Browsing Category

hyvinvointi

Tyylikkäänä matkalla Sudion kanssa

tunnetila: tykkäys

*yhteistyössä Sudio*

Ennen kun päästään sukeltamaan tarkemmin kesän matkapostausten pariin, haluan laittaa jakoon blogini lukijoille räätälöidyn alekoodin.

Tämän kesän lomareissuillani minua ovat nimittäin ilahduttaneet ruotsalaisen Sudion supertyylikkäät ja laadukkaat, langattomat Regent -kuulokkeet*, ja yhteistyön merkeissä saan jakaa Sudion ilosanomaa myös Teille.

Minun on hyvin vaikea löytää itselleni sopivia kuulokkeita. Korvan sisään sujautettavat kuulokkeet sattuvat vietävästi, eivätkä ne meinaa pysyä korvissani millään. On-ear -kuulokkeet (siis perinteiset sangalliset kuulokkeet) taas ovat minulle yleensä liian suuria.

Muutimme työpaikallani viime keväänä omista huoneista kaikille yhteiseen monitoimitilaan (ts. avokonttoriin). En pysty keskittymään monitoimitilan hälyssä työntekoon, joten halukkaille hankittiin vastamelukuulokkeet keskittymistä vaativien työtehtävien toteuttamiseen.

Minulle jouduttiin hankkimaan erikseen uudet kuulokkeet, sillä kaikille standardimitoituksella tilatut kuulokkeet olivat minulle niin suuret, että ne tulivat leukaan asti. Olin hieman huvittava näky, kun yritin saada liian suuria kuulokkeita asettumaan korvilleni.

Sudion Regent -malli on minulle täydellisen kokoinen, ja lisäksi ihan järjettömän tyylikäs! Peruskuulokkeiden lisäksi sain mukaan hienostuneen trendikkäät marmorikuosiset design-capselit*, jos haluan välillä vaihtaa kuulokkeiden ilmettä.

Langaton kuulokemalli yhdistetään puhelimeen kätevästi bluetoothilla. Kuulokkeissa on yli 24h:n soittoaika ja 20 päivän valmiustila. Pitkällä soittoajalla varustetut kuulokkeet tulivat todella tarpeeseen, kun matkustelin kesän aikana lentäen, bussilla ja junassa kuudenkin tunnin matkoja yhtä mittaa.

Tyylikkään ulkoasun ja mukavan pehmeiden kuulokkeiden lisäksi Regent tarjoaa maailmanluokan äänenlaadun. Loisto-ostos siis, jos olet kaipaillut kunnollisia kuulokkeita matkoille, juoksulenkeille, tai ihan arkeen yleensäkin.

Regent -kuulokkeiden aktiivikäytön jälkeen voin rehellisesti todeta niiden hinta-laatu-suhteen olevan erinomainen. Olen luullut, että laadukkaista kuulokkeista joutuu maksamaan satoja euroja. Sudio Regentit maksavat 129€, ja ovat eittämättä yhdet parhista kuulokkeista, joita olen koskaan käyttänyt.

Lisäksi koodilla TUNNETILA15 saat 15% alennuksen koko Sudio -tilauksestasi ja ilmaisen pikatoimituksen Suomeen. Kannattaa tarttua tilaisuuteen!

Laadukkaisiin kuulemisiin!

Kotiinpaluu

tunnetila: ilo

Terkut Helsingistä, kotona ollaan! Tajusin juuri, että olen ollut lomalla neljä viikkoa, ja tuosta ajasta olen nukkunut kotona omassa sängyssä vain kolme yötä. Reissaaminen on ihanaa, mutta kyllä omaa sänkyä alkaa näin neljän viikon jälkeen jo kaivata.

Pidemmiltä matkoilta kotiin palatessa minulla on aina hyvin kaksijakoinen fiilis. On aina ihana tulla kotiin, mutta kun on asunut lähes kuukauden hotellihuoneessa tai pienellä kesämökillä, oma asunto tuntuu valtavan suurelta. Mihin ihmeeseen tarvitsemme kolmea huonetta kun pärjäämme varsin hyvin myös pienessä tilassa?

neuletakki Samuji, pellava t-paita InWear, housut Lindex,
pikkulaukku Coccinelle, sandaalit H&M Premium, aurinkolasit Triwa



On myös kiva saada oma vaatekaappi kokonaisuudessaan käyttöön, mutta siitäkin alkaa pohtia, että mihin ihmeeseen tarvitsen vaatekaapillista vaatteita. Reissussa pärjäsin vallan mainiosti yhdellä matkalaukullisella.

Ihan sama myös meikkien ja ihonhoidon kanssa. Mihin noita kaikkia purkkeja ja purnukoita oikeasti tarvitsee?

Noh, onneksi tässä on lomaa (eli tehokasta peliaikaa kaappien läpikäymiseen) vielä tämä loppuviikko, jos kodin tavaramäärä alkaa oikeasti ahdistaa.

Mikäpä olisi sen inspiroivampaa lomatekemistä, kuin kaappien kaivelu? Kun lomalla on ensin saanut mielestä pois kaiken ylimäräisen taakan, niin sen jälkeen voi kaapeista tehdä kevein mielin saman karsinnan.

Kuvat: Ida / Ida365

Lomaterveisiä

tunnetila: pöllämystynyt

Mitä? Onko tänään maanantai?

Olen lomaillut niin intensiivisesti viimeiset kolme ja puoli viikkoa, että olen päivistä aivan sekaisin. Onneksi tämä maanantai ei kuitenkaan vielä ollut se, jolloin on edessä paluu töihin.

Yleensä kesäloma tuntuu loppuvan aina kesken. Tänä kesänä lomani on ollut niin hyvin rytmitetty, että olen irtautunut arjesta poikkeuksellisen hyvin. Mietin jo yhtenä päivänä eikö tämä loma koskaan lopu. Oli aika täydellistä huomata, että loma on tehnyt tehtävänsä ja olen alkanut jo pikkiriikkisen kaivata päivärutiineja ja arkea. Ja blogia, voi että olen alkanut kaivata myös blogikirjoittelua!

Alun perin minun piti palata blogin pariin heti Rivieralle suuntautuneen reissumme jälkeen, mutta kohtasinkin yllättävän ongelman: netti ei toiminut. En jaksanut alkaa näpyttelemään postauksia kännykällä tai iPadilla, joten blogitauko jatkui suunniteltua pidempään.

Tänään kaivoin kuitenkin iPadin esiin ja nyt näpyttelen postausta puhelimestani jaetulla yhteydellä. En malttanut olla enää hetkeäkään poissa blogistani.

Istun parhaillani mökin sohvalla, täydellisessä hiljaisuudessa, saaressa keskellä kaunista Pohjois-Suomen luontoa. Täällä sielu ja mieli on levännyt, ja pää on tyhjentynyt mieltä turhaan kuormittaneista ajatuksista. Turhien ajatusten tilalle on tullut kymmeniä postausideoita, joita olen innoissani listannut muistiin.

Vielä en kuitenkaan tällä vajavaisella nettiyhteydellä pääse noiden postausten kimppuun. Halusin kuitenkin kertoa Teille, että hengissä ollaan, lomani on ollut täydellinen ja jatkuu onneksi vielä viikon verran.

Mitä Teille kuuluu? Toivottavasti kesä on ollut myös Teillä rento ja antoisa!

Reseptillä tropiikkiin

tunnetila: pöhkö

Heinäkuun yhdeksäs päivä, Herran vuonna 2017. Tuona päivänä Nina tarkeni olla ulkona ensimmäisen kerran tänä kesänä ilman takkia. Toki takki oli päällä siihen asti kunnes tuli kuuma, mutta huomattava ja merkittävä seikka on se, että kuuma tuli. Suomessa. ”Kesällä”. Sen jälkeen noita lämpimiä päiviä ei sitten olekaan näkynyt.

Mummoni asui kuolemaansa saakka Espanjan lämmössä. Yksi serkuistani perusti perheen Italiaan jo parikymmentä vuotta sitten. Toinen serkuistani on asunut Portugalissa niin ikään 90-luvun lopulta asti.

Ensimmäinen serkuistani on ikäiseni, toinen minua pari vuotta nuorempi. Eläkepäiviä ei siis todellakaan tarvitsisi jäädä odottelemaan, jos veri vetää ulkomaille. Ja verihän vetää.

Lämmön kaipuu on minulla selkeästi geeneissä. Iso osa sukulaisistani asuu pitkiä pätkiä milloin missäkin. Välillä tuntuu, että heitä tapaa helpommin jos menee vaikkapa Espanjaan kuin kotiseudulle Savoon.

Muistan kerrankin kun olimme mummoni kanssa torilla Espanjan aurinkorannikolla. Törmäsimme siellä sattumalta sukulaispariskuntaan, jota en ollut nähnyt Suomessa pitkiin aikoihin. ”Täällähän me ollaan oltu jo pitkään, ei siis ihme ettei olla nähty.”

Myös lääkärit ovat viime aikoina antaneet syitä vaihtaa maisemaa. Pitkään jatkuneeseen flunssaan sain nenä-kurkkulääkäriltä kommentin: ”Sä olet vaan niin kuiva tyyppi. Kuivat limakalvot nappaavat helpommin kaikki pöpöt. Suosittelen muuttamaan Karibialle tai jonnekin missä on aina lämmintä ja kosteampi ilmasto. Siellä sä olisit paljon terveempi, ja olisi helpompi hengittää.”

Selkäkramppiani tutkinut lääkäri taas totesi toissa viikolla: ”Sulle ei kyllä sovi nämä Suomen säät. Sait tämänkin selkäkrampin luultavasti kylmettymisestä kun uit 13 asteisessa vedessä”.

Niinpä niin. Toiselta lääkäreistä pyysin reseptiä ja Kela-korvausta tropiikkiin muuttamiseen. Lupasin lähteä heti, jos Kela korvaa. Ei kuulema korvaa, joten reseptiä ei irronnut. Mikä vääryys!

Tänään minulla alkaa kuitenkin loma, ja suunnistamme heti aamusta (ilman Kelan korvausta) lomailemaan Ranskan ja Italian Rivieralle. Toivotaan sinne lämpöä, lempeyttä ja rentoa menoa muutamaksi seuraavaksi viikoksi.

Ihania kesäpäiviä kaikille, palaan blogin pariin heti kun lomailultani ehdin!

Perjantain parhaat

tunnetila: ilo

Hurraa! Pahin selkäjumitus alkaa (toivottavasti) olla ohi!

Olen käynyt näiden kahden jumiviikon aikana salilla muutamaan otteeseen venyttelemässä selkää ja nautiskelemassa höyrysaunan lämmöstä. Siis niinä päivinä, kun olen päässyt kävelemään. Käveleminenkään kun ei ole ollut jokapäiväistä herkkua.

Varovainen venyttely on tehnyt hyvää ja lämpö on vetreyttänyt jäykkää olemusta. Seuraavana aamuna selkä on kuitenkin ollut taas krampissa, ja aamutoimia on tullut tehtyä selkä kumarassa. Nyt saattaa olla kuitenkin jo parempaa luvassa.

Postauksen kuvat on perjantailta, jolloin pystyin kävelemään aamusta asti selkä suorana. Voi sitä onnen päivää!

Pystyin tekemään töitä koko päivän aika normaalisti, ja venyttelysessio salilla antoi toivoa paremmasta. Olin niin iloinen siitä, että pystyin seisomaan kunnolla, että oli pakko napata kuva itsestä treenin jälkeen. Voi mikä tyytyväisyys kasvoiltani paistaakaan!

Sitä en kuitenkaan näitä kuvia napsiessani tiennyt, että päivän paras juttu oli vasta tulossa. Tapasin nimittäin kotimatkalla sattumalta blogini pitkäaikaisen lukijan!

Vitsit että tuo oli ihana tapaaminen. Siis ainakin minusta. En tiedä olinko hänen mielestään luonnossa ihan erilainen kuin blogissani annan ymmärtää, ja aiheutin hänelle hirvittävän pettymyksen.

Kaiken lisäksi lähes ensimmäinen kommenttini hänelle oli ”Voi ei, nyt me sitten nähdään kun mä olen tulossa salilta ja olen saunanraikkaana ilman meikkiä, hiukset märkänä!” Ah, miten ihminen voikaan olla noin turhamainen! Miettii heti ensimmäisenä ulkonäköään tavatessaan uuden ihmisen.

Mutta sitä kun valitsee yleensä itsestään blogiin ne kuvaussessioiden parhaat kuvat ja on aika tarkka siitä, miten haluaa itsensä blogissa nähtävän, niin saattaa se totuus olla aikalailla toinen. Noh, onneksi näytin livenä sentään sen verran samalta kuin kuvissa, että hän tunnisti minut ja osasi huikata perään.

Terkkuja Virpi, oli ihan mahtava tavata! <3 Ihanaa alkanutta kesälomaa sinulle, ja aurinkoista sunnuntaita Teistä jokaiselle!