Browsing Category

matkalla

Damiterkut

tunnetila: muistelu

Terveiset Amsterdamista! Suunnitelmissani oli blogata kuulumisia reissusta joka ilta. Todellisuudessa en lopulta ehtinyt blogiini koko viikon aikana kertaakaan. Hupsis!

Viikko Damissa vierähti kuin siivillä, ja jätti jälkeensä armottoman väsymyksen. En edes riekkunut missään iltaisin, mutta silti viikko vei mehut tehokkaasti.

Tai no, yhtenä iltana olin muutaman tunnin eräässä gaalassa, ja sieltä löysin tieni pieneen, kivaan ja hämyiseen jazzkapakkaan, mutta tuoltakin reissulta olin hotellilla nukkumassa jo yhden maissa. Ei vain pysynyt silmät auki, joten oli parempi nukkua joka yö kunnon yöunet, kuin kerätä väkisin univelkaa.

Vaikka väsymys painoi, niin reissu oli silti tosi kiva ja hyvin antoisa.

Kävin Amsterdamissa edellisen kerran marraskuussa 2004. Kaupunki oli hieman muuttunut näiden vuosien aikana. Muistin Amsterdamista tuolta reissulta kolme asiaa. Sen, että Damissa oli jäätävän kylmää ja kosteaa. Olin jäässä 24/7 ja nukuin hotellissakin vaatteet päällä, koska syväjäädytetty olo ei sulanut edes sisällä peittojen alla.

Toinen asia minkä muistin, oli se, että kaikki ravintolat tarjoilivat vain pihvejä. Minulle ei tahtonut löytyä mitään syötävää.

Kolmas muistoihin jäänyt asia oli maailman kauneimmat talot ja kotoisimmat asunnot, jotka sijaitsivat kanavien rannoilla, ja joihin oli ihana kurkistella sisälle pimeinä iltoina. Kun siis oli iltakävelyllä syväjäädytettynä, ja haaveili pääsystä kotoisten tulisijojen ääreen…

Muistoni Amsterdamista eivät olleet siis sieltä mairittelevimmasta päästä. En myöskään ollut tässä välissä kokenut tarpeelliseksi käydä kaupungissa uudestaan. Vähän siis jännitti mennä Amsterdamiin taas samaan (kylmään) aikaan vuodesta.

Tältä reissulta mieleeni jäivät päällimmäisenä seuraavat kolme asiaa.

Ravintolat. Jos joku kysyy minulta Amsterdamista hyviä ravintolavinkkejä, niin vastaan, että mene lähes mille tahansa pienelle poikkikadulle, niin tulet löytämään ihania pieniä ravintolota tai kahviloita!

Isoilla kaduilla on perinteiset Burger Kingit, pihviravintolat, kebabpaikat ja Mäkit, mutta pikkukadut on täynnä uskomattoman viihtyisiä paikkoja todella herkullisine ruokineen.

Itse söin mm. seuraavissa paikoissa, ja voin suositella jokaista niistä täydestä sydämestäni: Eatmosfera Restaurant (superhyvä italialainen ravintola), SLA (luomuravintola), De Laatste Kruimel (lounasta ja kaikkia mahdollisia herkkuja), Toon Amsterdam (osteribaari, myös erinomainen pizza) ja Cafe Georgette (aamiaista-lounasta-kahvia).

Hullu (pyörä)liikenne. Pyörät, autot ja ratikat ajelivat kaduilla ristiin rastiin, eikä liikennevaloja juuri ollut. Olin koko ajan sydän syrjälläni ja juoksentelin risteyksissä tien yli ihan miten sattuu, pyöräilijöitä väistellen. Ehkä tuohon tottuisi pian, mutta nyt huomasin ärsyyntyväni jatkuvasta ympärilleni pälyilystä.

Tuo sama asia ahdistaa minua myös Köpiksessä. On kiva että pyöräillään, mutta onko niillä pyörillä aina pakko ajaa ihan täysillä?!

Tötsyturismi. Asuin hotellissa Rembrandtplein -aukion laidalla. Aukio on tunnettu yöelämästään ja lukuisista coffeeshopeistaan. Minne menikin, niin kaikkialla leijaili vastaan imelä hasiksen tuoksu ja ihmiset parveilivat kaduilla kahviloiden läheisyydessä.

Tiesin ja muistin, että pilven polttaminen on Amsterdamissa yleistä ja sallittua, mutta tuollaisiin turistimassoihin en ollut koskaan aikaisemmin missään törmännyt.

Toki Amsterdamissa oli edelleen niitä kuvankauniita taloja, upeita jouluvaloja, mahtavat shoppailumahdollisuudet, sykähdyttävän värikkäitä kukkatoreja, huikeita museoita ja kaikkea muuta kaunista, mutta silti päällimmäisenä reissusta mieleen jäivät nuo muutamat jutut, joista en oikein pitänyt.

Jos alan vielä joskus suunnittelemaan Amsterdamin reissua, niin valitsen ehkä hotellini sijainnin toisin (tällä matkalla hotellini oli Rembrandtpleinilla työni vuoksi), ja menen sinne kesällä kun ei ole pelkoa palelemisesta.

Tällä kertaa en onneksi palellut reissussa lainkaan. Olin varautunut kanavista hohkavaan kylmyyteen ottamalla mukaan tänä syksynä hankkimani Marimekon paksun untuvatakin, ja sen syövereihin oli ihana iltojen pimentyessä upota.

Reissu oli tosi mukava, mutta onpa ihana olla nyt myös kotona!

Treeniasussa koko viikonloppu

tunnetila: tyytyväisyys

Hetki jolloin huomasin Hellitä hetkeksi -viikonlopun* toimivan täydellisesti oli se, kun lakkasin välittämästä miltä näytän. En esimerkiksi jaksanut meikata koko viikonlopun aikana. Olin mm. illan karaokebaarissa saunanraikkaana, en jaksanut laittaa edes ripsiväriä.

Olin pakannut mukaani pelkästään rentoja sportti- ja kotivaatteita, joten vetäisin illanviettoa varten päälleni pehmeän trikoohaalarin. Tuo haalari on supermukava ja itse asiassa myös aika kivan näköinenkin. Täytyykin kuvata se pian blogiin.

Viikonlopun tiimellyksessä asukuvaus pääsi unohtumaan, mutta onneksi muistin pyytää Iinaa nappaamaan kuvat edes yhdestä rentoiluasustani.

neuletakki Malene Birger, pellavapusero Majestic Filatures, trikoot DefShop*,
säärystimet Calvin Klein, varvassandaalit Havanaias

Sain hetki sitten DefShopilta muutaman vaatteen heidän omasta mallistostaan, ja yksi näistä vaatteista on kuvissa näkyvät trikoot*. En ole yleensä leggings-ihminen, mutta nämä trikoot sopivat viikonloppuun täydellisesti. Oli kiva kun pystyi menemään samassa asussa aamiaiselle ja sieltä venyttelytunnille.

Sain leggingseistäni viikonlopun aikana myös kehuja kanssahellittäjiltä, joten asu taisi osua ihan nappiin viikonlopun tunnelman kanssa.

Olin iloinen Iinan nappaamista kuvista, mutta kun näin kuvissa vitivalkoisen meikittömän naamani ja järkyttävät ”sotkunutturalle suoraan sängystä” sutaistut hiukseni, meinasin jättää kuvat julkaisematta.

Totesin kuitenkin, että näistä kuvista näkyy niin hienosti Hellitä hetkeksi -viikonlopun onnistunut lopputulos, että hitto soikoon, antaa mennä! On hienoa jos pystyn vähän löysäämään omaa kontrolliani ja pitämään viikonloppuna saavutetun rennon fiiliksen arjessa mahdollisimman pitkään.

Ja jos jota kuta ahdistaa meikitön naama, niin kurkkaa tänne. Pari päivää aiemmin näytin vähän erilaiselta kun rentoiluviikonloppuna. Elämässä on hyvä olla tietty balanssi!

Kuvat: Iina / MouMou

Hellitä hetkeksi

tunnetila: onni

Viikko sitten tähän aikaan seisoimme Iinan kanssa kylpylähotellin notkuvan aamiaispöydän ääressä ja mietimme, mitkä aamupalapöydän herkuista eivät saisi ähkyä aikaan. Olimme nimittäin suuntaamassa suoraan aamiaiselta aquafitiin ja siitä vielä venyttelytunnille. Meneillään oli 24 tunnin täydellinen irtiotto arjesta hyvinvointiviikonlopun merkeissä.

Karjalohjalla sijaitseva Kylpylähotelli Päiväkumpu järjestää kaikille avoimia hyvinvointiviikonloppuja muutaman kerran vuodessa, ja kun saimme Iinan kanssa kutsun Päiväkumpuun testaamaan Hellitä hetkeksi -viikonloppua*, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä lähdemmekö mukaan.

Hellitä hetkeksi -viikonloppu sisälsi hotelliyöpymisen lisäksi joogaa, pilatesta, flow-tunnin, aquafittiä, venyttelyä, uimista, saunomista, elämyskylpylää ja vatsan täydeltä herkkuja. Täydellinen kattaus kaikkea ihanaa!

Kaikki ohjatut liikunnat kuulostivat kiinnostavilta, ja päätimmekin innokkaina ottaa osaa ihan kaikkeen.

Muutaman treenitunnin jälkeen alkoi kuitenkin tulla fiilis suorittamisesta, ja pidimme pienen mietintäpaussin. Jos olemme osallistuneet Hellitä hetkeksi -viikonloppuun ja suoritamme sitä hirveällä kiireellä, niin siitä on hellittäminen aika kaukana.

Lopulta päätimme jättää joogatunnin väliin, ja suuntasimme rantasaunalle uimaan ja saunomaan. Vesi oli aivan jäätävää (käsittääkseni noin 5 asteista), mutta silti painelimme reippaina järveen ilman saunassa käyntiä. En käsitä miten kylmänarkana pystyin tuohon suoritukseen, mutta huh miten ylpeä olen itsestäni edelleen!

Kylpylähotelli oli viime viikonloppuna täynnä asiakkaita, mutta rantasaunalla oli ihanan rauhallista. Muut valitsivat mielummin elämyskylpylän saunat ja altaiden lämpimän veden, ja niin olisin valinnut minäkin, ellei Iina olisi saanut houkuteltua minua rantasaunaan. Onneksi sai. Jäätävässä vedessä pulahtaminen oli minulle hyvin eksoottinen kokemus.

On hienoa, että kylpylä tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja elämysten hankkimiseen. Etenkin ulkomaalaisille vieraille rantasauna ja jäätävä vesi ovat varmasti jotain ikimuistoista!

Hellitä hetkeksi -paketti sisälsi täysihoidon, eli saimme 24 tunnin aikana nauttia Päiväkummun ravintolassa kahdesta lounaasta, illallisesta ja aamiaisesta. Ruoka oli erinomaista, ja sitä tuli syötyä hirvittäviä määriä! Kun liikkui koko ajan aktiivisesti, niin myös koko ajan oli nälkä.

Ajattelimme ensin, että hyvinvointiviikonlopun ruokiin kuuluu vihersmoothieita ja kevyitä salaatteja. Ilo oli kuitenkin ylimmillään, kun bongasimme terveellisen ja laadukkaan kotiruoan lisäksi jälkkäripöydästä suklaamoussea ja erilaisia täytekakkuja. Oih ja voih!

Hyvinvointiviikonlopun tarkoitus ei siis ollutkaan pelkkä terveellisesti eläminen, vaan nautintoja oli tarjolla kaikille aisteille. Tämä sopi meille paremmin kuin hyvin.

Vietimme Hellitä hetkeksi -viikonloppua mukavalla porukalla, noin kolmenkymmenen naisen voimin. Olisittepa nähneet porukkamme ilmeet kun kuulimme, että kylpylähotellissa oli samaan aikaan Markkujen tapaaminen. Paikalla oli 76 Markkua ympäri Suomen!

Kymmenet Markut ja porukkamme mirkut tanssivat pitkälle yöhön Päiväkummun ravintolassa soittaneen tanssiorkesterin tahtiin. Kävi kuulema kolmen tunnin tauoton tanssiminen vähän voimille koko päivän pilatesten ja joogien jälkeen. Huh huh! Mutta oli kuulema silti ”Paras ilta ikinä!”

Me karkasimme Iinan kanssa innokkaiden tanssittajien ulottumattomiin sporttibaarin puolelle ja päädyimme toimimaan illan karaoke-emäntinä. Laulajien nimet huvittivat. ”Seuraavaksi laulaa Markku!” ”Ja nyt on toisen Markun vuoro.” ”Onko Markku paikalla? Ihan sama kuka Markku, mutta seuraavaan kappaleeseen on laitettu laulajaksi Markku.” En muista milloin olisi nauranut illan aikana noin paljon!


Rentoutusviikonlopun tarkoituksena oli saada myös hyvät yöunet, mutta kuinka ollakaan, karaoke-emännän hommat veivät veronsa, ja taisin nukkua yöllä kolmisen tuntia.

Heräsimme silti sunnuntaiaamuna kahdeksalta aamiaiselle ja muutamalle viimeiselle treenitunnille. Kaikki väsymys jäi aquafit-altaaseen, ja olo oli lounaalle mentäessä täydellisen rento ja levollinen. Vitsit mikä unelmien viikonloppu!

Aloimme bussissa kotimatkalla (matka kestää Kampista vajaat kaksi tuntia, ja bussi pysähtyy perillä kylpylähotellin eteen) jo suunnitella Iinan kanssa seuraavaa Karjalohjan visiittiä. Esimerkiksi Kimmat kuntoon -viikonloppua vietetään Päiväkummussa huhtikuussa.

Tekisi mieli tehdä tästä perinne, ja käydä aktiiviviikonlopun vietossa pari kertaa vuodessa. Moni tekeekin niin. Osa porukastamme oli ohjaajallemme Katjalle tuttuja, sillä he ovat käyneet viettämässä ohjattuja liikuntaviikonloppuja monta kertaa aikaisemmin. Mutta miten me aina saataisiin nuo Markut paikalle?

Kuvat minusta: Iina / MouMou

Hedon Spa & Hotel

tunnetila: onni

Kuten jo kerroin, yövyimme Pärnun reissullamme Hedon Spa & Hotelissa*. Hotelli oli ihana!

Spa-hotelli on rakennettu Pärnun tunnetuimman maamerkin, vanhan mutakylpylän (rakennettu 1920-luvulla), yhteyteen. Rakennuksen vanhaan osaan on kunnostettu neljä uniikkia huonetta, joista kaksi on upeita sviittejä suurine kylpyammeineen.

Uusi puoli on tunnelmaltaan täysin erilainen, mutta sopii silti saumattomasti yhteen vanhan rakennuksen kanssa. Uudella puolella on 38 standard-huonetta sekä 26 meren puolella sijaitsevaa superior-huonetta.

Yövyin superior-huoneessa ja se oli kaunis, moderni, viihtyisä ja tilava. Minulla oli jopa oma parveke, josta avautui näkymä merelle.

Huoneessa minua odotti parvekkeen lisäksi myös toinen ihana yllätys. Hotellin fine dining -ravintola Raimond oli lähettänyt huoneeseen herkullisen tervehdyksensä. Ne on juuri ne pienet jutut, joilla todellinen vaikutus tehdään!

Pääsimme testaamaan myös vähän laajemmin Raimondin antimia, kun söimme siellä kevyen salaatti-keittolounaan. Upeat kasvisruoat veivät kielen mennessään, ja annosten esillepano hiveli silmää. Kuriositeettinä mainittakoon, että Raimondissa on yksi Viron parhaista vegaanimenuista.

Mutakylpylän historian voidaan katsoa alkaneeksi jo vuonna 1838. Jo tuolloin meren ääressä silloisessa kylpylärakennuksessa tarjottiin kesäisin merikylpyjä ja talvella saunan miellyttäviä löylyjä.

Alkuperäinen kylpylärakennus poltettiin I maailmansodassa, ja hotellin vanha osa rakennettiin 20-luvulla tuon palaneen tilalle. Nyt vanha mutakylpylä on modernisoitu ja muutettu ylelliseksi spaksi.

Yhtenä Hedon Span erikoisuuksista mainittakoon Hiljainen kylpylä, Silent Spa. Hiljaisen kylpylän puhdistava ja rentouttava kylpylärituaali kestää 2-3 tuntia riippuen siitä, kuinka pitkään haluat kylpylässä olla.

Kylpylän seinältä löytyy ohjeet missä järjestyksessä kylpylärituaali kannattaa suorittaa, ja missä saunassa tai altaassa kannattaa viettä aikaa minkäkin verran.

Jokainen hiljaisen kylpylän vieras saa kylpylään tullessaan paketin Kuolleen meren vartalonhoitotuotteita, ja noilla tuotteilla voi tehdä kylpylärituaalin aikana itselleen vartalokuorinnan, jalkahoidon ja kasvonaamion.

Saunomisen ja kylpemisen välissä kannattaa välillä levätä ja nauttia runsaasti vettä ja kylpylän omaa yrttiteetä. Kiireistä elämää elävä alkaa helposti suorittaa kylpylärituaalia juoksemalla saunasta toiseen ripeällä tahdilla. Juuri siksi Silent spa -rituaalissa on aikasuositukset. Täällä jos missä kannattaa olla suorittamatta!

Olen vuosia kuullut ihmisten ylistävän Pärnun kylpylöitä, uskomattoman kauniita maisemia ja silmänkantamattomiin jatkuvia hiekkarantoja, mutten jostain syystä ole uskonut heitä. Tajuntaani ei vain ole mennyt ajatus siitä, että tässä ihan lähellä voi oikeasti olla lomaparatiisi.

Kaksi tuntia laivalla Helsingistä Tallinnaan, Tallinnasta noin 2h bussilla Pärnuun. Bussimatka (Tallinna -Pärnu) maksaa 7€ ja matka taittuu kuin huomaamatta bussilla, jossa jokaisella matkustajalla on edessä oma pieni näyttö. Näytöstä voi halutessaan katsoa vaikka leffan. Ihan kuin lentokoneessa olisi!

Kesällä turistikauden ollessa kuumimmillaan hotellien hinnat ovat kovimmillaan. Nyt, off-seasonin aikaan, huoneen ylellisestä kylpylähotellista saa todella järkevään hintaan. Puhumattakaan Pärnun ihanista ravintoloista, joihin tähän aikaan vuodesta saa varattua pöydän huomattavasti helpommin kuin kesäkuukausina.

Vietin Pärnussa viime viikolla yhden yön, ja harmittelin miksen ymmärtänyt buukata saman tien pidempää reissua. Onneksi Pärnuun pääsee aina nopeasti takaisin!

Pärnussa

tunnetila: ihastus

Piipahdin tällä viikolla Pärnussa ensimmäistä kertaa ja taisin jättää sinne palan sydäntäni. Pärnu on ihan uskomaton paikka!

Värikkäitä pitsihuviloita, kapeita katuja, joita reunustivat keltaisen ja oranssin sävyissä leiskuvat syksyiset lehtipuut. Tyhjä hiekkaranta joka jatkui silmänkantamattomiin. Hiljaa tyrskyvä harmaa meri.

Syksyisen luonnon pysäyttävän kauneuden kruunasi upeat ravintolaelämykset ja yöpyminen ylellisessä Hedon Spa & Hotelissa. Reissu oli ihan huikea!

Kesällä hiekkarannat on täynnä auringonpalvojia ja uimareita, ja Pärnu onkin tunnettu juuri täydellisenä biitsikohteena. Näin ”off-seasonin” aikaan Pärnussa oli tilaa hengittää, ja kaupungin rauhallinen tunnelma porautui suoraan sydämeen.

Olin Pärnussa kotimaisen kenkäbrändi Pomarin vieraana, ja koko huikean matkan* kruunasi tutustuminen Pomarin kenkätehtaaseen. Lähituotantona valmistetut kengät ansaitsevat ihan oman postauksensa, kuten myös moni muu matkalla kokemani asia.

Postauksia Pärnusta on siis tulossa koko ensi viikon. Toivottavasti lähimatkailu ja lähellä tuotetut kengät kiinnostavat! Tyyntä ja rauhallista sunnuntaita Teille kaikille!