Browsing Category

matkalla

Mualiman napa, eli 10 syytä tulla kokoustamaan tai lomalle Kuopion seudulle

tunnetila: innostus

*Kaupallinen yhteistyö Kuopio Convention Bureau*

Kuva: Kuopiotahko

Kuopion torilla sijaitsee Mualiman napa, eli universumin keskipiste. Ainakin jos kuopiolaisilta itseltään kysytään.

Se, että kuopiolaiset ajattelevat maailman keskipisteen olevan juuri Kuopion torilla, kertoo mielestäni kaiken olennaisen savolaisluonteesta. Ollaan huumorintajuisia, rentoja ja lupsakoita, mutta samalla myös jämptejä ja päämäärätietoisia, sekä ylpeitä siitä, mistä tullaan ja mitä kaikkea on saatu aikaan.

Muutin Savoon ollessani 4-vuotias, ja vaikken savon murretta koskaan oikein oppinutkaan, niin koen silti olevani pikkuisen kiero savolainen, ja himputin ylpeä siitä! Paukuttelen savolaisia henkseleitäni tämän tästä, ja uskon, että savolaisella sinnikkyydellä ja rohkeudella olen saavuttanut elämässäni paljon asioita.

Sain viime viikolla rutkasti lisää kotiseutuylpeyden aihetta, kun kävin Wanhassa Satamassa Meetings & Events -messuilla, ja siellä tutustuin tarkemmin Kuopio-Tahko -alueen palvelutarjontaan.

Kuopion seudulla on uskomattoman hienot puitteet ohjelmallisten kokousten tai suurempienkin kongressien järjestämiseen. Esimerkiksi Tahkolla on yhteensä yli 8000 vuodepaikkaa, ja Kuopion Musiikkikeskuksen tiloissa voi vaivattomasti järjestää seminaarin 1600 henkilölle.

Kuopion seutu tarjoaa kävijöilleen varmasti ikimuistoisia elämyksiä. Miksi siis järjestää tapahtumia aina Helsingissä, jonne pohjoisemmasta osasta Suomea on hirvittävän pitkä matka?

Innostuin kotiseutuni matkailutarjonnasta niin paljon, että päätin koota Teille kymmenen tärppiä, miksi Kuopiossa kannattaa järjestää kokouksia, tai miksi suosittelen lomailemaan noilla seuduilla. Tarjolla on varmasti jokaiselle jotakin!

Tahko

Kokonaisuudessaan yli 8000 vuodepaikkaa. 24 rinnettä, 3 golfkenttää, noin 20 ravintolaa. Itä-Suomen suurin yökerho (Tahko Piazza), jossa parhaina iltoina 2000 kävijää. Monipuolisesti urheilua, kulttuuria, musiikkia.

Ihan hävettää myöntää, että olin luullut Tahkon olevan ainoastaan talvella toiminnassa oleva laskettelukeskus. Tahkolla tapahtuu kuitenkin ympäri vuoden.

Itse kiinnostuin etenkin uniikista, Tahkon golfkenttien kupeessa sijaitsevasta Golden Resort kokous- ja  vapaa-ajan keskuksesta, jossa järjestetään paljon seminaareja, häitä ja muita perhejuhlia. Paikka näytti upealta!

Kuvat: Tahko

Miltähän tuntuisi viettää aktiivista joulua täyden palvelun resortissa? Yöpyä omassa hulppeassa huvilassa, käydä ulkoilemassa ja välillä pulikoida kylpylän lämmössä. Ottaa hemmotteluhoitoja ja mennä valmiiseen joulupöytään. Koko perhe saisi rentoutua, eikä kukaan katoaisi tunneiksi valmistelemaan jouluruokia keittiöön. Kuulostaa aika ihanalta!

Hiihtokausi Tahkolla alkaa muuten jo tänään, perjantaina 11.10. klo 10! Innokkaimmat hiihtelijät pääsevät siis maastoon jo lokakuussa, vaikka lumesta ei vielä muualla olisi tietoakaan.

Kylpylähotelli Rauhalahti

Kylpylähotelli Rauhalahdessa pääsee nimensä mukaisesti rentoutumaan ja rauhoittumaan kylpylässä, mutta hotellilla onnistuu myös kokousten järjestäminen. 

Kiinnostavin rentoon kokoustamiseen soveltuva paikka Rauhalahdessa on ehdottomasti Jätkänkämppä. Jätkänkämppä on aito tukkijätkien asunto 50-luvulta. Rakennus siirrettiin Kuopioon vuonna -87, ja nyt se sijaitsee Kuopion Rauhalahdessa, heti kylpylähotellin takana avautuvalla luonnonsuojelualueella.

Alempi kuva: Kuopiotahko

Jätkänkämpän yhteydessä on myös mualiman suurin savusauna, jonka tämänhetkinen ennätys yhtäaikaisesta saunomisesta on 106 henkilöä. Mukana oli tuolloin 46 eri kansalaisuutta. Normaalisti saunan kapasiteetti on 50-60 hlöä. Sauna on Kallaveden rannalla, joten saunalta pääsee pulahtamaan järveen kesät talvet.

Jätkänkämpän tukkilaistunnelmaa lisäävät 50-luvun musiikki ja ravintolan tarjoama, sesongin mukainen riistaruoka. Jätkänkämppä savusaunoineen on auki kaikelle kansalle tiistaisin klo 16-22 lähes ympäri vuoden (17.12. asti), joten kuka tahansa pääsee halutessaan saunan makoisiin lölyihin, vaikkei siellä kokoustamassa olisikaan. Kuulostaa siltä, että avantoon on tulevana talvena päästävä!

Saana

Saunomisesta puheenollen… Aktiviteettikeskus Bellanrantaan viime keväänä valmistunut Saana on must jokaiselle Kuopiossa vierailevalle! Tarjolla on mm. Suomen (tai ainakin Savon) ensimmäinen yleinen infinitypool, poreallas, putoussuihkuja, savusauna jne.

Saanan laadukkaassa ravintolassa kannattaa piipahtaa myös lounaalla, vaikkei saunomaan ehtisi jäädäkään. Saanan tiloissa voi myös kokoustaa suuressa ravintolasalissa, kabinetissa tai halutessaan vaikka VIP-saunassa.

Kuva: Kuopiotahko

En ole vielä itse ehtinyt Saanaan, mutta jokainen siellä käynyt ystäväni on kehunut paikkaa valtavasti. Eli viimeistään ensi kesänä on pakko päästä nauttimaan Saanan terassille aurinkoisesta kesäpäivästä ja savusaunan löylyistä!

Kuopion Musiikkikeskus

Pikkujoulut, yli tuhannen osallistujan konferenssit, sukukokoukset tai vihkiminen ja häät. Mitä ikinä haluatkaan järjestää, Kuopion Musiikkikeskuksessa hoituu kaikki!

Yksi huikeimmista jutuista, minkä Wanhassa Satamassa viime viikolla kuulin, oli se, että Kuopion Musiikkikeskuksen käytössä on oma sinfoniaorkesteri (Kuopion kaupunginorkesteri)! Massiivinen orkesteri, joka muuten täytti eilen (10.10.) 110 vuotta, tuo varmasti unohtumattoman lisän mihin tahansa tilaisuuteen.

Kuvat: Pekka Mäkinen / Kuopion Musiikkikeskus

Esimerkiksi yksi kiinnostavimmista koko Kuopion katukuvan pariksi päiväksi muuttavista tapahtumista on NEKOCON, eli kesällä järjestettävä suuri cosplay-tapahtuma. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän tapahtuman suurimpia vetonauloja on animekonsertti, joka tuotetaan yhdessä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa.

Tämän syksyn ohjelmistossa on myös Bond-tunnari-ilta (8.11.), sekä pelialan seminaari (13.11., sis. seminaarin, Mini Game Expon ja Score – Orhestral Game Music -konsertin).

Olisipa muuten hienoa järjestää Kuopion Musiikkikeskuksessa suomalaista elokuvaa käsittelevät festarit, jossa katsottaisiin kotimaisia elokuvia eri vuosikymmeniltä. Festareilla kuultaisiin myös sinfoniaorkesterin versioita kotimaisista elokuvasävelmistä, ja suomalaisten elokuva-alan vaikuttajien luentoja ja keskusteluja. Ai että! Ja hei, mukaan vielä Savon oman pojan, Spede Pasasen retrospektiivi. Ostaisin tuohon tapahtumaan lipun heti!

Kuopion kaupunginteatteri

Helsingissä ja Tampereella on tänä syksynä tuotu teatterilavoille useita musikaaleja. Suuret musikaalituotannot eivät kuitenkaan rajoitu vain näihin kaupunkeihin, vaan myös Kuopiossa tehdään säkenöiviä musikaalituotantoja.

Tiesitkö muuten, että Kuopion kaupunginteatterissa tehdään Suomessa ensimmäisenä teatterina 3D-ääntä? Soundscapen 3D-ääni on käytössä ensimmäistä kertaa juuri ensi-iltansa saaneessa suurmusikaali Cabaretissa. Koko teatterisalin jokaiselle paikalle tasaisesti kuuluva liveääni tuo varmasti musikaaleihin huikean lisän.

Alempi kuva: Sami Tirkkonen / Kuopion kaupunginteatteri

Cabaretin lisäksi Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistossa nähdään tänä syksynä mm. Stephen Kingin jännitysnäytelmä Piina. Intensiivisestä ja tiheätunnelmaisesta Piinasta järjestetään myös yönäytöksiä (esim. 1.11. klo 22.00).

Hieman perinteisestä poikkeavalla teatteritarjonnalla saadaan varmasti teatterin iloista nauttimaan myös uusia yleisöjä. Uskaltaisitteko Te mennä katsomaan Piinan yönäytökseen?

Kuopio Wine Festival

Kuopion viinijuhlat järjestetään tänä kesänä 24. kerran. Viime vuonna Viinijuhlilla oli 36 000 kävijää, ja se teki Viinijuhlista Kuopion suurimman festivaalin.

Ensi kesänä Kuopio Wine Festival starttaa Kuopion satamassa torstaina 25.6. Juhlia vietetään kahden viikon aikana, eli torstaista lauantaihin 25.–27.6. ja seuraavalla viikolla tiistaista lauantaihin 30.6.–4.7.

Yksi jo julkaistuista Viinijuhlien esiintyjistä on Tehosekoitin (26.6.).

Huippuesiintyjien lisäksi Viinijuhlilla ei unohdeta sen pääasiallista teemaa, eli viinejä. Tulevana kesänä Viinijuhlat täyttyvät ranskalaisista viineistä, shampanjasta ja ranskalaisista herkuista, sillä juhlien teemamaaksi on valikoitunut tällä kertaa Ranska. Oui oui, sopii minulle!

Kuvat: Kuopiotahko

Kylpylähotelli Vesileppis ja Muumi jääluola

Vaikka Kuopiossa on paljon näkemistä ja tekemistä, niin suosittelen vierailua myös Kuopion lähiseuduilla. Leppävirralta, vähän yli 50km:n päässä Kuopiosta, löytyy myös vaikka mitä koettavaa.

Kylpylähotelli Vesileppiksestä löytyy kylpylän lisäksi mm. kokoustiloja tuhannelle, keilahalli, hiihtoareena, jäähalli ja seikkailupuisto, sekä koko Pohjois-Savon uutena vetonaulana toimiva Muumi jääluola.

Viime talvena ensimmäistä kertaa auki ollut Muumi jääluola oli hitti jo syntyessään. Heti ensimmäisen kauden aikana Muumi-jääveistoksia ihaili yli 35 000 kävijää. 

Muumi jääluola on rakennettu samaan kompleksiin kylpylähotellin kanssa, joten jäämaailmaan pääsee näppärästi hissillä suoraan hotellin aulasta. Viime vuoden jääluola kertoi Muumien Taikatalvi -tarinan kuudentoista taidokkaan jääveistoksen avulla.

Uusi Muumien jääluola avautuu tänä vuonna 26.12., ja se on auki touko-kesäkuulle. Hotellin aulaan on avattu myös Muumikauppa, josta löytää kaikki samat tuotteet, mitä muista Suomen Moominshopeista saa.

Kävin itse viime talvena, heti joulun jälkeen avajaisviikolla, katsomassa jääluolassa Taikatalvi-veistoksia (kts. kuvat yllä), joten tottahan myös uusi Muumi-tarina on pakko nähdä. Viime kaudesta jäljellä on ainoastaan Muumitalo. Kaikki muu tulee olemaan uutta ja ennennäkemätöntä.

Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Kuopion lähikunnista myös Siilinjärvellä pääsee viihtymään kylpylähotellissa. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voi kokoustamisen tai kylpylävierailun ohessa piipahtaa vaikka pakohuoneessa, tai ottaa osaa lasertaistelupeliin! (Näin sivulauseessa muuten mainittakoon, että en ole koskaan päässyt pois pakohuoneesta. Matemaattiset tehtävät menevät aina yli hilseen ja ovi on ja pysyy kiinni. Ehkä vielä jonain päivänä…)

Kylpylähotelli Kunnonpaikasta on pakko mainita ihan mahtava yksityiskohta. Hotellissa asuu nimittäin jatkuvasti 30 kiinalaista mäkihyppääjää!

Kuvat: Kuopiotahko

Jo kolmen vuoden ajan mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski on käynyt Kiinassa, ja kerännyt kasaan mäkihypystä kiinnostuneita nuorukaisia. Osa Siilinjärvelle saapuvista innokkaista mäkihyppääjänaluista ei ole koskaan edes hiihtänyt, mutta silti he tulevat innolla Suomeen opettelemaan mäkihypyn saloja.

Hyppytreenit aloitetaan Siilinjärvellä olevista pienistä hyppyreistä, ja pian siirrytään jo Kuopioon Puijolle (kuvat yllä Puijolta), jossa on edessä kunnon hyppyrimäet. En kestä miten mieletöntä!

Savonia-ammattikorkeakoulu

Varsinaisten matkakohteiden lisäksi haluan nostaa esille Kuopiossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun. On todella ihailtavaa, miten esimerkiksi Matkailu- ja ravitsemisalaa opiskelevat otetaan mukaan Kuopion matkailun edistämiseen.

Opiskelu Savoniassa ei ole pelkkää kirjojen parissa puurtamista, vaan opiskelijat pääsevät mukaan kehittämään alueen matkailua ja näyttämään osaamisensa jo opintojen ohessa.

Opiskelijat mm. auttavat alan yrittäjiä tavoittamaan yleisöjä kehitämällä heille sosiaalista mediaa ja tuottamalla yrityksille nettisivuja useilla kielillä. Resto-puolen opiskelijat järjestävät pop up-ravintoloita ja järjestävät viinitastingeja vaikkapa yritysten pikkujouluihin.

Musiikin ja tanssin puolelta tilataan esityksiä erilaisiin tapahtumiin, ja seminaareihin sekä muihin tilaisuuksiin tilataan tilasuunnittelua opiskelijoiden opinnäytetöinä.

Jos siis olet opiskelupaikkaa vailla, tai mietit ottaisitko pienen breikin työelämästä ja lähtisit jatko-opiskelemaan, niin Kuopiossa sijaitseva Savonia-ammattikorkeakoulu ei olisi lainkaan hullumpi vaihtoehto opintojen suorittamiseen!

Kuvat: Kuopiotahko

Kaupunkisähköpyörät

Jotta liikkuminen Kuopion keskustasta Saanaan, tai vaikkapa Kuopion satamaan olisi mutkatonta ja hieman ekologisempaa, toi Kuopion kaupunki kaupunkisähköpyörät kaupunkilaisten käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

Kaupunkisähköpyörät otettiin Kuopiossa käyttöön viime vappuna, ja niillä voi ajella vielä lokakuun loppuun. Olen jo useamman vuoden miettinyt sähköpyörän hankkimista, mutten ole koskaan päässyt kokeilemaan sellaista. Seuraavan kerran kun käyn Kuopiossa, otan varmasti sähköpyörän alleni ja testaan millaista sillä on ajaa.

Siinäpä ne, kymmenen vinkkiäni Kuopion seudulle! Jos tässä ei tullut tarpeeksi syitä järjestää seuraavaa seminaaria Kuopiossa tai buukata syyslomamatkaa Savon sydämeen, niin ei sitten missään.

Kuopioon pääsee kaikkialta Suomesta helposti junalla tai bussilla, ja onpa Kuopiossa lentokenttäkin. Laskettelureissu Helsingistä Tahkolle hoituu huomattavasti nopeammin kuin Pohjois-Suomen lomakohteisiin, joten aikaa perillä jää reilusti enemmän.

Vaikka heti alussa kerroin paukuttelevani savolaisia henkseleitäni ylpeydellä, niin sanottakoon, että alan olla (lähes) puolueettomasti sitä mieltä, että se mualiman napa taitaa oikeastikin olla Kuopion torilla. Jos ette usko, niin menkää itse katsomaan. Torilla on oikein laattakin sitä varten.

Onko Kuopion seutu teille tuttua, vai onko joukossanne kenties joku, joka ei ole koskaan käynyt Kuopiossa?

Tunnelmia Tampereelta

tunnetila: ilo

Minulla oli viime viikolla (pe-la) vuorokausi vapaa-aikaa Tampereella. On suorastaan läkähdyttävää, mitä kaikkea noin lyhyessä ajassa ehtii tehdä!

Ehdin 24 tunin aikana käydä ihastelemassa ja sovittelemassa syysuutuuksia Store of Hopen kauniissa liikkeessä. Käydä taidenäyttelyssä ja löytää täydellisen kakkupalan (valkosuklaa-turkinpippuri!) Kulttuurikahvila Laikusta. Nähdä Notre Damen Kellonsoittaja -musikaalin Tampereen Teatterin ensi-illassa. Syödä tajunnanräjäyttävän ihanaa sitruuna-kukkakaalirisottoa Ravintola Tampellan upeissa puitteissa.

Ehdin yöpyä lempihotellissani Grand Hotel Tammerissa. Käydä pitkän päivän jälkeen yökylvyssä suloisessa tassuammeessa ja nukkua hyvät yöunet. Nauttia herkullisesta aamiaisesta Tammerin kauniissa ruokasalissa. Kierrellä kauppoja ja aloittaa uuden kivan blogiyhteistyön. Tavata ystävän lounasburgerin äärellä Ohana Grillessä, ja fiilistellä ihanaa Tampereen Kauppahallia. Käydä tutustumassa Laukontorin rannalle rakennettuun Saunaravintola Kuumaan, ja vielä juoda iltapäiväteet Keskustorilla olevassa Ratikkakahvilassa.

Vitsit miten paljon sitä ehtiikään tehdä, kun päättää ottaa lyhyestä piipahduksesta kaiken irti!

Helsingissä on ihan valtavasti tehtävää ja nähtävää, mutta arkea suorittaessa viikonloput haluaa hyvin usein viettää kotona rauhoittuen. En edes muista, koska olisin viimeksi käynyt jossain päivätapahtumassa Helsingissä viikonloppuna!

Jos asiaa alkaa liikaa ajattelemaan, niin tulee helposti fiilis, että jää ihan hirveän monesta asiasta paitsi. Mutta sitten taas toteaa, miten mielettömän tärkeitä ovat ne pienet hetket, kun arjessa saa levätä kunnolla. Sitten jääkin jo hyvillä mielin kotiin koko viikonlopuksi tassuttelemaan teemuki kädessä, aamutakki päällä ja tukka erityisen pystyssä.

Jaksatteko Te olla aktiivisia myös viikonloppuisin, ja nauttia kotikaupunkinne tapahtumista ja kulttuuritarjonnasta, vai vietättekö mielummin viikonloput kotona rauhoittuen?

Matkavinkit Montenegroon – Kotor ja Perast

tunnetila: muistelu

Kuten todettua, ihastuin Montenegroon matkamme aikana kovasti. Koko pari viikkoa siellä oli kaikkinensa niin ihana, että haluaisin kertoa matkastamme ihan kaiken! Olikin tosi hankala miettiä, miten jaottelisin postaukset niin, ettei niistä tulisi liian pitkiä, tai ettei niitä tulisi yhtä joka kaupungista.

Tulossa on siis kaksi postausta, joista ensimmäisessä kerron Kotorista ja Perastista, toisessa Budvasta ja Herzeg Novista, sekä vähän myös retkestämme luonnonpuistoihin.

Mutta nyt niihin vinkkeihin, mitä minulla on Kotorista ja Perastista Teille antaa! Ja huomio, mukana on myös pieni alennusylläri Kotorin asuntoomme. Jos siis olette suuntaamassa Kotoriin ja majoitus on vielä buukkaamatta, niin kannattaa lukea tämä postaus loppuun asti.

Ehdottoman reissusuositukseni Montenegrossa saa Kotor ja sen vanha kaupunki. Kotorin vanhassa kaupungissa olevat rakennukset ovat superkauniita ja todella hyvin säilyneitä, vaikka ensimmäiset niistä on rakennettu jo 1100-luvulla. Koko kaupunki on noussut kukoistukseensa 1100-1300-luvuilla. Kotorin vanha kaupunki onkin yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Kotorin vanha kaupunki on pieni, ja sen ehtii kiertää varsin hyvin päivän aikana. Upeimmat maisemat näet, jos jaksat kiivetä 1350 porrasta Sveti Ivanin linnoitukselle. Kiipeämään kannattaa lähteä ennen aamukahdeksaa, sillä kahdeksan jälkeen reitin portit suljetaan, ja reitille aletaan myydä pääsylippuja. Liput maksavat 8€/hlö, eli suurista summista ei ole kyse, mutta säästöä se on pienikin säästö.

Toinen syy aikaiseen lähtöön on aurinko. Jos lähdet matkaan ennen kahdeksaa, ehdit kavuta ylös ennen kuin aurinko nousee kunnolla ja paahtava kuumuus iskee. Kapuamiseen kannattaa varata hyvät jalkineet, sillä vanhat kiviportaat on liukkaita, ja maasto on välillä hieman vaikeakulkuista.

Kotor ei ole mikään virallinen rantakohde, mutta silti siellä saa halutessaan kaiken irti myös todella puhdasvetisestä Adrianmerestä. Kotorissa voi uida, suppailla, soudella kanooteilla tai vaikkapa vuokrata veneen, jolla pääsee ihailemaan upeaa Kotorinlahtea mereltä käsin.

Me kävimme uimassa joka päivä vanhan kaupungin ulkopuolelta löytämässämme yleisessä uimalassa, pienellä vesipallostadionilla. Uimalan altaasta oli suora yhteys mereen, joten jos kaipasi uimista aalloissa, sinne pääsi helposti. Kotorin rannat olivat aika täynnä uimareita ja auringonpalvojia, joten tykkäsimme olla uimalassa ihan omassa rauhassamme. Välillä olimme siellä kaksin. Aika luksusta!

Kotor oli satoja vuosia Venetsian vallan alla, ja italialaiset perinteet näkyivät Kotorissa edelleen niin arkkitehtuurissa kuin ruokakulttuurissakin. Söimme Kotorissa mm. hyvää pastaa (La Catedral, Stari Grad Br. 340) ja nautiskelimme mutkattomista montenegrolaisista viineistä (Plantaze, rose ja sauvignon maistuivat helteessä, mutta punaviinistään viinitalo on kuuluisin). Myös paikalliset kalaruoat olivat hyviä ja tuoreita.

Kotorissa oli reissullamme pääosin rauhallista, mutta parina päivänä lahdelle saapui suuria risteilyaluksia, ja noina päivinä vanha kaupunki oli tupaten täynnä turisteja.

Tuollaisena päivänä kannattaa hypätä paikallisbussiin, maksaa kyydistä euro, ja suunnata uimaan ja nautiskelemaan elämästä Perastiin, pieneen suloiseen kylään ihan Kotorin vieressä.

Parasta, mitä Perastista tuona helteisenä päivänä löysimme, oli rantabaari Pirate Bar. Baari sijaitsi meren rannalla, käytännössä kiinni meressä, ja terassilta pääsi suoraan uimaan.

Terassilla sijaitsevan pöydän sai ottaa itselleen vaikka koko päiväksi, eikä pöydästä tarvinnut maksaa mitään. Oleilun aikana baarista sai tilattua kaikenlaisia juomia, ja välillä pystyi pulahtamaan meressä. Menimme vain piipahtamaan baarissa, mutta lopulta viihdyimme siellä yli viisi tuntia!

Uimme paljon, maistelimme oluita ja erilaisia hedelmämehuja, ja söimme eväitä. Niin, Pirate Baarista ei siis saa ruokaa, mutta omia eväitä saa syödä ihan vapaasti. Paikalliset ihmiset olivat tulleet koko perheen voimin viettämään helteistä pävää baariin, ja osalla oli mukanaan täydellinen piknic-varustus. Tunnelma oli ihanan rento ja välitön.

Vaikka Pirate Bar ei ehkä kummoiselta kuulosta, niin tuo päivä terassilla lekotellen oli yksi reissumme parhaista ja leppoisimmista!

Perastin tunnetuin matkakohde on Our Lady of The Rocks. Minikokoinen saari ihan Perastin edustalla, jonne pääsi esimerkiksi venekujetuksella. Kuljetus maksoi 5€/hlö/meno-paluu, ja veneet liikennöivät mantereen ja saaren väliä muistaakseni vartin välein.

Pienellä saarella on viehättävä kirkko, ei juuri muuta. Kirkkoon ja sen yläkerrassa sijaitsevaan museoon on muutaman euron pääsymaksu. Jos saarella piipahdat, niin kannattaa käydä kirkossakin. Muuta nähtävää saarella kun ei ole.

Jos päädytte Perastiin illallisaikaan, suosittelen istahtamaan dinnerille ravintola Armonian terassille (kuvat yllä). Ruoka oli hyvää perustasoa, mutta maisemat saivat aika tavanomaisen ruoan maistumaan entistä paremmalta.

Illallinen auringonlaskussa kruunasi ihanan päivän, jonka vietimme Perastissa, paossa Kotoriin saapuneita risteilyaluksia.

Mutta sitten siihen postauksen alussa lupaamaani alennukseen. Asuimme Kotorissa keskellä vanhaa kaupunkia Studios Belvi -nimisessä apartementoksessa. Asuntomme oli talon ylimmässä kerroksessa, ja sinä oli kaksi kerrosta. Alakerrassa oli keittiö, olohuone ja kylppäri, yläkerrassa makuuhuone. (Postauksen alussa olevat kuvat ovat yksityiskohtia asunnostamme.)

Vuokraisäntämme piti meistä oikein hyvä huolta, ja hommasi meille jopa suomenkielisen kartan Kotorista! Kävimme vuokraisäntämme kanssa pariin otteeseen kahvilla, ja tuttavuutemme päätyi siihen, että hän lupasi ystävillemme ja blogini seuraajille mukavan alennuksen, jos päädytte matkustamaan Kotoriin ja varaatte huoneiston minun kauttani.

Jos siis olette matkalla Kotoriin ja haluatte asua vanhan kaupungin sykkeessä, niin kannattaa laittaa sähköpostia osoitteeseen sundek.radonja (at) gmail.com ja kertoa, että suomalainen Nina Tunnetila -blogista suosittelee Studios Belvi -asuntoja.

Ja hei vielä yksi vinkki tähän loppuun! Kotor sijaitsee Lovćen kansallispuiston ja Skutarijärven (Lake Skadar) läheisyydessä, ja suosittelenkin ehdottomasti päiväretkeä kohteisiin. Omaksi retkenjärjestäjäksemme valikoitui matkatoimisto Travelzoo, jonka toimisto oli lähes asuntomme vieressä.

Päiväretkemme kansallispuistoihin oli kiva ja monipuolinen (kävimme retkellä myös Cetinjessä) ja Travelzoolla oli erinomainen asiakaspalvelu. Lämmin suositus myös tälle!

Siinäpä omat kokemukseni Kotorista lyhyesti. Seuraavaksi täytyy ottaa työn alle postaus reissumme viimeisistä kohteista, Budvasta ja Herzeg Novista!

Lomalle Montenegroon – Mitä ottaa huomioon?

tunnetila: vinkkaus

Montenegro on ihana, ihana ja vielä kerran ihana! Yhden maan sisällä ehtii parin viikon loman aikana kokea 1100-luvulta säilyneiden kivitalojen lumon, vanhojen kaupunkien houkuttelevat pikkukadut, sykkivän rantaelämän ja henkeäsalpaavan upeita luonnonpuistoja. Ja tämä kaikki löytyy ihan pieneltä alueelta, noin sadan kilometrin säteeltä!

Poimin tähän postaukseen muutaman vinkin Montenegroon matkustaville. Jos mitä tahansa kysyttävää tulee niin kysykää, kerron mielelläni lisää. Mutta nyt niiden vinkkien pariin!

Jos haluat lomalle Montenegroon, niin suosittelen suoraa lentoa esimerkiksi Norwegianin siivin Helsingistä Tivatiin. Me lensimme Finskillä Dubrovnikiin ja ylitimme maiden rajan kolmen Dubrovnik-päivän jälkeen bussilla.

Bussimatka Dubrovnikista Montenegron puolelle, esim. Kotoriin, on kilometreissä lyhyt, mutta rajalla on kaksi passintarkastusta, joissa molemmissa kuluu aikaa. Meillä tuo 90km matka kesti lähes 4 tuntia, ja jälkeenpäin kuulimme päässeemme kohtalaisen helpolla. Eräillä Kotorissa tapaamillamme puolalaisturisteilla tuohon alle sadan kilometrin matkaan oli mennyt bussilla tullitarkastuksineen 6h! Oli ollut kuulema aika tuskaista hikoilla kuumassa bussissa 6h…

Tuo neljän tunnin bussimatka mielessämme aloimme pohtia, miten ylitämme rajan kun olimme tulossa takaisin Montenegron puolelta Kroatiaan. Olimme tuolloin Herzeg Novissa, ihan Kroatian rajan tuntumassa. Bussi Herzeg Novista Dubrovnikiin olisi maksanut kahdelta vähän yli 30€.

Hintoja tutkittuamme päädyimme ottamaan tuolle matkalle montenegrolaisen auton kuskeineen. Auton hinta tuolle matkalle oli 45€. Matkustimme tilavasti ja mukavasti hyvin ilmastoidussa autossa, kuski hoiti tullimuodollisuudet puolestamme (meidän ei edes tarvinnut poistua autosta), ja koko matka kesti vähän yli tunnin! Pakko todeta, että nuo olivat parhaiten käytetyt 45€ pitkään aikaan.

En osaa sanoa, miten tullimuodollisuudet omalla vuokra-autolla sujuvat, mutta ainakin paikallisen kuskin kanssa kaikki meni täydellisesti. Auton ja kuskin sain vuokrattua paluu matkaa varten Herzeg Novista näppärästi linja-autoasemalta.

Kun pääset, tavalla tai toisella, Montenegroon, kannattaa muistaa pari asiaa. Maa ei kuulu EU:hun. Moni puhelinliittymä toimii veloituksetta kotimaan datapaketteineen EU:n alueella, mutta Montenegrossa kannattaa olla netissä WiFin voimin, jos vain mahdollista. Ainakin jos haluaa välttää yllätysisot puhelinlaskut.

Vaikka maa ei EU:hun kuulukaan, on siellä silti käytössä eurot. Olipa ihanaa kun Dubrovnikin jälkeen ei tarvinnut enää miettiä mikä maksaa mitäkin. (Kroatian rahayksikkö on siis kuna, vaikka maa on EU:n jäsen).

Ihan niin edullista Montenegrossa ei ollut mitä ajattelin, mutta huomattavasti halvempaa kuitenkin kuin Dubrovnikissa. Ehkäpä euro on nostanut tuotteiden hintoja, kuten teki aikanaan Suomessakin.

Montenegron lainsäädännön mukaan kaikkien ulkomaalaisten on rekisteröidyttävä maassa olevaksi 24 tunnin kuluessa maahantulosta. Hotellit hoitavat tuon ilmoituksen samalla, kun hotelliin kirjaudutaan sisään. Me majoituimme ensimmäisessä etapissamme Kotorissa yksityismajoituksessa, joten meidän tuli tehdä tuo rekisteröityminen itse. Rekisteröinnin (käytännössä muutaman euron kaupunkiveron maksaminen ja siitä saatava kuitti oleskelusta) voi tehdä esimerkiksi poliisiasemalla, tai sitä varten olevissa toimipisteissä.

Ulkoministeriö varoittelee sivuillaan, että rekisteröinnin puuttuminen saattaa aiheuttaa sakot ja maastapoistumismääräyksen, sillä rekisteröintilomaketta näytetään rajalla maasta poistuttaessa. Tämä siis kannattaa ottaa huomioon jos olette omalla vuokra-autolla liikenteessä, ja jos ette yövy hotellissa, joka hoitaa rekisteröinnin automaattisesti.

Jos reissaatte kaupungista toiseen ilman vuokra-autoa, niin matkat voi tehdä paikallisbusseilla. Hitaita bussit ovat, koska pysähtelevät vähän missä sattuu, mutta kyydit maksavat muutamia euroja. (Esimerkiksi Kotor-Perast 1€, Budva-Herzeg Novi 8€.)

Eräälläkin bussimatkalla vieressäni istunut mummo pyysi kuskia jättämään hänet kaupan kulmalle kun siinä pitäisi käydä. Kuski pysähtyi ja jätti mummun siihen, vaikkei bussipysäkkiä ollut lähimaillakaan. (En siis oikeasti ymmärtänyt mitä mummu kuskille jutteli, mutta kassin kanssa hän paineli kauppaan ostoksille bussin jatkaessa matkaa eteenpäin.)

Reissaaminen Montenegrossa kaupungista toiseen kannattaa ehdottomasti, sillä vaikka välimatkat kaupunkien välillä ovat vain muutamia kymmeniä kilometrejä, niin tunnelmat saattavat kaupungista toiseen vaihdella ihan älyttömästi!

Esimerkiksi Kotorista Budvaan on vain noin 23km, mutta tunnelma kaupunkien välillä on kuin yöllä ja päivällä. Siinä missä Kotorissa ihastellaan maisemia vaikkapa kuntoilemalla, kiipeämällä 1350 porrasta Sveti Ivanin linnoitukselle, josta avautuu henkeä salpaavat maisemat Kotorin lahdelle, Budvassa meno on kuin Ibizalla.

Budvassa DJ:t soittavat rantaklubeilla musiikkia aamusta iltaan, ja kaikkea olemista rytmittää jatkuva basson jumputus, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Budvassa on Euroopan parhaita klubeja, Kotorissa taas on Kissamuseo, ja Kotorissa katukissat hoitavat poikasiaan kaduilla paikallisten asukkaiden tuodessa niille ruokaa ja vettä.

Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, kummassa paikassa viihdyimme tällä reissulla paremmin… Mutta molemmat paikat oli ehdottomasti kiva nähdä ja kokea!

Tässäpä muutamia yleisiä asioita, joita tuli mieleen Montenegrossa reissaamisesta. Huh, toivottavasti jaksoitte lukea maratonpostauksen tänne asti!

Seuraaviin postauksiin kokoan omat suosikkini Montenegrossa näkemästäni ja kokemastani. Jos Montenegro kiinnostaa, niin pysykää kuulolla! Ja muistakaa, kysyä saa!

Matkavinkkejä Dubrovnikiin

tunnetila: muistelu

Kävimme muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran Kroatiassa. Ihastuin iki hyviksi pieneen pohjoisessa sijaitsevaan Rovinjin kaupunkiin. Etelämmässä sijaitsevasta Dubrovnikista taas olin kuullut oikeastaan pelkkää huonoa, joten en yhtään innostunut, kun mieheni ehdotti, että lennettäisiin tämän kesän pääkohteeseemme Montenegroon Dubrovnikin kautta.

Olin kuullut Dubrovnikin olevan kallis, täynnä turisteja ja menettäneen alkuperäisen tunnelmansa. Suostuin kuitenkin lopulta reittiehdotukseen, ja nyt on sitten tullut nähtyä ja koettua Dubrovnik omin silmin.

Olimme matkan aikana siellä pariin otteeseen. Reissun aluksi kolme yötä, ja pari päivää vielä pois tullessa. Tuolla kokemuksella täytyy sanoa, että olen Dubrovnikin arvostelijoiden kanssa monista asioista täysin samaa mieltä.

Ainakin heinäkuun lopussa Dubrovnikin vanhassa kaupungissa turistien määrä oli välillä suorastaan ahdistava. Ja kun lämmintä oli viimeisinä päivänä yli +40, niin fiilis oli paikoitellen aika tukala. Kaikki oli myös hirvittävän kallista. Eräskin lounas maksoi kahdelta 70€, vaikka juomina oli vain lasillinen proseccoa ja olut, ei alkuruokia tai viinipulloa, ja vain yksi jälkkäri.

Jos kuitenkin haluat nähdä ja kokea Dubrovnikin, niin ohessa muutama vinkki, jotka olivat minulle reissumme parasta antia.

Vanhan kaupungin muurit

Kaikkialla sanotaan, että mitä Dubrovnikissa teetkin, niin vanhan kaupungin muurien päällä käveleminen täytyy kokea. Tähän toteamukseen on helppo yhtyä. Muurilla käveleminen antoi upeiden maisemien lisäksi paljon pohdittavaa historiasta, muurien tärkeydestä entisaikaan kaupungin puolustuksessa, sekä Dubrovnikin kohtaamista sodista, joista viimeisimmästä ei ole aikaa kuin alle 30 vuotta.

Reitti muurien päällä on pari kilometriä pitkä, ja sen kävelee noin tunnissa. Reitin varrella on pieniä kahviloita ja gallerioita sekä vanhoja torneja, joten jos näissä haluaa piipahtaa, niin muurilla kävelemiseen kannattaa varata aikaa vähintään pari tuntia.

Gallerioista suosikkini oli The Pulitika Studio. Suosittelen piipahtamaan siellä. Jos et tykkää näyttelystä, niin ainakin pääset hetkeksi varjoon paahtavalta auringolta.

Sisäänpääsy muurille oli pöyristyttävät 30€/hlö (Kroatian rahayksikkö on kuna, mutta euroiksi muutettuna sisäänpääsy oli tuon kolmisen kymppiä), mutta minä maksoin sen mukisematta. Toivon vain, että tuo raha käytettäisiin muurin ja vanhan kaupungin aarteiden yläpitoon, eikä olisi pelkkää turistien rahastusta. Tiedä häntä.

Apartementokset 

Asuimme mennessä kolme yötä Lapadissa, eli vanhan kaupungin vieressä sijaitsevassa kaupunginosassa. Palatessa olin varannut viimeiseksi yöksi huoneen vanhan kaupungin sydämestä. Ajattelin että maksoi mitä maksoi, halusin olla ihan ytimessä, ja ottaa viimeisistä päivistä kaiken irti.

Jos olisin tiennyt, mikä hullunmylly tuo vanha kaupunki heinäkuun lopussa on, olisin asunut ihan mieluusti myös pois lähtiessä Lapadissa. Mutta onpahan nyt tullut asuttua yksi yö rakennuksessa, jonka rakennusvuosi on 1500. Ja asunto oli kiva, rauhallinen ja hyvin ilmastoitu, eli ei sinänsä mitään valittamista, mutta yksi yö maksoi 150€, kun taas Lapadin asunnossa yön hinta oli noin 100€.

Molemmat asuntomme olivat apartementoksia, eli paikallisten omistamia pieniä perheyrityksiä. Lapadin asunnon (Apartements Kovacec) omisti hyvin sympaattinen vanhempi mies, vanhan kaupungin asunnon (Vicelic Guest House) vuokrausta pyöritti nelikymppinen mies äitinsä kanssa.

Lapadissa maksoimme omasta rauhasta ja upeasta terassista merinäköalalla (kuvissa alla), vanhassa kaupungissa sijainti hilasi hinnan korkeammaksi. Jos jompaa kumpaa majoitusta täytyy suositella, niin käännyn ehdottomasti Lapadin puoleen.

Oli ihana istua iltaisin omalla terassilla ja nauttia kauniista auringonlaskusta, ja keskustan hälinä oli muisto vain. Lapadin asunnon vieressä oli myös ”salainen uimapaikka”, joka pesi keskustan täydet uimapaikat mennen tullen.

Uimarannat

Dubrovnikilaiset uivat kaikkialla! Tämän tästä törmäsi johonkin kallionkielekkeeseen, jolta ihmiset hyppivät uimaan. Kauempana vanhasta kaupungista on ”virallisia” uimarantoja aurinkotuoleineen ja -varjoineen, mutta ihan vanhan kaupungin muurien ulkopuolella oli useita uimapaikkoja, jotka tuntuivat olevan enimmäkseen nuorison suosiossa.

Monien uimapaikkojen yhteyteen oli perustettu pieniä baareja, joista sai ostaa oluita tai muita juomia. Olut maksoi noin 7€, eli hintataso oli aika sama kuin Helsingissä.

Kuten edellä mainitsin, vanhan kaupungin liepeillä olevat uimapaikat olivat aika täynnä. Lapadissa asuntomme omistava mies vinkkasi meille vähän salaisemmasta rannasta, joka oli ihan asunnon läheisyydessä. Kävimmekin siellä aamu-uinnilla joka aamu Lapadissa asuessamme. Vesi Adrianmeressä oli ihanan kirkasta ja puhdasta, ja tuolla uimapaikassa saimme hieman omaa rauhaa.

Satama ja Bon Appetit ravintola

Mainitsin jo alussa Dubrovnikin kalliista hintatasosta. Vanhan kaupungin ravintolakaduilla oli ihan tavallista, että pääruoka-annos maksoi 30€. Alkupalat olivat noin 15€, jälkkärit vähän vähemmän tai saman verran, ja juomien hinnat olivat Suomen tasoa. Yhteen ateriaan sai helposti kulumaan yli 100€ jos otti alkupalat, pääruoat ja juomat. Ihan sama oliko kyseessä lounas vai illallinen.

Siksi ilahduinkin kun löysimme sievän pienen ravintolan vanhan kaupungin ulkopuolelta, läheltä Dubrovnikin satamaa. Liikuimme reissun ajan pääosin bussilla, joten päädyimme satamaan ja Bon Appetit ranintolaan käydessämme ostamassa bussiliput Dubrovnikista Kotoriin, Montenegroon.

Ruoka Bon Appetitissa on niin hyvää ja hinnat niin kohtuulliset, että sinne kannattaa suunnistaa, jos vanhan kaupungin ruuhkat (ja hinnat) alkavat ahdistaa. Satamaan kävelee vanhasta kaupungista noin 40min (pääsee myös bussilla), mutta Lapadista kävelimme siihen vain noin 20min. Ah mikä ihana rauha ja sataman idylli tuon pienen kävelymatkan päässä olikaan!

Ravintolan lähellä oli myös pieni karkkipuoti nimeltä Kras, josta kävin ostamassa vähän herkkuja asunnollemme. Krasin pehmeä hedelmätoffee oli hyvää, mutta heidän suklaansa ei valitettavasti ollut kovin erikoista. Olemme tottuneet täällä Suomessa ihan liian hyvään, kun suklaasta puhutaan. Onpahan nyt kuitenkin tullut maistettua zagrebilaista suklaata.

Ravintola Azur

Toisen ravintolasuosituksen minulta saa ravintola Azur, jonka keittiö on kiva yhdistelmä aasialaista ja välimerellistä keittiötä. Azur sijaitsee rauhallisella pikkukadulla vanhassa kaupungissa, poissa turistimassojen silmistä.

Hintataso on vanhan kaupungin tärkeimpiä ravintolakatuja edullisempi, mutta myös täällä rahaa saa helposti kulumaan satasen yhdellä aterialla. Jos ottaa ruoan päälle vaikka kahvit ja juo ruoan kanssa muuta kuin vettä, niin siinä menee jo 70€.

Mutta periaatteessa täällä pääsee siis halvemmalla, mitä ihan vanhan kaupungin ytimessä.

dubrovnik.with.love

Dubrovnikin vanha kaupunki on täynnä turistikrääsäkauppoja. Kivoimmat ja persoonallisimmat tuliaistuotteet ja postikorti löysin hauskasta dubrovnik.with.love -butiikista.

Koruja, t-paitoja, öljyjä, luonnonkosmetiikkaa, kangaskasseja ja postikortteja. Kaikki tehty käsin persoonallisella otteella. Ihan toista kuin ne iän ikuiset I Love Dubrovnik -laukut ja t-paidat, jotka on valmistettu jossain ihan muualla kuin Kroatiassa.

En itse asiassa ostanut Dubrovnikista mitään, en edes yhtä postikorttia. Mutta jos jostain olisin jotain ostanut, niin se olisi ollut tämä pikkuinen käsityöläisbutiikki.

Suklaata ja chiliöljyä nappasin mukaan vasta kotiin lähtiessä lentokentältä. Siinä kaikki hankkimani Dubrovnikin tuliaiset.

Siinäpä taisi olla tärkeimmät asiat, mitkä tulivat nyt mieleen Dubrovnikista.

Dubrovnik on varmasti hieno kaupunki ja ovathan sen vanha kaupunki ja maisemat ympärillä huikeita, mutta suosittelen välttelemään kohdetta heinä-elokuussa. Tuolloin ihmisiä on siellä liikaa ja vanhasta kaupungista saa sellaisen kuvan, että se on vain kulissi, joka on rakennettu turisteja varten. Totuus tuon ikivanhan kaupungin kohdalla on kuitenkin ihan toinen.

Ja hei muuten, jos olet seurannut Game of Thrones -sarjaa, niin Dubrovnikissa on kuvattu sitä vaikka kuinka monessa lokaatiossa. Kaupunki pursuaa Game of Thrones -kauppoja, ja siellä järjestetään myös GOT -kierroksia (kuten myös Star Wars -kierroksia, sillä siellä on kuvattu niin ikää Star Wars: The Last Jedi -leffaa).

Jos Teille tulee mieleen jotain kysyttävää Dubrovnikista, niin vastaan mielelläni, jos vain osaan!