Browsing Category

kotona

Elämä voittanee

tunnetila: ilo

Arvatkaa mitä ystävät? Minulla alkaa olla jo parempi olo! Kiitos tosi tosi paljon jokaisesta kommentista, mitä sain flunssapostaukseeni. Olette ihania kun jaksatte tsempata!

Vaikka yskäni kuulostaa edelleen välillä todella häijyltä, ja vaikka olen työpäivien jälkeen niin väsynyt, että jaksan juuri ja juuri raahautua kotiin, niin oloni on täysin erilainen mitä se viime viikolla oli.

Heti kun kuume laskee ja ruumiinlämpöni palautuu normaaliksi, alkaa elämä voittaa ja synkät pilvet katoavat painostamasta mieltä.

Kokonaan terve en ole vieläkään, mutta elämässäni alkaa olla jo ihan erilainen draivi mitä vähään aikaan. Toiveissa on myös tämän viikon aikana saada siirrettyä blogini kokonaan uuteen paikkaan, ja saada se ajettua täydellisen virusskannauksen läpi.

Olen tähän asti ollut ystäväni avuliaan miehen armoilla blogini kanssa. Nyt päätin palkata itselleni virallisemman avun, tuen ja turvan, sillä en halua kokea enää näin kamalaa ja turvatonta oloa toistamiseen.

Tai jos tällaista vielä tapahtuu, niin ainakin helpottaa tietää, että nyt on olemassa ihminen, joka saa palkkaa auttamisestani.

Kalliiksihan tämä tietysti tulee. Mietin joka päivä, onko oikeasti järkevää käyttää blogiharrastukseen toista sataa euroa kuukaudessa. Voisin helposti pitää blogiani vaikkapa WordPressin peruspohjalla ihan ilmaiseksi, ja pienentää palvelinkulut olemattomiin.

Olen kuitenkin blogannut jo niin pitkään (taisi juuri tulla yhdeksän vuotta täyteen!), että on kiva tehdä blogista täysin omannäköiseni ja olla oman itsensä herra.

Nyt ei auta kuin toivoa, että virusskannaus toimii, ja että saamme pelastettua blogini täysin puhtaana uuteen paikkaan. Samalla voisi lähteä myös tämä minua 24/7 vaivaava kurkkukipu.

Onkohan olemassa sellaista tukipalvelua, joka hoitaisi blogin ja kropan virusskannauksen samalla kertaa? Jos on, ostan kyseisen palvelun tältä istumalta!

Ps. Viime viikkoisen Lumene-arvonnan voittajaksi valikoitui nimimerkki Anna S. Paketti on jo matkalla uuteen osoitteeseensa. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, ja onnea voittajalle!

Perkaalen pauloissa

tunnetila: ihastus

Kun makaa vuoteen omana useamman päivän, alkaa ainakin allekirjoittaneella olla vitsit ja positiiviset ajatukset vähissä. Alkuvuodesta potemani pitkittynyt flunssa sai mieleni matalaksi, ja vähän säikähdin itsekin poikkeuksellista alakuloani.

Flunssan taas iskiessä päätin, että perkale, vaikka terveys reistailee, niin mieleni yritän pitää pinnalla murheen alhosta vaikka väkisin. Hain jokaisesta sängynpohjalla viettämästäni päivästä hyviä asioita, ja kun oikein hakemalla haki, niin löytyihän niitä.

Eniten koko pakkolevon aikana minua ilahdutti Familonilta hetki sitten testiin saamani percale pussilakanat*.

Vaikka tykkään hurjasti pehmeistä ja painavista pellavavuodevaatteista, niin laadukas, tiheäkudoksinen puuvillaperkaali on silti materiaalina minulle vuodevaatteiden aateliaa.

Puuvillaperkaali on periaatteessa aivan tavallista puuvillaa, mutta kangas on kudottu normaalia tiheämmin. Käytettävä lanka on ohutta, ja perkaalissa on oltava vähintään 200 lankaa/neliötuuma. Mitä tiheämmin kudottua kangas on, sen pehmeämpi, kestävämpi ja laadukkaampi se on.

Esimerkiksi hotellit käyttävät vuodevaatteissaan paljon tuota kestävää ja helppohoitoista, iholla viileää, kahisevan ylellistä puuvillalaatua.

Kun makaa sängyssä viikon ajan joka päivä, on ensiarvoisen tärkeää, että lakanat eivät hiosta tai hierrä, ja että ne pysyvät paikallaan.

Voin todella sanoa koenukkuneeni (sekä pyörineeni, hikoilleeni, syöneeni ja tehneeni töitä) näissä lakanoissa lähes viikon putkeen, enkä voisi olla tyytyväisempi!

Pussilakana pysyi koko intensiivisen testiviikon hotellimaisen raikkaana ja kahisevana. Sen pinta muuttui ihanan viileäksi jo siinä pienessä hetkessä, kun kipaisin keittiössä hakemassa itselleni kuumaa juotavaa.

Oli huomattavasti mukavampi pujahtaa takaisin sänkyyn kun vastassa oli rapsakan viileät lakanat, eikä kuumeinen pätsi.

Tiiviistä palttinasidoksestaan huolimatta puuvillapercaali rypistyy pesussa aikalailla. Vuosia pellavalakanoita käyttäneenä ryppyisyys ei onneksi ole minulle ongelma.

Olisihan se toki ihanan ylellistä, jos lakanoista saisi tismalleen samanlaiset kuin hotellissa. Rypyttömäksi mankeloidut ja valtavan pehmeät. Olette kuitenkin hotelleissa yöpyneenä varmasti huomanneet, että hotellinkin lakanat ovat vain ensimmäisen yön sileät. Seuraavana aamuna ne näyttävät ihan yhtä ryppyisiltä kuin kotonakin.

Turha rypistymisstressi siis pois! Suosittelen ottamaan (tässäkin asiassa) rennosti, ja vain ravistelemaan pahimmat muhkurat pois pestyistä vuodevaatteista. Sen jälkeen voi pujahtaa puhtaisiin lakanoihin nauttimaan niiden ylellisestä kahinasta!

Muumeja, shampanjaa ja vaahtokarkkeja

tunnetila: ilo

Muumien ystävät kuulolle, minulla on Teille hyviä uutisia!

Jokainen Muumimukeista tai muista Arabian Muumituotteista pitävä varmasti tietää, että Stockmannilla on ikioma Muumi -kuosinsa. Stockmann Muumi -kuosin erikoisuutena on Muumimamman käsilaukusta löytyvä Stockmannin vanha logo.

Tove Jansson suunnitteli erityisen Stockmann Muumi -kuosin 50-luvulla yksinoikeudella Stockmannille, ja tuosta kuosista valmistetaan silloin tällöin uusia tuotteita Stockmannin valikoimaan.

Tänään, ystävänpäivänä, 14.2. klo 9.00, Stockmannin muumituoteperheeseen lanseerataan uusi tulokas, suloinen kannellinen muumipurkki (0,3l).

Sain purkin* Stockmannilta itselleni jo ennen lanseerausta, ja vaikken Muumiastioita keräilekään, olen silti sievästä purkista innoissani. Aina kun mainitaan ”erikoiserä” tai ”rajoitettu saatavuus”, kiinnostun uusista jutuista ihan eri tavalla.

Stockmann Muumi -kuosilla valmistetaan tuotteita aika harvoin, ja silloin kun niitä valmistetaan, niistä tulee nopeasti keräilytuotteita. Tätäkin purkia valmistetaan ainoastaan yksi erä, joten sen jälkeen kun purkki on myyty Stockalta loppuun, sitä ei saa enää mistään.

Olen seurannut sivusta Muumimukien keräilijöitä, ja ihmetellyt mukien hintojen hurjaa nousua. Harmittaa valtavasti, kun en tajunnut 90-luvun alussa ostaa jokaista eteeni tullutta Muumimukia uudella kuosilla. Nykyään 90-luvun alkupuolen mukeista maksetaan parhaimmillaan satoja euroja!

Oman Muumipurkkini täytin sydämenmuotoisilla vaahtokarkeilla, kun vietimme viikonloppuna ystävänpäivää vähän ennakkoon.

Suloista Muumipurkkia katsellessani ajattelin erityisellä lämmöllä erästä ystävääni, jolta sain lahjaksi Muumimukin vuonna 1992. Tuo muki on minulla edelleen tallessa, ja vaikka moni on tarjoutunut ostamaan sen hyvään hintaan, muki ei ole myytävänä.

Vanha Muumimukini saa nyt seuraa tästä erikoiseränä valmistetusta Muumipurkista. Saapa nähdä mikä on mukin tai purnukan arvo vaikka kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä!

Ihanaa ystävänpäivää! Virtuaalihalaus ja sydämenmuotoinen vaahtokarkki juuri Sinulle! Olet tärkeä!

Pinaatti-tonnikalacannellonit

tunnetila: herkuttelu

cannellonit7

Tein eilen päivälliseksi niin hyvää ruokaa, että ajattelin jakaa ohjeen kanssanne.

Lähes kaikki aterian raaka-aineet löytyivät jo valmiiksi omasta kaapista, joten kauppareissu tuli halvaksi, eikä painavia ostoskasseja tarvinnut raahata kotiin. Jouduin hakemaan kaupasta ainoastaan pakastepinaatin ja yrttituorejuuston.

Tykkään hyvistä arkiruokaresepteistä, joiden raaka-aineet löytyvät lähes aina kotoa. Tämä on yksi sellaisista resepteistä. Pinaatti-tonnikalacannellonit, olkaatten hyvät!

cannellonit4

Pinaatti-tonnikalacannellonit

Ainekset (5 annosta)

12 lasagnelevyä
2 tlk tonnikalapaloja öljyssä, MSC
1 ps (150g) hienonnettua pinaattia (pakaste)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 pkt yrttituorejuustoa
3/4 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Kastike

tlk (500 g) paseerattua tomaattia
dl ruokakermaa
tl basilikaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Pinnalle

1/2 ps (à 150 g) (emmental-mozzarella)juustoraastetta

cannellonit2cannellonit8

Tee näin:

Laita vesi (lasagnelevyjä varten) kiehumaan.

Valuta tonnikalat ja sulatettu pinaatti. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota sipuleita hetki paistinpannussa öljyssä.

Sekoita tuorejuusto, tonnikala, pinaatti, sipulit ja mausteet tasaiseksi. Voitele uunivuoka öljyllä.

Keitä lasagnelevyjä suolalla maustetussa vedessä noin 3 minuuttia. Lisää keitinveteen hieman öljyä, jotta levyt eivät tartu kiinni toisiinsa.

Nosta lasagnelevyt työtason päälle ja puolita ne. Nosta täytettä levyn alareunaan ja rullaa/taita levy. Nosta rullat vieri viereen vuokaan.

Sekoita paseerattu tomaatti ja ruokakerma keskenään ja mausta seos basilikalla, suolalla ja pippurilla. Kaada tomaattikastike cannelonien pinnalle. Levitä kastike tasaisesti niin, että sitä menee myös pastaputkien väleihin. Ripottele pinnalle juustoraaste.

Kypsennä 175 asteessa uunin alatasolla noin 35 minuuttia. Nosta vuoka ylätasolle vielä 10 minuutiksi.

Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Nauti!

cannellonit3cannellonit6

Alkuperäinen resepti K-Ruoka.fi

Viidakko olohuoneessa

tunnetila: tykkäys

amppelit_01

Ihailen aina erään ystäväni äidin luona käydessäni hänen upeita orkideojaan. Orkideoja on valtavasti, ja ne kukkivat valtoimenaan. Ystäväni äiti on eläkkeellä, joten hänellä on aikaa hoitaa kukkia niiden tarvitsemalla intensiteetillä.

Heillä kukat upotetaan säännöllisesti veteen ja kastelussa käytetään ravinnerikkaita lannotteita. Kukat silminnähden nauttivat kaikesta saamastaan huomiosta, ja maksavat sen takaisin kukkimalla kauniisti.

Minä en ole varsinaisesti mikään viherpeukalo, eikä kotoani löydy yhtään kukkivaa kasvia. Viherkasvien kanssa tulen kuitenkin hyvin toimeen ja kasvit selvästi viihtyvät ikkunoillamme.

Toki olen valinnut meille viherkasveja jotka tykkäävät olla rauhassa, eivätkä loukkaannu, jos niiden altakasteluruukkuja täytetään kerran kuussa.

amppelit_08 amppelit_02 amppelit_05

Sain vuosi sitten keväällä idean amppeleista olohuoneemme erkkeriin. Emme halua peittää kauniita ikkunoita verhoilla, mutta pienet näköesteet olisi kuitenkin kiva ikkunaan saada. Amppeli kuulosti ideana toimivalta, ja niinpä aloin etsiä sisustusliikkeistä tilaan sopivia amppeleita.

En löytänyt amppeleita mistään! Totesin, että amppelit eivät taida olla se tämän hetken trendikkäin juttu, ja unohdin niiden etsinnän hetkeksi.

Jokunen kuukausi idean saamisesta törmäsin Ikean tilaisuudessa hyvin kauniisiin puisiin amppeleihin. Iloitsin näkemästäni. Joku muukin oli nyt selvästi sitä mieltä, että amppeleista voisi taas tulla kiva sisustuselementti!

amppelit_11amppelit_15amppelit_14 amppelit_07

En ehtinyt amppeleiden lanseerauksen aikaan ostoksille, ja kun vihdoin toimeennuin hankkimaan meille Ikean puuamppeleita, ne oli loppuunmyyty! Ai että harmitti! Tämähän oli minun ideani jo vuosi sitten. Miksi kaikki muutkin nyt haluavat yhtäkkiä amppeleita?!

Löysin aktiivisen metsästyksen jälkeen lopulta 4 amppelia Kuopion Ikeasta, josta iki-ihana siskoni ne kävi minulle noutamassa. Kiitos siskosein, teit minusta onnellisen amppeleiden omistajan!

Etenkin juuri nyt, kun ulkona on talvista ja jokseenkin väritöntä, on ihana saada viherterapiaa kotona olevista kasveista. Vähän tosin hirvittää, miten kukat selviävät pakkasista ja viimasta, joka hohkaa sisälle satavuotiaan talovanhuksen ikkunoiden raoista.

Jotkut viherkasveistani ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja, joten jos ne ovat kestäneet lukuisat muutot ja auton oven väliin jäämiset (anteeksi!!), kestävät ne toivottavasti myös puhurin ja nopeat lämpötilan vaihtelut.

Onko Teillä kotona kukkia tai viherkasveja?

amppelit_13amppelit_06