Browsing Category

kotona

Kattauksen uudet Raamit

tunnetila: ihastus

Iittala avasi vuoden 2019 näyttävästi. Heti vuoden alkajaisiksi markkinoille tuotiin uusi laaja ja upea kattaussarja nimeltä Raami. Raamin on suunnitellut brittiläinen, maailmalla palkittu ja vuonna 2001 Royal Designer for Industry -arvonimen saanut suunnittelija Jasper Morrison.

Lontoosta kotoisin oleva suunnittelija on niittänyt aiemmin mainetta pääosin huonekkalusuunnittelijana, mutta nyt saamme nauttia hänen ajattomasta suunnittelustaan myös astioiden kautta.

Raami kattaussarja sisältää täydellisen setin kaikkea! Mukana on kuppeja, lautasia, teekannu, mukeja, kulhoja, tarjoiluvati, munakupit, viinilaseja, tuikkukippoja, puisia tarjoilualustoja, juomalasit ja lasinen karahvi.

Sarja on itsessään täydellinen kokonaisuus, mutta kaikki sen elementit sopivat yhdisteltäviksi myös muiden astioiden kanssa.

kattauksessa käytetyt tuotteet: Nappula -kynttilänjalat, Iittala X Issey Miyake -maljakko, All Steel -kattila, kupit ja lautaset EgO, puurolautaset* ja pieni voilautanen* Mainio Sarastus, karahvi* ja lasit* Raami, lusikat Citterio 98

Ihastuin Raamissa erityisesti Suomessa suupuhallettuun karahviin, sekä samaa muotokieltä henkiviin, niin ikää Suomessa valmistettuihin laseihin.

Lasituotteissa on mielestäni ihana vanha henki! Lasit on painavat ja tukevat ja ne on valmistettu puristelasista. Lasien väri on lasimassassa itsessään, joten lasit luovat kauniita värillisiä varjoja pöydän pintaan. Karahvin kuviointi on karahvissa päällä, lasien kuviointi taas on hauskasti lasin sisäpuolella. Lasin pinta on siis käteen tasainen ja hyvin miellyttävä.

Karahvia saa kirkkaana, laseja on kirkkaan lisäksi kahdessa upeassa värissä merensinisenä ja sammaleenvihreänä. Kaikki kolme väriä sopivat saumattomasti samaan kattaukseen, ja tuovat kivaa ilmettä pääosin valkoisiin astioihini.

Sarjan viinilasit sekä kuppi ja vati tuovat mieleeni pariisilaiset bistrot. Ranskalaisissa kuppiloissa meno on mutkatonta ja huoletonta, astiat ovat toimivia muttei pröystäileviä. Pienet punaviinilasit kaadetaan piripintaan ja viiniä saattaa vähän läikkyä pöytäliinalle.

Hankkisin varmasti Raami-sarjan viinilasit itselleni, jos minulla ei olisi jo käytössä kokonainen Essence-lasisarja. Vaikka materia ei oikeasti onnelliseksi teekään, niin voisin silti kuvitella, että pariisilaisen bistron tunnelma kotona ilahduttaisi minua aina lasit pöytään kattaessani.

Kuten kuvista näkyy, omistamani astiat ovat pääosin Iittalan ja Arabian tuotantoa. Aloin keräämään valkoista Teema-sarjaa 90-luvun alussa. Jo silloin päätin, että valkoinen Teema kulkee mukanani aina, ja luo pohjan kaikille kattauksilleni.

Vuonna -98 Stefan Lindfors suunnitteli Arabialle EgO-sarjan. Tuosta sarjasta hankin heti niiden ilmestyttyä itselleni isot teemukit, asetit ja syvät lautaset, sillä vielä silloin Teema-sarjaan ei sellaisia saanut.

Teemaat ja EgOt ovat kulkeneet matkassani jo yli 20 vuotta. Viime vuonna sain Arabialta astioihini lisäystä uuden Mainio Sarastus -tuoteperheen myötä. Sarjan matalat aamiaiskulhot ovat olleet todella kovassa käytössä, ja ovat muotoilultaan erinomaiset.

Nyt Iittalalta saamani uudet Raami-lasit ja karahvi piristävät kattauksiani todella, ja yli 20 vuotta vanhat astiatkin näyttävät yhtäkkiä vähän erilaisilta. Kun panostaa laatuun ja käytettävyyteen, pärjää samoilla astioilla lähes ikuisesti.

Iittalalta tulleessa tiedotteessa todetaankin: ”Hyvin muotoiltuja esineitä ei heitetä koskaan pois.”

Ps. Vuonna 2019 Iittala tekee yhteistyötä WWF:n kanssa, ja vuoden aikana jokaisen Suomessa myydyn merensinisen esineen myyntihinnasta lahjoitetaan 2,5 % Arktisen alueen suojeluun. Merensinisiä Raami-laseja ostamalla teet siis myös hyvää.

Rauhallista joulunaikaa!

tunnetila: onni

Maanantai tuntui töissä todella pitkältä päivältä. Oli kiirettä, oli painostavaa, ja henkisestikin vähän ahdistavaa. Vihdoin aika myöhään illalla yksi työkavereistani päätti, että nyt sai hommat tältä päivältä riittää ja lähti kotiin. Lähtiessään hän huikkasi muille heipat. Toinen kollegani yritti vastata vilkutukseen, muttei yhtäkkiä tiennyt mitä sanoa.

Hän heilautti lähtijälle kättään ja katsoi minuun hämmentyneenä. ”Onko nyt perjantai? Täytyykö toivottaa hyvää viikonloppua?” ”Ei, nyt ei ole perjantai. Tänään on maanantai”, totesin hänelle. ”Mitä, maanantai? Oletko varma ettei ole edes tiistai?” ”Kyllä, olen varma että tänään on vasta maanantai. Olen pahoillani.”

Kollegani näytti todella hämmästyneeltä ja totesi ”Kylläpä tämä maanantai on tuntunut todella pitkältä.” Olin samaa mieltä. Viikon mittainen maanantaipäivä oli kyllä liikaa, ja tuo tunne kertoi koko tiimin väsymyksentilasta kaiken olennaisen.

Viikkailen näissä kuvissa vähän niin kuin vertauskuvallisesti kuluneen vuoden töitä kasaan, ja valmistaudun joululomaan. Parin viikon loma ei tule yhtään liian aikaisin.

Kiitos Teille rakkaat, ihanat, tärkeät ja uskomattoman upeat virtuaaliystäväni taas tästä vuodesta! Teidän kanssanne on vaan niin älyttömän kiva olla ja viettää aikaa. Olette kultaa!

Palataan taas kunhan voimia on kerätty puolin ja toisin. Vuosi 2019 on mahdollisuuksia täynnä, joten ladataan nyt akkuja, jotta jaksetaan tarttua eteen tuleviin tilaisuuksiin. Otetaan ensi vuonna koppia uusista asioista ja haasteista, ja tehdään elämästä pientä seikkailua!

Kuvat: Vilma

Idea aineettomaan joululahjaan – Stella Kotipalvelut

tunnetila: tykkäys

*Yhteistyössä Stella Kotipalvelut*

Työpäiväni venyvät aina näin ennen joulua pitkiksi. Joinakin päivinä jatkan työntekoa vielä kotona iltaisin.

Lukemattomien postien röykkiöt pöydillä kasvavat, eteisessä kenkätelineellä olevat kengät peittyvät hentoon pölykerrokseen ja suihkutilan lattia alkaa näyttää pinttyneeltä. Pyykkiä ehdin pestä ja latoa tiskit astianpesukoneeseen ja pois, mutta muut kotityöt jäävät auttamatta arkisen kiireen jalkoihin.

En kuitenkaan viihdy sotkussa. En pysty keskittymään kaaoksessa, enkä voi hyvin kasaantuneiden pinojen keskellä. Työpöytäni on töissä siisti, ja siisteyttä kaipaan kotonakin. Onneksi kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään itse, vaan apua kodin siistinä pitämiseen löytyy hyvin helposti.

Kaksi vuotta sitten ostin itselleni elämäni parhaan synttärilahjan. Ostin meille vuodeksi kodinhoitajan. Olin haaveillut kodinhoitajasta monta vuotta, mutta olin aina ajatellut olevani ”huono puoliso” jos en saa pidettyä kotiamme kunnossa. Mieheni on vielä kiireisempi kuin minä, joten apuja ei siltäkään suunnalta ollut helposti saatavissa.

Taloudessamme asuu kaksi aikuista, eikä meillä ole lapsia tai lemmikkejä pistämässä paikkoja hyrskyn myrskyn. Miten voi olla mahdollista, ettemme saa pidettyä yhteistuumin kotia siistinä?

Tai siistiä meillä useinmiten on, kerroinhan juuri, etten viihdy sotkuisessa ympäristössä, mutta pölyä, voi sitä pölyn määrää, joka kertyy nurkkiin ja tasojen päälle. Hankin siis ulkopuolista apua taklaamaan villakoiria ja pinttyneitä kylppärinpintoja kodissamme.

Jos ihan rehellisesti sanotaan, niin mikään hankintani ei ole koskaan tehnyt minua yhtä tyytyväiseksi. Olin ensimmäisen vuoden siivousavusta niin onnellinen, että päätin jatkaa kodinhoitopalvelun ostamista niin pitkään kuin tunnen apua tarvitsevani. Nyt olen ollut kaksi vuotta Stellan tyytyväinen asiakas, ja asiakkuuteni jatkuu edelleen.

Kahden vuoden ajan meillä on käynyt sama kodinhoitaja, ja olemme olleet hänen työnjälkeensä hyvin tyytyväisiä. On mukava saada oma kodinhoitaja, johon voimme luottaa.

Kodinhoitajan kanssa voi sopia mitä apuja milloinkin tarvitaan. Hän voi huolehtia kodin siivoamisesta, vaihtaa petivaatteet, silittää vaatteita tai hakea vaikkapa läheisestä pesulasta pestävänä olleet silkkipaidat. Myös suuremmat urakat, kuten vaikka ikkunanpesu, onnistuvat helposti.

Stella tarjoaa kotisiivouksen ja kodinhoitajien lisäksi lastenhoito– ja terveyspalveluita kaiken ikäisille apua tarvitseville. Stellalta voi tilata kertakäyntejä, esimerkiksi muuttosiivouksen tai suursiivouksen ennen juhlia. Näppärä vaihtoehto jota itse käytän, on heidän toistaiseksi voimassa olevat sopimuksensa, esimerkiksi siivous kerran kuussa tai kahden viikon välein. Silloin voidaan taata, että joka kerta (lomia tai sairastapauksia lukuunottamatta) työn tulee tekemään sama tuttu henkilö.

Viime keskiviikkona tulin illalla kotiin pitkästä työpäivästä uupuneena. Raahasin kauppakasseja selkä vääränä kaatosateessa, ja mietin vain kunpa olisin äkkiä kotona. (Tai vaihtoehtoisesti vaikka Etelä-Espanjassa…) Olin kokonaan unohtanut, että meille tuli aamulla kaksi kodinhoitajaa, jotka jäivät tekemään kodin suursiivousta* kun itse läksin töihin.

Vitsit mikä onnentunne minut valtasi, kun astuin putipuhtaaseen, hyvältä tuoksuvaan kotiin!

Jos vielä mietit, mikä voisi olla toivottu joululahja läheisille, niin tässäpä mahtava aineeton vaihtoehto. En usko, että kovinkaan moni pistäisi pahakseen, jos saisi lahjaksi apua kodin siivoukseen tai vaikka lastenhoitoon.

Moni meistä pyörittää arjessa superkiireistä perhepalettia tai tekee niin paljon töitä, että joutilas vapaa-aika alkaa olla kullanarvoista. Itse asiassa avunsaanti kodin askareisiin tuntuu usein kultaakin kalliimmalta!

*Joulusiivous saatu Stellalta blogiyhteistyönä*

Papuja ja vuohenjuustoa

tunnetila: tykkäys

Vallilan joulukattauksesta kirjoittaessani jätin mainitsematta kuvissa esiintyneen viime viikonlopun testileipomukseni, papu-vuohenjuustopiiraan. Piiras aiheutti kuitenkin sen verran kyselyitä, että ajattelin nyt jakaa tuon piirakkareseptin kanssanne.

Olen jostain syystä käyttänyt kuluneena vuonna pitkiä vihreitä papuja enemmän kuin koskaan. Olen mm. heittänyt niitä lähes jokaiseen thai-henkiseen keittoon tai wokkiin jota olen tehnyt. Olen myös keittänyt niitä ruoan lisukkeeksi normaalia useammin.

Olikin siis hauska huomata, että olen ollut papuinnostuksineni mukavasti ajan hermolla. Papu on nimittäin ollut vuoden 2018 vihannes! Hyvä huomata se vasta näin joulukuussa…

Papu-vuohenjuustopiiras
(Hästön maatilan resepti)

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
125g kylmää voita
1 tl valkoviinietikkaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
noin 150 g tuoreita papuja
250 g tuorejuustomaista vuohenjuustoa
1 dl kermaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia

Lisäksi:
2 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä

  1. Valmista ensin pohja. Sakoita jauhot ja suola kulhossa. Kuutioi voi ja nypi jauhojen joukkoon. Lisää etikka ja vesi ja sekoita käsin tasaiseksi. Pyörittele taikina palloksi, kääri tuorekelmuun ja laita noin 30 minuutiksi jääkaappiin.
  2. Valmistele pavut. Leikkaa päädyt pois ja keitä miedosti suolatussa vedessä muutama minuutti. Papujen kuuluu jäädä rapeiksi, jotta ne eivät ylikypsy piirakkaa kypsentäessä.
  3. Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Voitele keskikokoinen piirakkavuoka. Painele taikina ohuelti vuoan pohjalle ja reunoille.
  4. Sekoita vuohenjuusto, kerma ja ripaus mustapippuria kulhossa tasaiseksi. Hienonna timjami ja sekoita täytteeseen. Levitä vuohenjuustotäyte piirakkapohjan päälle. Painele pavut täytteen sekaan. Valita pinnalle hunaja ja oliiviöljy. Paista uunissa noin 35 – 45 minuutin ajan.

Jos piiraassa raaka-aineena oli vuoden vihannes, niin piiraan kaverina nautimme niin ikää vuoden 2018 punaista luomuviiniä!

Valdifalco Morellino di Scansano* on kannuksensa vuoden luomuviininä ansainnut. Pehmeät tanniinit ja täyteläinen marjaisuus tekevät viinistä todella maukkaan ja aromikkaan. Viini on kuitenkin sen verran kevyt, että se sopii myös kasvisruokien kaverina nautittavaksi.

Kyseisessä viinissä sanotaan maistuvan aurinkoinen Toscana. Eipä voisi olla paljon miellyttävämpää ajatusta näin kaamoksen keskellä vaeltaessa. Jos aurinkoista Italian maaseutua saa maistaa edes viinipullon muodossa, niin kiitos, ottaisin lasillisen. Kaada vaan piripintaan.

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholiaihetta ei postauksessa saa kommentoida. Jätän kuitenkin kommentoinnin auki, jos Teillä on minulle jotain muuta mukavaa sanottavaa. 

Joulufiilistä kattaukseen

tunnetila: tykkäys

*yhteistyössä Vallila*

Ihailen ihmisiä, jotka panostavat juhlapyhiin. Äitini esimerkiksi tekee joulukuun alkupuolella perusteellisen joulusiivouksen, ja vaihtaa kotiin joulumaton ja jouluverhot. Samalla hän koristelee talon tontuin ja erilaisin joulukoristein.

Tunnelma vanhempieni kodissa on aina jouluna niin lämmin ja kutsuva, että joka joulu päätän laittaa seuraavana vuonna jouluista fiilistä myös omaan kotiini.

Pian huomaan, että vuosi on kulunut. Joulukuun saapuessa alan innoissani kaivella kaappeja jouluisten juttujen toivossa. Nostan esille ekstramäärän kynttilöitä ja ne kaksi joulukoristetta, jotka omistan. Ostan valkoisen amarylliksen ja levitän pöydälle kauniin valko-kultaisen joululiinan. Siinäpä se sitten onkin, vaatimaton oman kotini joulu.

Koristeita ei ole paljon, mutta ne ovat minulle sitäkin rakkaampia. Joululiinasta ehdin joka vuosi iloita muutaman tunnin, siis siihen asti kun syömme ensimmäisen kerran ruokapöydän ääressä. Joka ikinen kerta jompi kumpi meistä pudottaa juuri silitetylle liinalle ruokaa, yleensä jotain punaista. Tänä vuonna liinalle päätyi oranssia tikka masalaa.

Olen jo vuosia haaveillut valkoisesta joululiinasta, joka puhdistuisi helposti pyyhkäisemällä, eikä jäisi tahraiseksi heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Nyt minulla on sellainen, kiitos yhteistyön Vallilan kanssa!

Sain valita Vallilalta muutaman tuotteen joulukattaukseen, enkä miettinyt hetkeäkään joululiinan materiaalia valitessani. Halusin ehdottomasti pöydälle helppohoitoisen vahakankaan. Suosikkini Vallilan joulukankaista on valkoinen Fjonga*, jonka kuosin on suunnitellut Tanja Orsjoki.

Huomaan usein Vallilalla tarttuvani Tanja Orsjoen suunnittelemiin kuoseihin. Hänen suunnittelunsa on tavallaan yksinkertaisen kepeää, mutta toisaalta kuoseissa on valtavasti herkkiä yksityiskohtia.

Joululiinaksi halusin liinan, jossa on selkeästi jouluinen kuosi, mutta jota voi pitää pöydällä muulloinkin. Siksi valitsin kokovalkoisen kankaan, jossa joulukuosiin ei kiinnitä liikaa huomiota. Tärkeintä on, että tiedän itse joulufiiliksen olevan läsnä.

Lisää jouluista tunnelmaa kattaukseen sain Vallilan puisilla Kerttu-sarjan tuotteilla. Myös näitä tuotteita voi käyttää ympäri vuoden, mutta minusta niissä on kuitenkin jouluinen tunnelma.

Eveliina Netin Vallilalle suunnittelema Kerttu-kuosi on ollut valtavan suosittu! Iso osa laajasta Kerttu-tuoteperheestä on jo myyty Vallilan verkkokaupasta loppuun, mutta kattaukseen valitsemiani mangopuisia tuotteita on onneksi vielä saatavilla.

Olin suunnitellut tarjoilevani kauniista Kerttu-kulhosta* jouluisen riisipuuron, mutta mangopuutuotteet eivät kestä kuumentamista. Kulhoon päätyi siis talvinen, paahdetusta punajuuresta ja vuodenjuustosta koottu salaatti. Herkkua oli sekin.

Kulhon lisäksi valitsin kattaukseen Kerttu-sarjan kauniit salaattiottimet* ja näppärän puutarjottimen*. Kahvallisesta puutarjottimesta on jo lyhyessä ajassa tullut suosikkini. Käytän sitä juustotarjottimena ja joulutorttujen tarjoiluastiana. Katan siihen myös aamiaiseni, leivät ja jogurttikulhon, ja tallustan kattauksen kanssa sohvalle syömään.

Mitä tykkäätte Vallilalta valitsemistani joulutuotteista? Voiko musta-valkoiset tuotteet olla jouluisia, vai kaipaatteko aina tuttuja joulun värejä, punaista ja vihreää, saadaksenne aikaan joulufiiliksen?

Loppuun vielä vinkkaus Vallilan kivasta joulunalusalesta. Juuri nyt saat keittiötekstiilit ja astiat etuhintaan: osta 3, maksa 2. Alennus on voimassa 16.12. asti Vallilan myymälöissä ja verkkokaupassa.

Ihanaa itsenäisyyspäivää Teille kaikille!