Browsing Category

kotona

Tabio – tabletin kaveri

tunnetila: tyytyväisyys

Hei, tässä on Tabio*. Tabio on jokaisen tabletin kaveri, kokoon tai brändiin katsomatta.

Kuinka usein olenkaan maannut sängyssä tai sohvalla, katsellut ohjelmia tabletilta ja toivonut, että joku pitäisi pädiä sylissäni hyvässä katseluasennossa?

Tai kuinka usein olen Skypettänyt pöydän ääressä tabletilla ja tuskaillut, kun tabletti ei meinaa pysyä millään pystyssä taiteltavasta kannestaan huolimatta?

Toiveisiini on nyt vastattu. Tabio pitää tabletin optimaalisessa katseluasennossa sylissä tai pöydällä, ja vapauttaa kädet johonkin ihan muuhun!

Oman kotikäytön lisäksi tulee heti mieleen, miten näppärä Tabio olisi esimerkiksi seniorikansalaisilla kotona, tai vaikkapa vanhainkodeissa. Tabletin käsin kannatteleminen kun rasittaa ranteita jo tässä iässä, saati silloin, kun voimaa ei ole enää niin paljon.

Tabio on valmistettu käsityönä Helsingissä. Se on tehty omakotitalon alakerrassa pienellä puusepänverstaalla jalavasta höyrytaivuttamalla. Tabion pintakäsittelyyn on käytetty pellavaöljyä ja sellakkaa, joten tuote on myrkytön ja tarvittaessa se voidaan hävittää polttamalla.

Suklaata Tabio ei suuhusi tarjoile, mutta kun Tabio hoitaa tabletin optimaalisen katseluasennon puolestasi, molemmat kätesi vapautuvat suklaan ja teekupposen hamuamiselle.

Voi kunpa kaikki muukin olisi elämässä näin helppoa!

Voit tilata oman Tabiosi täältä.

Jesus tulee tänään

tunnetila: pohdiskelu

Finlayson on kehittänyt maailman ensimmäisen pussilakanan, jolle annetaan 50 vuoden takuu. Jesus -nimeä kantava pellavapussilakanasetti tulee tänään saataville Finlaysonin myymälöihin ja verkkokauppaan.

Superkestäväksi kehitelty pussilakanasetti on valmistettu pellavasta. Kankaan sidoksena on käyttöä ja venytystä kestävä twill, jota käytetään mm. farkuissa. Kaikki irtonaiset pesuohjelappuset on poistettu, ja pesuohjeet on brodeerattu kauniisti tuotteeseen.  Kulutukselle altistuvien kohtien (esim. pussilakanan laittamista helpottavat kädenreijät pussilakanan yläosassa) ompeleita on vahvistettu.

Kulutuksen kestoa lisää myös se, ettei kangasta ole värjätty. Pellavanvärinen pussilakanasetti on käsittelemätön, valkoinen on vain valkaistu, ei värjätty. Tuote on tehty niin ajattomaksi ja simppeliksi, ettei edes kyllästyminen tai muodista pois meneminen lyhennä sen käyttöikää.

”50 vuoden takuu perustuu oletukseen, että kuluttajalla on käytössään kaksi pussilakanasettiä, joita käytetään vuorotellen, vaihtaen kahden viikon välein. Tällöin lakanat pestään kerran kuukaudessa, mikä tarkoittaa 600 pesukertaa 50 vuodessa”, Finlaysonilta kerrotaan.

Tuote kuulostaa kerrassaan täydelliseltä. Mutta mistä tulee tuotteen vähintäänkin kummallinen nimi ”Jesus”? Tuotteessa on käytetty samaa materiaalia ja tekniikkaa kuin vuosisadat kestäneissä Jeesuksen käärinliinoissa.

Finlayson on viime vuosina panostanut kestävään kehitykseen valmistamalla kierrätetyistä tekstiileistä räsypaloja, ja vanhoista farkuista valmistetaan parhaillaan pyyhkeitä. Hienoja uudistuksia (vähintään) 50 vuotta kestävän lakanasetin rinnalle.

Mutta mitä olette mieltä Finlaysonin imagon muutoksesta rohkeampaan suuntaan? Meneekö överiksi kun lanseerataan pussilakanasetti, jonka nimi on Jesus? Entäpä monia vihastuttanut (mutta samalla myös ihastuttanut) Tom of Finland -mallisto, oliko se soveliaisuuden sohaisemista julkisuuden vuoksi vai kunnianosoitus suomalaiselle taiteilijalle?

Koetteleeko kaikkien suomalaisten tuntema ikoninen Finlayson nyt rajojaan, vai onko uudistuminen tie menestykseen? Luin juuri Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilan haastattelun, jossa hän kertoi Finlaysonin liikevaihdon kasvaneen 53% edellisvuodesta.

Rohkeus vie eteenpäin, mutta voiko jossain vaiheessa käydä niin, että eteenpäin porskuttaessaan tulee samalla pyllistäneeksi sen perinteisen ja sovinnaisemman Finlaysonin kuluttajan suuntaan?

Aleviikot kuumimmillaan

tunnetila: tykkäys

Myönnän. Kun jatkuva flunssa on saanut oloni surkeaksi ja väsymys on painanut kehossa kuukausia, olen saanut iloa elämääni shoppailusta.

Flunssan pahimpina aikoina nousin sängystä vain käydäkseni töissä. Aamulla raahustin töihin ja illalla takaisin. Kotiin päästyäni kaaduin suoraan sänkyyn tai sohvalle, ja yritin pitää silmäni auki edes kymmeneen asti.

Nyt kun olo on ollut edes hetkittäin inasen parempi, olen tervehtinyt ilolla maalis-huhtikuun vaihteessa perinteisesti järjestettyjä erinäisiä aleviikkoja. On ollut ihana käydä jossain työpäivien jälkeen ja tuntea olevansa osa ihmispaljoutta.

Vaikka tavaratalojen alepäivillä ryysikset on usein pahimmillaan, niin silti tungoksessa oleminen on tuntunut kaivatulta vastapainolta kotona yksin kyhjöttämiselle.

Tällä viikolla olen käynyt ostoksilla Marimekon Ystävämyynneissä ja Sokoksen 3+1 päivillä.

Marimekon Ysmyistä tein mahtavia vaatelöytöjä ja ostin Herttoniemen outlet-myymälästä mm. mekon ja kahdet housut. Sokokselta taas mukaan tarttui kaksi Finlaysonin parivuoteen lakanaa, pari pussia Nicolas Vahén teetä ja teen suurkuluttajalle tarpeellisia teesihtejä.

Shoppailun tuomasta ilosta ja mielihyvästä ei kai saisi edes puhua ääneen. Siinähän leimautuu heti materialistiksi ja ihmiseksi, joka täyttää tyhjää elämäänsä turhalla tavaralla.

Täytyy kuitenkin todeta, että nyt kun olen viettänyt lähes kaiken vapaa-aikani useamman kuukauden ajan sängyssä tai tv:n ääressä makaillen, niin koen enemmän kuin ansaitsevani tuohon sänkyyn uudet lakanat.

Ja niihin viiteen päivittäiseen teemukilliseen, joita kipeänä tulee juotua, on virkistävää saada uusia makuja. Ja mikä onni onkaan teesihti, josta teen pinnalle ei jää kellumaan suuhun pyrkiviä irtoteen lehtiä.

Elämänpiirin kaventuessa pienet asiat nousevat arvoon arvaamattomaan, ja ostoksilla käynti saattaa tuottaa iloa pitkäksikin aikaa.

Elämä voittanee

tunnetila: ilo

Arvatkaa mitä ystävät? Minulla alkaa olla jo parempi olo! Kiitos tosi tosi paljon jokaisesta kommentista, mitä sain flunssapostaukseeni. Olette ihania kun jaksatte tsempata!

Vaikka yskäni kuulostaa edelleen välillä todella häijyltä, ja vaikka olen työpäivien jälkeen niin väsynyt, että jaksan juuri ja juuri raahautua kotiin, niin oloni on täysin erilainen mitä se viime viikolla oli.

Heti kun kuume laskee ja ruumiinlämpöni palautuu normaaliksi, alkaa elämä voittaa ja synkät pilvet katoavat painostamasta mieltä.

Kokonaan terve en ole vieläkään, mutta elämässäni alkaa olla jo ihan erilainen draivi mitä vähään aikaan. Toiveissa on myös tämän viikon aikana saada siirrettyä blogini kokonaan uuteen paikkaan, ja saada se ajettua täydellisen virusskannauksen läpi.

Olen tähän asti ollut ystäväni avuliaan miehen armoilla blogini kanssa. Nyt päätin palkata itselleni virallisemman avun, tuen ja turvan, sillä en halua kokea enää näin kamalaa ja turvatonta oloa toistamiseen.

Tai jos tällaista vielä tapahtuu, niin ainakin helpottaa tietää, että nyt on olemassa ihminen, joka saa palkkaa auttamisestani.

Kalliiksihan tämä tietysti tulee. Mietin joka päivä, onko oikeasti järkevää käyttää blogiharrastukseen toista sataa euroa kuukaudessa. Voisin helposti pitää blogiani vaikkapa WordPressin peruspohjalla ihan ilmaiseksi, ja pienentää palvelinkulut olemattomiin.

Olen kuitenkin blogannut jo niin pitkään (taisi juuri tulla yhdeksän vuotta täyteen!), että on kiva tehdä blogista täysin omannäköiseni ja olla oman itsensä herra.

Nyt ei auta kuin toivoa, että virusskannaus toimii, ja että saamme pelastettua blogini täysin puhtaana uuteen paikkaan. Samalla voisi lähteä myös tämä minua 24/7 vaivaava kurkkukipu.

Onkohan olemassa sellaista tukipalvelua, joka hoitaisi blogin ja kropan virusskannauksen samalla kertaa? Jos on, ostan kyseisen palvelun tältä istumalta!

Ps. Viime viikkoisen Lumene-arvonnan voittajaksi valikoitui nimimerkki Anna S. Paketti on jo matkalla uuteen osoitteeseensa. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille, ja onnea voittajalle!

Perkaalen pauloissa

tunnetila: ihastus

Kun makaa vuoteen omana useamman päivän, alkaa ainakin allekirjoittaneella olla vitsit ja positiiviset ajatukset vähissä. Alkuvuodesta potemani pitkittynyt flunssa sai mieleni matalaksi, ja vähän säikähdin itsekin poikkeuksellista alakuloani.

Flunssan taas iskiessä päätin, että perkale, vaikka terveys reistailee, niin mieleni yritän pitää pinnalla murheen alhosta vaikka väkisin. Hain jokaisesta sängynpohjalla viettämästäni päivästä hyviä asioita, ja kun oikein hakemalla haki, niin löytyihän niitä.

Eniten koko pakkolevon aikana minua ilahdutti Familonilta hetki sitten testiin saamani percale pussilakanat*.

Vaikka tykkään hurjasti pehmeistä ja painavista pellavavuodevaatteista, niin laadukas, tiheäkudoksinen puuvillaperkaali on silti materiaalina minulle vuodevaatteiden aateliaa.

Puuvillaperkaali on periaatteessa aivan tavallista puuvillaa, mutta kangas on kudottu normaalia tiheämmin. Käytettävä lanka on ohutta, ja perkaalissa on oltava vähintään 200 lankaa/neliötuuma. Mitä tiheämmin kudottua kangas on, sen pehmeämpi, kestävämpi ja laadukkaampi se on.

Esimerkiksi hotellit käyttävät vuodevaatteissaan paljon tuota kestävää ja helppohoitoista, iholla viileää, kahisevan ylellistä puuvillalaatua.

Kun makaa sängyssä viikon ajan joka päivä, on ensiarvoisen tärkeää, että lakanat eivät hiosta tai hierrä, ja että ne pysyvät paikallaan.

Voin todella sanoa koenukkuneeni (sekä pyörineeni, hikoilleeni, syöneeni ja tehneeni töitä) näissä lakanoissa lähes viikon putkeen, enkä voisi olla tyytyväisempi!

Pussilakana pysyi koko intensiivisen testiviikon hotellimaisen raikkaana ja kahisevana. Sen pinta muuttui ihanan viileäksi jo siinä pienessä hetkessä, kun kipaisin keittiössä hakemassa itselleni kuumaa juotavaa.

Oli huomattavasti mukavampi pujahtaa takaisin sänkyyn kun vastassa oli rapsakan viileät lakanat, eikä kuumeinen pätsi.

Tiiviistä palttinasidoksestaan huolimatta puuvillapercaali rypistyy pesussa aikalailla. Vuosia pellavalakanoita käyttäneenä ryppyisyys ei onneksi ole minulle ongelma.

Olisihan se toki ihanan ylellistä, jos lakanoista saisi tismalleen samanlaiset kuin hotellissa. Rypyttömäksi mankeloidut ja valtavan pehmeät. Olette kuitenkin hotelleissa yöpyneenä varmasti huomanneet, että hotellinkin lakanat ovat vain ensimmäisen yön sileät. Seuraavana aamuna ne näyttävät ihan yhtä ryppyisiltä kuin kotonakin.

Turha rypistymisstressi siis pois! Suosittelen ottamaan (tässäkin asiassa) rennosti, ja vain ravistelemaan pahimmat muhkurat pois pestyistä vuodevaatteista. Sen jälkeen voi pujahtaa puhtaisiin lakanoihin nauttimaan niiden ylellisestä kahinasta!