Browsing Category

matkalla

Hedon Spa & Hotel

tunnetila: onni

Kuten jo kerroin, yövyimme Pärnun reissullamme Hedon Spa & Hotelissa*. Hotelli oli ihana!

Spa-hotelli on rakennettu Pärnun tunnetuimman maamerkin, vanhan mutakylpylän (rakennettu 1920-luvulla), yhteyteen. Rakennuksen vanhaan osaan on kunnostettu neljä uniikkia huonetta, joista kaksi on upeita sviittejä suurine kylpyammeineen.

Uusi puoli on tunnelmaltaan täysin erilainen, mutta sopii silti saumattomasti yhteen vanhan rakennuksen kanssa. Uudella puolella on 38 standard-huonetta sekä 26 meren puolella sijaitsevaa superior-huonetta.

Yövyin superior-huoneessa ja se oli kaunis, moderni, viihtyisä ja tilava. Minulla oli jopa oma parveke, josta avautui näkymä merelle.

Huoneessa minua odotti parvekkeen lisäksi myös toinen ihana yllätys. Hotellin fine dining -ravintola Raimond oli lähettänyt huoneeseen herkullisen tervehdyksensä. Ne on juuri ne pienet jutut, joilla todellinen vaikutus tehdään!

Pääsimme testaamaan myös vähän laajemmin Raimondin antimia, kun söimme siellä kevyen salaatti-keittolounaan. Upeat kasvisruoat veivät kielen mennessään, ja annosten esillepano hiveli silmää. Kuriositeettinä mainittakoon, että Raimondissa on yksi Viron parhaista vegaanimenuista.

Mutakylpylän historian voidaan katsoa alkaneeksi jo vuonna 1838. Jo tuolloin meren ääressä silloisessa kylpylärakennuksessa tarjottiin kesäisin merikylpyjä ja talvella saunan miellyttäviä löylyjä.

Alkuperäinen kylpylärakennus poltettiin I maailmansodassa, ja hotellin vanha osa rakennettiin 20-luvulla tuon palaneen tilalle. Nyt vanha mutakylpylä on modernisoitu ja muutettu ylelliseksi spaksi.

Yhtenä Hedon Span erikoisuuksista mainittakoon Hiljainen kylpylä, Silent Spa. Hiljaisen kylpylän puhdistava ja rentouttava kylpylärituaali kestää 2-3 tuntia riippuen siitä, kuinka pitkään haluat kylpylässä olla.

Kylpylän seinältä löytyy ohjeet missä järjestyksessä kylpylärituaali kannattaa suorittaa, ja missä saunassa tai altaassa kannattaa viettä aikaa minkäkin verran.

Jokainen hiljaisen kylpylän vieras saa kylpylään tullessaan paketin Kuolleen meren vartalonhoitotuotteita, ja noilla tuotteilla voi tehdä kylpylärituaalin aikana itselleen vartalokuorinnan, jalkahoidon ja kasvonaamion.

Saunomisen ja kylpemisen välissä kannattaa välillä levätä ja nauttia runsaasti vettä ja kylpylän omaa yrttiteetä. Kiireistä elämää elävä alkaa helposti suorittaa kylpylärituaalia juoksemalla saunasta toiseen ripeällä tahdilla. Juuri siksi Silent spa -rituaalissa on aikasuositukset. Täällä jos missä kannattaa olla suorittamatta!

Olen vuosia kuullut ihmisten ylistävän Pärnun kylpylöitä, uskomattoman kauniita maisemia ja silmänkantamattomiin jatkuvia hiekkarantoja, mutten jostain syystä ole uskonut heitä. Tajuntaani ei vain ole mennyt ajatus siitä, että tässä ihan lähellä voi oikeasti olla lomaparatiisi.

Kaksi tuntia laivalla Helsingistä Tallinnaan, Tallinnasta noin 2h bussilla Pärnuun. Bussimatka (Tallinna -Pärnu) maksaa 7€ ja matka taittuu kuin huomaamatta bussilla, jossa jokaisella matkustajalla on edessä oma pieni näyttö. Näytöstä voi halutessaan katsoa vaikka leffan. Ihan kuin lentokoneessa olisi!

Kesällä turistikauden ollessa kuumimmillaan hotellien hinnat ovat kovimmillaan. Nyt, off-seasonin aikaan, huoneen ylellisestä kylpylähotellista saa todella järkevään hintaan. Puhumattakaan Pärnun ihanista ravintoloista, joihin tähän aikaan vuodesta saa varattua pöydän huomattavasti helpommin kuin kesäkuukausina.

Vietin Pärnussa viime viikolla yhden yön, ja harmittelin miksen ymmärtänyt buukata saman tien pidempää reissua. Onneksi Pärnuun pääsee aina nopeasti takaisin!

Pärnussa

tunnetila: ihastus

Piipahdin tällä viikolla Pärnussa ensimmäistä kertaa ja taisin jättää sinne palan sydäntäni. Pärnu on ihan uskomaton paikka!

Värikkäitä pitsihuviloita, kapeita katuja, joita reunustivat keltaisen ja oranssin sävyissä leiskuvat syksyiset lehtipuut. Tyhjä hiekkaranta joka jatkui silmänkantamattomiin. Hiljaa tyrskyvä harmaa meri.

Syksyisen luonnon pysäyttävän kauneuden kruunasi upeat ravintolaelämykset ja yöpyminen ylellisessä Hedon Spa & Hotelissa. Reissu oli ihan huikea!

Kesällä hiekkarannat on täynnä auringonpalvojia ja uimareita, ja Pärnu onkin tunnettu juuri täydellisenä biitsikohteena. Näin ”off-seasonin” aikaan Pärnussa oli tilaa hengittää, ja kaupungin rauhallinen tunnelma porautui suoraan sydämeen.

Olin Pärnussa kotimaisen kenkäbrändi Pomarin vieraana, ja koko huikean matkan* kruunasi tutustuminen Pomarin kenkätehtaaseen. Lähituotantona valmistetut kengät ansaitsevat ihan oman postauksensa, kuten myös moni muu matkalla kokemani asia.

Postauksia Pärnusta on siis tulossa koko ensi viikon. Toivottavasti lähimatkailu ja lähellä tuotetut kengät kiinnostavat! Tyyntä ja rauhallista sunnuntaita Teille kaikille!

Prahan parhaita paloja

tunnetila: muistelu

Jatketaan (ikivanhojen) reissupostausten sarjaa! Tiedän, että eräs blogini ihanista ja pitkäaikaisista lukijoista on kaivannut vinkkejä tulevalle Prahan reissulleen. Kauhukseni kuulin, että tuo reissu on juuri nyt, ja että Heidi lähti Prahaan eilen. Iik ja apua, reissu tuli jo, enkä minä saamaton ole kirjoittanut ajoissa vinkkipostausta!

Tässä se kuitenkin nyt tulee. Toivottavasti ehdit Heidi napata edes yhden vinkeistäni omalle reissullesi!

  • Café Louvre (Národni 22). 1900-luvun alusta asti kahvilana toiminut Café Louvre on toiminut kantakuppilana niin Kafkalle kuin Einsteinillekin. 1990-luvulla vanhaan loistoonsa entisöity kahvila on historiansa vuoksi yksi Prahan suosituimmista kahviloista. Ruokalistat on tshekiksi, mutta onneksi tilaamani (ohra?)risotto osoittautui herkulliseksi. Ja ruoat huuhdotaan alas tietysti tshekkiläisellä oluella.

  • Suloinen ja tunnelmallinen kahvila Cathedral (Týnská 11 – Staré Město) löytyi ihan sattumalta, kun puikkelehdimme Prahan vanhoilla, pikkuruisilla kaduilla ees taas vailla päämäärää. Kahvilassa oli ihana tunnelma! Useita pieniä sievästi sisustettuja huoneita, joissa sai nauttia teensä ja herkullisia kakkuja ihan rauhassa.
    Kahvilan yläkerrassa on myös hotelli, jonne ajattelin tehdä huonevarauksen kun seuraavan kerran suuntaan Prahaan. Juttelin kompleksin omistajan kanssa pitkään, ja ihastuin hänen ajatuksiinsa asiakaspalvelusta ja laadukkaasta yöpymisestä.
  • Botanicus (Týn 3/1049 (Týnský dvůr – Ungelt)). Cathedral kahvilan läheltä löytyi Prahan luonnonkosmetiikan helmi, Botanicus. Suuri butiikki oli täynnä toinen toistaan kiinnostavampia paikallisia kosmetiikkatuotteita. Tuotteiden raaka-aineet kasvatetaan Botanicuksen omilla viljelmillä ja tuotteet valmistetaan brändin omissa tehtaissa. Kun jälleenmyynti tapahtuu saman toimijan alla, tuotteiden alkuperä tiedetään, ja hinnat pysyvät maltillisina ilman välikäsiä.
    Ostin itselleni kasvonaamion, käsivoiteen ja huuliöljyn, joita en ole vielä edes ehtinyt testaamaan. Hmmm, onkohan luonnonmukaiset tuotteet ehtineet mennä jo vanhaksi? Täytyykin ottaa ne heti käyttöön ja kirjoitella niistä tuotearvioita mahdollisimman pian.

  • Kafka Snob Food (Široká 64/12). Myös tähän ravintolaan eksyimme ihan sattumalta, kun kuljeskelimme kaupungilla vailla päämäärää. Nälkä iski juuri tässä kohtaa, ja painelimme sisään ravintolaan ihan sen kafkamaisen nimen perusteella. Tilaamani tortelliinit veivät kielen mennessään. Myös niiden esillepano hauskassa kattilassa miellytti. Kolmesta tortelliinista ei kuitenkaan lähtenyt nälkä, eli pieni salaatti tms. olisi ollut aterialle mukava lisä.
    Tila oli kiva ja viihtyisä, mutta tässä ravintolassa sai tupakoida. Tupakoitsijoille oli oma puolensa, mutta tupakan haju tuli silti välillä myös savuttomalle puolelle. Jos siis olet yliherkkä tupakoinnille, niin tämä paikka ei ehkä ole sinua varten, vaikka muuten suositeltava onkin.
  • Jazz risteily (lähtöpaikka Gate 2, Cechuv Bridge). Illan pimetessä (klo 20.30) käynnistää Jazz-laiva Kotva moottorinsa ja tunnelmallinen jazz-ilta pitkin Vltavaa alkaa. Orkesterit vaihtelevat, mutta maisemat pysyvät samana illasta toiseen.
    Omalle risteilyllemme sattui orkesteri, joka fiilisteli tuttuja biisejä Michael Jacksonista Dizzy Gillespiehen omilla sovituksillaan. Tunnelma oli katossa ja meno mahtavaa! Ympärillä loistivat Prahan valot ja olut oli hyvää. Oli ihan superkiva ilta! Todellinen jazzin ystävä ei tuosta musiikista mitään suurempia kiksejä olisi ehkä saanut, mutta juuri tuossa hetkessä oli mukava yhtyä yhteislauluun vanhojen tuttujen biisien kanssa.

  • Restaurace Luka Lu (Újezd 33 – Malá Strana). Myös tämä ravintola, yksi reissun ehdottomista kohokohdista, tuli vastaan sattumalta. En ole koskaan ollu näin hullussa ja sekopäisessä, mutta samalla hauskassa ja viehättävässä paikassa! Tässä ravintolassa oli tuhansia yksityiskohtia joita ihailla. Pöytiä astioineen ja ruokailijoineen (nalleja ja nukkeja) oli ruuvattu kattoon, ja kaikki muutkin paikat oli täynnä tauluja ja eriskummallisia tavaroita.
    Totesin työkaverilleni (jonka kanssa reissussa olin), että ihan sama millaista ravintolan ruoka on, silmänruokaa täällä on sekin edestä. Tilaamani kala oli kuitenkin erinomainen ja palvelu pelasi. Aivan must paikka vierailla, jos tykkää vähän sekopäisestä meiningistä.
  • Botas 66 (Skořepka 4 – Old Town ja Křížkovského 18 – Žižkov). Jos kaipaat kohtuuhintaisia, persoonallisia lenkkareita tai tennareita, käy kurkkaamassa Botas 66:n valikoimia. Kengät valmistetaan Tshekeissä, ja malleissa on kivan trendikäs retrofiilis. Ostin itse reissusta mustat lenkkarit, jotka näkyvät jalassa mm. tässä postauksessa.

Kas tässä muutamia kivoja paikkoja, joita viimeisimmällä Prahan reissullani löysin.

Tämä vanhojen reissukuvien läpikäynti on toisaalta ihanaa, herättää niin paljon muistoja, mutta toisaalta kamalaa. Tulee reissukuume, vaikka juuri eilen totesin, että onpa ollut ihana olla vähän aikaa vain kotona.

No, tälle syksylle on onneksi edessä pari pientä matkaa, joten ne auttavat varmasti reissukärpäsen puremaan.

Vinkkejä Madridin kävijälle

tunnetila: muistelu

Olimme Madridissa toukokuussa, ja vasta nyt ehdin vihdoin istumaan reissuvinkkipostaukseni ääreen. Postaus on vain 5kk myöhässä, ei kai siinä mitään… Parempi kuitenkin myöhään kun ei silloinkaan, eli tässä muutama matkavinkki Madridiin.

  • Museot. Madridissa on ihan huikeita museoita! Museot Reina Sofia, Thyssen ja Del Prado muodostavat museotriangelin, eli sijaitsevat lähellä toisiaan. Yhdessä päivässä näitä kaikkia ei kuitenkaan kannata yrittää ahnehtia. Yksi iso museo (ja pari pienempää nähtävyyttä) päivässä riitti ainakin meille. Halusin ehdottomasti nähdä Picasson Guernican, joten tällä reissulla kävimme Reina Sofiassa.
  • Parque del Buen Retiro. Jos olet Madridissa kesällä, ja sisämaassa vellova helle tuntuu tukahduttavalta, kannattaa paeta kaupungin useisiin suuriin puistoihin. Esimerkiksi El Retiro -puistossa on kaunis kristallipalatsi ja pieni museo, joissa molemmissa kannattaa piipahtaa.
  • Rosaleda -ruusupuutarha, josta lisää tietoa aiemmassa postauksessani.
  • San Isidro -festivaali toukokuussa. Olimme sattumalta Madridissa San Isidro -festivaalin aikaan. Neljän päivän ajan festivaalia juhlittiin ympäri kaupunkia tanssien, laulaen, syöden ja juoden. Kaupungin suurimmilla aukioilla (esim. Plaza Mayor) esiintyi juhlapäivien aikana kymmeniä bändejä ilmaiskonserteissa.
    Suurissa puistoissa (esim. Pradera de San Isidro) oli myös suuren luokan festaritunnelmaa. Puistoissa oli joka ilta ilmaisfestarit, ja tunnelma oli mieletön. Kymmeniätuhansia ihmisiä, ruokakojuja silmänkantamattomiin, iso festarilava ja huikeita espanjalaisia bändejä.
    Vaikka kaikki bändit olivat meille tuntemattomia, niin muutamilla niistä oli niin hyvä meno, että olemme kuunnelleet kyseisiä bändejä vielä kotonakin. Musiikin avulla pääsee mahtavasti palaamaan lomatunnelmaan.

  • Suosikkialueeni kaupungissa oli ehdottomasti Malasaña. Värikkäitä taloja, pieniä sieviä butiikkeja vintagesta tämän hetken kuumimpiin brändeihin, graffiteja ja valtava määrä ravintoloita. Tällä alueella olisi viihtynyt pidempäänkin!
  • Uusi espanjalainen vaatebrändi, johon tällä matkalla tutustuin ja ihastuin, oli Friday’s Project (liike osoitteessa Fuencarral, 9). Sovittelin liikkeessä ison kasan vaatteita, mutta oikeita kokoja lemppareistani ei löytynyt. Toivotaan parempaa onnea seuraavalla kerralla.
  • Kiva pizzeriakonsepti Cien Pizzitas, löytyy Madridista muutamasta eri osoitteesta. Kuten nimi kertoo, tarjolla on sata erilaista pizzaa, ja pizzoja saa pizzitoina, eli pieninä ”pitsasina”. Otin kaksi erilaista pientä pizzaa, täytteinä muistaakseni savulohi-ranskankerma-capris ja päärynä-sinihomejuusto-rucola. Pienet pizzetat olivat söpöjä ja superhyviä!
  • Ravintola Bosco de Lobos (Architecture School, Hortaleza 63) Arkkitehtikoulun yhteydessä oleva näyttävä rakennus kätkee sisäänsä hyvin mielenkiintoisen ravintolan. Ravintolan kirjahyllyiltä voi ruokaa odotellessa napata arkkitehtuuria käsittelevän teoksen, ja lueskellessa aika kuluu kuin siivillä. Söin ravintolassa muistaakseni kampasimpukka-pinaattipastan, ja se oli ihanan kermaista ja maistuvaa.
  • Lolo Polos -artesaanijäätelö (Calle del Espíritu Santo, 16) Käsintehtyjä, pelkästään tuoreista hedelmistä ja eksoottisista mausteista tehtyjä mehujäitä. Oma mehujääni oli tehty vadelmista ja viherpippurista. Raikasta ja välillä polttavan mausteista. Ihana herkku helteiseen päivään!

  • Kauppahallit. Madridissa on paljon ihania kauppahalleja, joissa on kiva käydä maistelemassa vaikkapa paikallisia tapaksia ja viinejä. Kävimme Mercado de San Miquelissa lauantai-iltana, ja kauppahalli oli tuolloin niin täynnä, ettei sekaan mahtunut. Kävelimme hallin käytävät läpi ihmismassaan puristuneina, emmekä edes harkinneet syövämme siellä mitään. Äkkiä ulos, ja parempi yritys seuraavalla vierailukerralla.
  • Mercado San Ildefonso (Fuencarral, 57). Moderni ja trendikäs kauppahalli monessa kerroksessa trendikkäällä Malasañan alueella. Suosittelen piipahtamaan!

Mitähän muuta? Tässä nämä ensimmäisenä mieleeni tulleet vinkit. Jos teille tulee mitä tahansa kysyttävää Madridista, vastaan mielelläni jos vain osaan.

Jos olin postauksen alussa nolona siitä, että tämä postaus tulee 5kk myöhässä, niin ei tämä vielä mitään. Olen nimittäin luvannut kirjoittaa vinkkipostaukset myös Prahasta, jossa kävin viimeksi toissakevänä, ja Macaosta, jossa matkailimme Hongkongin reissun yhteydessä maaliskuussa 2016.

Ja niin, onhan tuolla postausluonnoksissa vielä vinkkipostaus Washingtoniin. Minähän vuonna me siellä oikein oltiin? Taisi olla 2012. Ei jestas! Kuvat ja kaikki on ollut valmiina jo kohta kuusi vuotta, mutta tekstiä en vaan saa aikaan. Arvatkaa hävettääkö olla näin saamaton?

Onneksi oli tämänkin postauksen kuvat jo valmiina. Ilman niitä en olisi varmaan edes muistanut mitä kaikkea tuolla lomalla tuli tehtyä. Mainittakoon muuten vielä se, että tälle reissulle en ottanut lainkaan kameraa mukaan. Napsin kaikki reissukuvat Huawei P10:llä ja pärjäsin pelkällä puhelimella erinomaisesti. Kuten jo aikaisemmin todettu, Huawei P10:n kamera on vertaansa vailla.

Onkiko kuvassa?

tunnetila: tyytyväisyys

Löysin jemmasta vielä yhdet asukuvat kesälomareissultamme. Vaikka asu on näille Suomen alkusyksyn säille vähän turhan kesäinen, niin uskokaa tai älkää, minulla oli tuo sama asu päällä viime viikolla töissä!

Jalassa oli kyllä lenkkarit kevyiden sandaaleiden sijaan, ja ulkona päällä oli takki ja kaulassa lämmin kashmirhuivi. Uutinen tässä on kuitenkin se, että pusero on tyttömäinen alaosan rimpsuineen ja väriltään army-vihreä, ja silti minulla oli LOMAVAATE päällä arjessa. Jee, mikä onnistuminen!

pusero ja pellavahousut OVS, laukku Massimo Dutti,
aurinkolasit Triwa, sandaalit Marenas*

Myös tämä pusero on niitä OVS:n L-kokoisia ostoksia, joita tein innoissani -70% alesta. Pusero maksoi muistaakseni 7€. Ja nämä pellavasekoitehousut taisivat olla 20€.

Housut on ihan ylivedot! Housuissa on 55% pellavaa, ja loput viskoosia. Parhaat pellavahousut ikinä! Eivät rypisty sitten millään!

Metsästin housuista oikeaa kokoa kolme päivää. Ensimmäisenä päivänä kun kävin Sanremon OVS:ssä löysin housut koossa 38. Seuraavana päivänä housuja löytyi myös 34:na.

Mieheni ihmetteli kun joka päivä kävin saman liikkeen kaikki housurekit läpi, mutta kerroin etsiväni housuja oikeassa koossa, ja oli ihan sellainen tunne, että ne tulevat vielä vastaan.

Aletuotteista on yleensä ihan turha metsästää oikeaa kokoa, mutta aavistukseni osui tällä kertaa oikeaan, ja kolmentena päivänä löysin housut koossa 36. Olin niin iloinen!

Ja niin, tuo postauksen otsikko. Vasta nyt huomasin kuvissa jaloissani jonkun mustan kapistuksen. Kuvia otettaessa en huomannut sitä lainkaan. Mikä ihme se on? Onki? Selfietikku? Joku teleskooppivapa se näyttää olevan. Kaikenlaista sitä jää huomaamatta, kun yrittää poseerata tohkeissaan kameralle.