisyys Töissä täytyisi jaksaa ahertaa vielä pari päivää. Onneksi lomaa odotellessa ja säiden salliessa lomafiiikseen pääsee halutessaan myös täällä koti-Suomessa. Piipahdimme sunnuntairetkellä piskuisella Lonnan saarella Helsingin edustalla, ja kylläpä parissa tunnissa…

Perjantain parhaat

tunnetila: ilo Hurraa! Pahin selkäjumitus alkaa (toivottavasti) olla ohi! Olen käynyt näiden kahden jumiviikon aikana salilla muutamaan otteeseen venyttelemässä selkää ja nautiskelemassa höyrysaunan lämmöstä. Siis niinä päivinä, kun olen päässyt…

Hoitotuotesuosikit TOP5+1

tunnetila: tykkäys Vihdoin, voi että VIHDOIN, pääsin toivomienne kauneuspostausten pariin! Kuvasin yhtenä sunnuntaina aamusta iltaan kosmetiikkalemppareitani blogia varten, mutten ehtinyt koskaan käsittelemään noita kuvia. Nyt, ehkä kaksi kuukautta noista kuvauksista, osa…

Silkkiä kotiovelle

tunnetila: ilo Muistatteko, kun kerroin löytäneeni Hongkongista täy-del-li-sen vaatebrändin nimeltä Grana? Törmäsin Fitting Room nimiseen vaateliikkeeseen matkamme viimeisenä päivänä, ja jo pieni silmäys liikkeeseen kertoi, että halusin ostaa sieltä kaiken. Rekit olivat…