Browsing Category

muoti

Mustat lasihelmet, ja muita (väkisin keksittyjä) mukavia juttuja

tunnetila: ilon kautta

Viikko töissä on alkanut niin järjettömän takkuisesti, että nyt on pakko oikein kaivamalla kaivaa esiin asioita, jotka ilahduttavat ja nostavat mielialaa. Yksi sellaisista asioista on työkaveriltani Nepalista tuliaisiksi saamani musta lasihelmistä tehty rannekoru.

Rannekoru on täydellinen pari Lillan Helsingin mustille Pompom -korviksille*, ja tuosta yhdistelmästä onkin tullut arjen suosikkini. Miten ihan tavallinen arki alkaakin tuntua heti juhlalta, kun pujottaa ranteeseen rannekorun?!

Ihan hassua, miten pienestä parempi fiilis voi olla joskus kiinni!

pusero Samuji, housut Max&CO,  laukku Marimekko/Zadaa, DIY*, korvikset Lillan Helsinki*, rannekoru tuliainen Nepalista, kengät Pomar*

Toinen kivoista asioista, joka juuri nyt ilahduttaa, on superrento viikonloppu, jonka juuri vietin ystäväni Iinan kanssa Lohja Spa & Resortissa*.

Otimme viikonloppuna niin rennosti kuin mahdollista, ja tuo kiireettömyys ja aikatauluttomuus palkittiin toissa yönä. Nukuin nimittäin su-ma yönä piiiiitkästä aikaa kunnolliset yöunet. En muistanutkaan, miten hieno tunne on herätä aamulla virkeänä!

Valitettavasti hyvin nukutun yön aikaansaama rentous oli tipotiessään jo aamulla ennen yhdeksää, kun työkaveriltani tullut viesti aiheutti vähän liikaakin sydämentykytyksiä maanantaiaamuun. Onneksi hälyytys oli väärä, eikä työkaverini epäilemää virhettä ollutkaan sattunut. Huh huh!

Kolmas kiva asia liittyy edelliseen, eli mukaviin viikonloppuihin ja aikatauluttomuuteen. Arvatkaapa kenen kalenterissa on pelkästään tyhjiä viikonloppuja tästä päivästä jouluun asti? No minun, ja siis JOULUUN asti! Aivan uskomatonta.

Olen ollut niin paljon poissa kotoa alkusyksyn aikana, että kaikista kivoistakin jutuista on pukannut valtavasti ihan turhaa stressiä. Nyt aion olla jouluun asti kaikki viikonloput kotona, ja nauttia rennosta olemisesta.

Jos haluan olla viikonlopun kotona, juoda teetä, siivota kaappeja, polttaa kynttilöitä, leipoa joulutorttuja, lukea kirjoja ja katsoa televisiosta mitä sattuu hömppää, niin silloin teen sen. Mikä käsittämätön tunne, kun ei ole pakko tehdä mitään, tai lähteä minnekään!

(Tässä kohtaa voisi muuten laittaa arvauskisan pystyyn. Kuinka moni uskoo, että pystyn olemaan kotona kuukauden putkeen? Kuka taas antaa äänensä sille, että kyllästyn kotoiluun kahdessa viikossa, ja buukkaan marraskuun puoliväliin mennessä ainakin yhden hotelliviikonlopun Helsingissä, tai piipahdan päiväristeilyllä Tukholmassa…)

Keski-ikäisen naisen ilonaihepostaus ei olisi tietenkään täydellinen, jollei sitä päätettäisi kolotuksista ja muista vaivoista raportointiin. Kerrottakoon siis, että 10kk kestänyttä selkäkipuani on lähdetty nyt poistamaan kortisonipiikin voimin.

Sain viime perjantaina kortisonipiikin lonkkaani, sillä ultraäänessä todettiin turvotusta ja pientä tulehdusta. Katsotaan, voisiko selkäkipu johtua tuosta, vai onko tulehtunut lonkka sittenkin seurausta kipeästä selästä. ”Tämä on hyvin yleistä keski-ikäisillä ylipainoisilla naisilla”, totesi lääkäri. Ah, miten olenkaan aina halunnut kuulla nuo sanat itsestäni puhuttaessa.

Tänään menen vihdoin ensimmäistä kertaa vyöhyketerapeutille. Siitä olen oikeasti ihan valtavan innoissani!

Toivottavasti Teillä on elämässänne juuri nyt paljon ilon aiheita. Ja jos tuntuu ettei ole, niin kyllä niitä sieltä löytyy, kun vähän kaivelee. Suosittelen itseä ilahduttavien asioiden listaamista aina kun tuntuu siltä, että mieli on yhtä harmaa, kuin lokakuinen sadepäivä.

Iloa, hyvää mieltä, terveyttä ja onnellisuutta kaikille Teille!

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Puronen – Sano ei kertakäyttövaatteille

tunnetila: vinkkaus

*housut ja mekko saatu käyttötestiin*

Olen törmännyt tänä syksynä kaikissa seuraamissani sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteeseen, häshtägiin, #30käyttöä (#30wears). Aihetunnisteen #30käyttöä tavoitteena on ohjailla kuluttajia vastuullisempaan kuluttamiseen. #30käyttöä tarkoittaa sitä, että vaate tulisi hankkia vain, jos sitä aikoo käyttää vähintään 30 kertaa. Sanotaan siis yhdessä EI kertakäyttökulttuurille.

Minulla on tapana ostaa vähän laadukkaampia vaatteita ja toivoa, että ne kestävät käyttöä ja aikaa. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin käytän ison osan vaatteistani puhki. Käyttökertoja puhki kuluneilla vaatteillani on helposti monta sataa.

Olen kuitenkin viime aikoina ollut useita kertoja mukana keskustelussa, jossa ihmiset harmittelevat, että käyttäisivät kyllä vaatteita pidempäänkin, mutta nykyvaatteet eivät kestä kuin muutaman pesun. Pahimmassa tapauksessa saumat alkavat kiertää jo ensimmäisessä pesussa.

Jos haluatte kestäviä ja pestäviä vaatteita, niin suosittelen kurkkaamaan kotimaisen Purosen tuotevalikoimaa. Purosen tuotteet on tehty alunperin työvaatteiksi mm. hoitoalalle, joten niiden tulee kestää päivittäistä käyttöä ja satoja pesuja.

”Ollaan tehty jo muutama vuosi työvaatteita, ja alettiin ihmettelemään että minkä takia näin hyviä materiaaleja, mukavia ja kestäviä, käytetään vain työvaatteisiin? Minkä takia kuluttajien vaatteiden materiaalit ei ole yhtä kestäviä ja laadukkaita?” – Puronen

paitapusero Samuji, korvikset Lillan Helsinki*, koru Lumoava x Katri Niskanen*, housut Puronen*, kengät Pomar*

Purosella ollaan vaatteiden laadukkuuden lisäksi kiinnostuneita vastuullisuudesta. Vastuullisuus näkyy brändin toiminnassa mm. siinä, että vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan suurimmaksi osaksi Suomessa. Vaatteiden ompeleminen ja muu tuotanto tapahtuu tällä hetkellä Virossa ja Suomessa.

Vaatteissa käytetyt materiaalit tulevat Euroopasta, ja kaikilla Purosen vaatteissa käytetyillä materiaaleilla on Ökö-tex-sertifikaatti.

Neuloksissa Puronen käyttää kierrätyskuitua, joka on tehty Euroopassa kierrätetyistä muovipulloista. Kuitu on erityisesti työvaatteisiin kehitettyä teknistä kuitua, ja se on hengittävää sekä säilyttää värinsä ja muotonsa kuumemmissakin pesulämpötiloissa.

Yksi tärkeimmistä materiaaleista, jota Purosen vaatteissa käytetään, on tencel. Purosen käyttämä tencel valmistetaan pääasiassa eucalyptuksesta, ja sen hyviä ominaisuuksia ovat hengittävyys, miellyttävä tuntu iholla ja erityisesti urheilu- ja työvaatteisiin sopiva “anti-odour” -ominaisuus.

Tencel ei ole houkutteleva kasvuympäristö bakteereille, jonka takia siihen ei pinty hien haju yhtä voimakkaasti kuin perinteisiin urheiluvaatteisiin”, Puroselta kerrotaan.

Sain viime keväänä valita Purosen valikoimasta muutaman vaatteen itselleni testikäyttöön, ja yksi näistä vaatteista oli kierrätyspolyesteristä (edellä mainitsemani muovipullot) ja tencelistä valmistettu 3/4-hihainen Ulappa-pusero*. Olen käyttänyt puseroa mm. salilla ja joogassa, ja on ihan mahtavaa, kun puseroa ei tarvitse pestä jokaisen treenikerran jälkeen. “Anti-odour” -ominaisuus tuntuu todella toimivan!

Toinen tuote, jonka valitsin testikäyttöön, oli Koski-housut*. Maailman mukavimmat housut päätyvät helposti jalkaan kotona köllötellessä, mutta ne jalassa voi myös mennä vaikka töihin. Yhdistin kuvissa yllä Koski-housut valkoiseen kauluspaitaan, ja toimistokelpoinen look oli valmis.

Housuista muuten mainittakoon yksi Purosen ekologisista yksityiskohdista. Kun housuja pestään kovissa lämpötiloissa paljon, niistä yleensä kuolettuu ensimmäisenä kuminauha. Koski-housujen kuminauha on rakennettu niin, että sen voi vaihtaa itse, ja näin housujen käyttöikä pidentyy huomattavasti.

mekko Puronen*, neuletakki Malene Birger, korvikset Pernille Corydon, koru Lumoava*, nilkkurit Tod’s (Zadaa)*

Puseron ja housujen lisäksi sain testiin myös Akva-mekon*. Mekossa on sievät 3/4-mittaiset hihat, kivat taskut, ja mukava leikkaus. Mekon neulos on valmistettu Ranskassa luomupuuvillasta ja kierrätyskuidusta.

Myös tätä mekkoa olen käyttänyt niin kotona kuin kaupungillakin. Asusteita vaihtamalla mekko sopii lähes minne tahansa. Mm. täällä näette, miten mekko hoiti hommansa siistinä mutta rentona asuna kylpyläviikonlopun vietossa viime huhtikuussa.

Saatatte muuten ihmetellä, miksi kirjoitan Purosen vaatteista vasta nyt, vaikka olen käyttänyt niitä jo puoli vuotta. Sain vaatteet käyttötestiin, eli lupasin kirjoittaa vaatteista vasta, kun olen pitänyt ja pessyt niitä kunnolla.

Purosella halutaan varmistaa, että tuotteet todella kestävät käyttöä, ja jäävät vaatekaapin mukaviksi peruspilareiksi. Purosella ei tehdä sesonkimallistoja, eikä heillä ole alennusmyyntejä, jotka saattavat joskus johtaa holtittomaan shoppailuun ja ylenmääräiseen kuluttamiseen. Myös tuotteiden katteet on niin järkevät, että hinnoissa ei ole ilmaa, mikä yleensä alennusmyynneissä hinnoista poistetaan.

Ihan mielettömiä arvoja yritykseltä, jonka tarkoituksena on, totta kai, tehdä kannattavaa bisnestä.

Ja hei, vielä on mainittava yksi Purosen erikoisuuksista, nimittäin todella kattava mitoitus. Vaatteissa on kokoja XXS:stä 4XL:ään, eli voisi melkein sanoa, että mallistosta löytyy mukavia, siistejä, klassisia, kestäviä ja vastuullisia vaatteita jokaiselle vartalolle.

Purosen tuotteita myy tällä hetkellä mm. vastuullinen verkkokauppa Weecos.

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

Uniongelmien taklaamista

tunnetila: vinkkaus

Olen lähtenyt kuluneen viikon aikana taklaamaan stressiä, stressistä johtunutta unettomuutta ja siitä seurannutta väsymystä monin keinoin. Yksi keinoista oli tehtävälistojen tekeminen.

Olen ollut niin monta viikonloppua putkeen poissa kotoa, että kotona on vallinnut kaaos. Tein siis ensimmäisenä listan asioista, joita kotona täytyisi tehdä. Listalla oli mm. pyykkäystä, lakanoiden vaihtamista ja tasojen tyhjentämistä postista ja sekalaisesta tavarasta. Olen niitä ihmisiä, joiden päänsisäinen kaaos alkaa helpottaa, jos ympärillä on kaikki tip top.

Vaikka tehtävälista tuntui sitä kirjoittaessa pitkältä, niin kun lopulta näin konkreettisesti mitä kaikkea täytyisi tehdä, stressi alkoi helpottaa. Entäpä sitten se hetki, kun sai yksi kerrallaan vetää listalta tehtyjä asioita yli. Pa-ras-ta, ja niin stressiä purkavaa!

neuletakki Balmuir, silkkitoppi Max&co, farkut ABLE, korvikset Pernille Corydon, laukku Marimekko/DIY/Zadaa, kengät Pomar*

Toinen tekemäni lista liittyi selkäkipuuni ja sen kanssa taistelemiseen. Listasin konkreettisesti, mitä kaikkea voisin vielä kokeilla kivun syyn löytämiseen. Listalla olivat fyssarikäynti (jälleen kerran), uusi käynti lääkärillä, käynti gynekologilla (mitä jos kipu ei johdukaan selästä, vaan jostain muusta) sekä ihkaensimmäinen käyntini vyöhyketerapiassa!

Olen nyt varannut käynnit kaikkiin yllä mainittuihin paikkoihin parille seuraavalle viikolle, ja voin kertoa, että tämäkin, asioiden hoitaminen ja aikojen varaaminen, helpottivat myös oloa.

Odotan etenkin vyöhyketerapiaa ihan valtavasti. Kuulin nimittäin eräältä työkaveriltani, että hänen jatkuva selkäkipunsa oli loppunut yhden ainoan vyöhyketerapiakäynnin jälkeen kuin seinään!

Vyöhyketerapeutti oli painanut työkaverini jalkapohjaa yhdestä kohdasta ja todennut: ”Sinun munuaisesi eivät pysty käsittelemään kunnolla sitrushedelmiä, vaan menevät niistä tukkoon. Poista sitrushedelmät ruokavaliostasi, niin munuaisesi alkavat taas toimia.” Työkaverini teki työtä käskettyä ja tadaa, munuaiset alkoivat toimia, ja työkaverini selkä lakkasi kipuilemasta. Kipua ei siis aiheuttanutkaan selkä vaan munuaiset, jotka sijaitsevat sopivasti selkärangan molemmin puolin alaselässä!

Odotan vyöhyketerapeutilla käyntiä kovasti ja haaveilen samanlaisesta ihmeparantumisesta kuin työkaverillani. Lupaan raportoida Teille heti kokemuksistani, kun olen käynyt hoidossa. Oletteko Te käyneet vyöhyketerapeutilla?

Kolmas asia, minkä olen viime viikon aikana tehnyt, on päiväunien ottaminen.

Olen ollut jo monta viikkoa huonosti nukuttujen öiden jälkeen hyvin väsynyt, mutta olen silti sinnitellyt hereillä kymmeneen. Kymmeneltä olen kaatunut sänkyyn ja nukahtanut kuin tukki vain herätäkseni kolmen-neljän välillä, ja pyöriäkseni unettomana aamuun.

Viime viikolla otin kolmena päivän päikkärit heti kun pääsin töistä kotiin. Nukuin noin 30 minuuttia, yleensä puoli kuudesta kuuteen. Noiden nokosten avulla jaksoin valvoa iltaisin yhteentoista, ja samalla sain siirrettyä untani myös aamuyöstä tunnin pidemmälle. Olen siis herännyt viiden maissa pöyrimään sängyssä, eikä se tunnu minusta enää niin lohduttomalta.

Olen tolkuttanut aina kaikille, että nukkua täytyy silloin kun nukuttaa, mutta jostain syystä en ole totellut omaa neuvoani itse. Olen ehkä pelännyt, että päiväunet vievät yöunet. Nyt kuitenkin kun olen ollut näin poikki, unta on riittänyt hyvin myös öihin.

Myönnän olevani etuoikeutettu voidessani ottaa päikkärit aina kun siltä tuntuu. Lapsiperhearjen keskellä päikkäreiden ottaminen voi olla todella haastavaa. Kannustan silti ihan jokaista ottamaan päiväunet aina silloin kun se on mahdollista!

Neljäs juttu minkä olen taas talvea vasten aloittanut, on Ubikinolin syöminen. Muistin yhtäkkiä, että kärsin tismalleen samanlaisista uniongelmista pari vuotta sitten syksyllä. Etsin blogipostaukseni aiheesta ja siellä mainittiin Ubikinoli ja sen vaikutukset unenlaatuun.

Marssin heti kauppaan ja hain pari paketillista Ubikinolia. Toivotaan, että sen käyttö auttaa minua selviytymään taas tästä talvesta. Hih, onneksi on oma blogi, josta saa hyviä vinkkejä kaikkeen mahdolliseen!

Kiitos myös jokaiselle Teistä, jotka jaoitte vinkkejänne unettomuuteen liittyen. Unettomuus on yllättävän yleinen vaiva, jonka kanssa kamppaillaan iästä, sukupuolesta ja asemasta huolimatta, ja se vakuttaa hyvin laajasti koko elämään.

Toivottavasti kukaan meistä ei joudu kärsimään unettomuudesta pitkiä aikoja. Jatkuva väsymys on sietämätöntä!

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

Pientä värähtelyä

tunnetila: pohdiskelu

Juuri kun pääsin sanomasta, että elämässäni mikään ei koskaan muutu, alkoi pientä värähtelyä tapahtua. Sain mm. lääkäriltä varovaisen diagnoosin selkäkipuiluni syystä.

Vaikka kyseessä oli vasta alustava epäilys ja asiaa alettiin vasta tutkia, niin silti menetin yöuneni moneksi yöksi. Ehdin jo miettiä, mitä kaikkia muutoksia diagnoosi toteutuessaan elämääni toisi. Yön pimeinä tunteina mietin kaiken tietysti pahimman kautta, ja suru ja epätoivo olivat vallata levottomana laukkaavan mielen.

Testitulokset ja röntgenit kertoivat kuitenkin hyviä uutisia, joten yksi selkäsairaus on nyt karsittu pois epäilysten listalta. Huh mikä helpotus!

jakku H&M Premium*, pellavatoppi Nanso, pellavahousut Max & CO, korvikset Butoni Design*, laukku Marimekko/Zadaa/DIY, espadrillot NOME*

Seuraavaksi yöuneni vei työpaikan organisaatiouudistus. ”Palettia laitetaan uuteen uskoon, ja nyt olisi hyvä sauma vaihtaa työtä jos kiinnostaa”, kaikki sanoivat.

Muutama päivä kului, ja pian pöydälläni oli ideat kolmesta uudesta työstä. Kaikki omalla tavallaan kiinnostavia, mutta… Aika iso mutta. Mitä jos hyppy uuteen on ajatuksena toisaalta kiinnostava ja virkistävä, mutta toisaalta taas pelkkä ajatus saa palan kurkkuun ja hapen loppumaan? Mitä jos on nykyiseen tyytyväinen, niin kannattaako vaihtaa pelkän muutoksen vuoksi? Olenko nyt ihan hölmö, jos en tartu uuteen? Mitä jos tulevat työkaverit ei olekaan kivoja? Mitä jos en tykkääkään uudesta työstä? Mistä pieni ihminen tietää mitä tehdä?

Siinä meni sitten taas muutama yö valvoessa, vatvoessa ja miettiessä. Haluanko oikeasti? Enkö halua koska olen nykyiseen tyytyväinen, vai enkö halua koska en uskalla ja olen nynny?

Noh, nyt tämäkin on ratkennut, eikä ainakaan toistaiseksi mikään muutu. Eli paljon melua (ja menetettyjä yöunia) jälleen kerran tyhjästä.

Näiden asioiden lisäksi olen menettänyt yöuneni ja viikottaiset lepohetket viime aikoina myös mukavien asioiden vuoksi. Olin mm. työmatkalla Kööpenhaminassa toissa viikonloppuna, ja viime viikonlopun olin Jyväskylässä kummipoikani perheen luona.

Yöunet Jyväskylässä jäivät aika vähiin, kun mm. saunoimme ystäväni kanssa yöllä puoli neljään herätyksen ollessa jo kahdeksalta. Rakkaan seuran ja kivan viikonlopun jälkeen väsymys on kuitenkin erilaista, kuin huolesta valvottujen öiden jälkeen.

Tällä viikolla ja tulevana viikonloppuna tarkoituksenani on vihdoin levätä, ja saada nukuttua univelkoja pois. Helpommin sanottu kuin tehty. Kun elämässä on käynnissä pientä turbulenssia, on nukkuminen osoittautunut minulle näin vanhemmiten hieman hankalaksi.

Nukahdan aina hyvin, mutta herään muutaman tunnin jälkeen. Onko Teillä hyviä vinkkejä siihen, miten nukahtaa uudelleen sen jälkeen, kun herää klo 4.15, eikä uni tule millään? Uni loppuu, keho käy kierroksilla, ja mieli alkaa käydä läpi yleensä hämmentävän synkkiä asioita.

En usko, että olen ainut stressissä yöunensa menettävä, joten vinkit tulisivat varmasti monille tarpeeseen.

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Parhaiten pukee hymy – Kekäleen uudet tuulet

tunnetila: tykkäys

*Yhteistyössä Kekäle*

Saattaa kuulostaa hassulta, mutta silloin tällöin joistakin vaateliikkeistä tulee minulle tärkeitä. Tärkeäksi muodostuvissa liikkeissä voi olla hyvä tunnelma tai niin erinomainen palvelu, että niihin haluaa aina palata. Liikkeessä voi olla myös niin ylivoimainen valikoima, että aina kun jotain tarvitsee, haluaa ensimmäisenä tarkistaa löytyykö haussa oleva juttu omasta lempikaupasta.

Yksi minulle tärkeistä liikkeistä on ollut Kekäle Tampereella. Ikoninen Tampereen Kekäle on ollut tutulla paikallaan Kauppakadulla jo yli 30 vuotta, eikä yksikään Tampereen reissuni ole ollut täydellinen ilman piipahdusta Kekäleessä.

Totesin viimeisimmällä Tampereen reissullani työkaverini kanssa jutellessa, että vaikka Tampereen keskusta on ollut jo pitkään kaaoksessa ratikkakiskojen rakentamisen vuoksi ja kaikki keskustassa muuttuu, niin onneksi yksi on ja pysyy: Kauppakadun Kekäle!

Tuon jälkeen voitte varmasti kuvitella ilmeeni, kun lauantaiaamuna hotellilta Kauppakadulle käveltyäni totesin, että Kauppakadun Kekäle oli poissa. Järkytys, pöyristys ja henkilökohtainen katastrofi! Ihan sama minne Kekäle oli muuttanut, se ei voisi olla enää sama!

mekko Freequent*, vyölaukku Ril’s*, nilkkurit Blue On Blue* (mekko ja asusteet saatu blogiyhteistyön merkeissä)

Asuin opiskeluaikoina Tampereella kymmenen vuotta, ja tuolta ajalta minulla on Kauppakadun Kekäleestä valtavasti muistoja. Sovin mm. sinne aina treffejä ystävieni kanssa. Yksi mieleenpainuvimmista Kekäle-hetkistäni oli, kun palasin opiskelijavaihdosta Suomeen, ja menin ensitöikseni Kekäleeseen farkkuostoksille.

Sovittelin kasan farkkuja ja lopulta ostin Marc O’Polon farkut. Vasta kotona katsoin farkkujen hintalappua tarkemmin. Muistin, että Suomessa oli vuoden alusta otettu käyttöön eurot (olin opiskelijavaihdossa Sveitsissä, jossa oli käytössä Sveitsin frangi, ja olin unohtanut koko euroon siirtymisen) ja farkut maksoivat kuusi kertaa sen verran, mitä luulin niiden maksaneen! Muistan edelleen, että jostain kumman syystä kuvittelin kaupassa farkkujen maksaneen 139mk, eikä 139€, mikä oli tietysti todennäköisempi hinta merkkifarkuille.

Soitin äidilleni järkyttyneenä. ”Ostin just farkut, joihin meni melkein koko kuukauden opintotukeni!” Hetken farkkujen hintaa päiviteltyään äitini kysyi onko farkut hyvät. Totesin siihen, että parhaat farkut mitkä minulla on koskaan ollut. ”No sitten pidät ne! Hyviä farkkuja löytää niin harvoin!” Ja niin pidin farkut, ne olivat lempparini ja käytin ne vuosien saatossa totaalisen puhki.

Mutta niin, palataanpa nykyhetkeen ja siihen lauantaihin, jolloin opin Tampereen Kekäleen muuttaneen Koskikeskuksen toiseen kerrokseen. Vaikka suhtauduin liikkeen muuttoon aluksi korostetun muutosvastarintaisesti, minun oli pakko myöntää, että uusi liike Koskarissa näytti tosi hyvältä.

Liike oli siisti, tyylikäs ja avara, ja esillä olevat vaatteet näyttivät upeilta. Liikkeessä oli ylellinen fiilis. Asusteita oli tarjolla runsaasti ja niiden esillepano oli houkutteleva. Tampereen Kekäle oli liikkeen muuton myötä päivittänyt ulkoasunsa tähän päivään, ja sen valikoima pääsi uudessa tilassa oikeuksiinsa hienosti.

Ensimmäinen Kekäle perustettiin Joensuuhun vuonna 1957. Maire ja Veikko Kekäleen perintö on edelleen voimissaan, ja nyt, yli 60 vuotta myöhemmin, Kekäle palvelee jo kymmenellä paikkakunnalla sekä verkkokaupassa.

Kekäleen uusin liike avattiin Ouluun muutama viikko sitten, ja seuraava liike avataan lokakuussa Pasilaan, kauppakeskus Triplaan. Kyseessä on siis Helsingin ensimmäinen Kekäle! Kekäle on edelleen perheyritys ja tällä hetkellä sen johdossa on jo kolmas sukupolvi.

Kekäleen valikoimissa on yli 120 vaatemerkkiä naisille, miehille ja lapsille. Vaikka omalla paikkakunnallasi ei Kekälettä olisikaan, niin Kekäleen verkkokaupan kautta liikkeen valikoima on saatavilla missä vain. Tuotteita voi tilata verkkokaupasta suoraan kotiin, tai lähimpään myymälään ja noutaa sieltä.

Tampereen liikkeellä ollessani huomasin useammankin asiakkaan noutavan verkkokauppatilauksensa kassalta. Palvelu on täydellinen hänelle, jolla ei ole aikaa kierrellä liikkeessä ja etsiä laajasta valikoimasta juuri sitä, mitä tarvitsee. Valikoimaan tutustuminen on helppo hoitaa verkkokaupassa, tuotteen voi tilata liikkeelle ja sovituksen voi hoitaa joko liikkeellä tai vasta kotona. Etukäteen tehty valinta nopeuttaa ostokokemusta huomattavasti!

Olen aina pitänyt Kekäleen tyylikkäästä ja ajattomasta tuotevalikoimasta. Vaikka mukana on toki myös muodin uusimpia trendejä, niin silti liikkeen perusajatus on tarjota klassisia, tyylikkäitä ja pitkäikäisiä vaatteita. Brändille on tärkeää, että asiakkaille ei tarjota kertakäyttömuotia.

”Ihmisen ei ole tarkoitus muuttua muodin mukaan, vaan vaihtuvat trendit voi sovittaa itselle mieluisaan pukeutumiseen”, Kekäleen markkinoinnissa todetaan. Tätä ajatusta pidän myös oman pukeutumiseni johtoajatuksena, ja siksi olenkin iloinen ja otettu, että minua pyydettiin yhteistyöhön Kekäleen kanssa.

Tänä päivänä, kun suurin osa maailman vaatekaupasta hoituu verkkokauppojen kautta vailla henkilökohtaista palvelukokemusta, Kekäle panostaa omissa liikkeissään juuri palveluun. Kekäle haluaa tehdä pukeutumisesta asiakkaalle helppoa ja sujuvaa, ja tästä on syntynyt myös heidän johtoajatuksensa: parhaiten pukee hymy.

Sain valita Kekäleen Tampereen liikkeen valikoimasta itselleni yhteistyön merkeissä mieleiseni asun. Kekäleen valikoimassa on useita kotimaisia brändejä, joista pidän kovasti. Valikoimasta löytyvät kotimaisista brändeistä mm. Andiata, Balmuir, Ritva Falla, Lumi, Ril’s, Makia, Joutsen ja KN collection.

Olin varma, että valitsen itselleni jotain kotimaista. Sain kuitenkin asuinspiraation ihan muista jutuista, joten lopulta valitsin asun pääasiassa minulle tuntemattomilta brändeiltä. Valitsemani mekko* on Freequentin mallistosta ja jalkaani löysin todella laadukkaan tuntuiset Blue On Bluen italialaiset nahkanilkkurit*. Asuun yhdistämäni vyölaukku* on Ril’sin, eli ihan ilman kotimaista suunnittelua en poistunut liikkeestä tälläkään kerta.

Mitä pidätte valitsemastani asusta? Entä onko Kekäle Teille entuudestaan tuttu vaateliike?

Tiedoksi muuten, että tänään alkaa Kekäleen takkikampanja! Kampanjan aikana kaikista normaalihintaisista takeista saa 20% alennuksen. Kampanja on voimassa 26.9.-6.10, ja se koskee kaikkia muita paitsi Canada Goose -takkeja. Bongasin Tampereen liikkeellä ihan mielettömiä talvitakkeja mm. Andiatalta. Nyt kannattaa siis kurkata Kekäleen takkivalikoima, jos uudelle syys- tai talvitakille on tarvetta!

Kuvat: työkaverini Pauliina