Browsing Category

hyvinvointi

Vastuullista suklaata ja kesän herkullisin arvonta!

tunnetila: ilo

*Yhteistyössä Tony’s Chocolonely*

Tiesitkö, että tänään sunnuntaina, 7.7., on vuoden herkullisin päivä? Tänään on nimittäin kansainvälinen World Chocolate Day!

Pian yhdellä blogini lukijoista ja/tai Tunnetilan Instagram -seuraajista on myös henkilökohtainen herkkupäivä, sillä World Chocolate Dayn kunniaksi arvon yhdelle seuraajalleni paketillisen (10kpl) Tony’s Chocolonelyn suklaalevyjä!

Jokainen blogiani seuraava tietää, että olen ollut eettistä, orjatyöstä vapaata suklaata valmistavan Tony’s Chocolonelyn ystävä jo ennen brändin saapumista Suomeen. Löysin vastuullisen suklaabrändin joskus ulkomailla reissatessani, ja sen jälkeen olen raahannut sitä kotiin mm. New Yorkista, Köpiksestä, Amsterdamista ja Tukholmasta. Vihdoin viime syksynä saimme Tony’sin suklaat myös meille Suomeen.

Vuonna 2005 Hollanissa perustetun Tony’s Chocolonelyn visio on orjatyöstä vapaa suklaa. Eikä pelkästään heidän suklaansa, vaan kaikki maailman suklaa. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, Tony’s pyrkii saamaan kuluttajat ja muut suklaanvalmistajat mukaan toteuttamaan missiotaan.

”Kukaan ei tarvitse suklaata. Suklaa on lahja itselle tai jollekulle muulle. On silkkaa hulluutta, että lahja, jota kukaan ei välttämättä tarvitse, saa niin monet kärsimään”, toteaa Tony’s Chocolonelyn edustaja Paul Schoenmaker Washington Postin suklaanvalmistuksessa käytettävää lapsityövoimaa käsittelevässä artikkelissa.

Suklaan toimitusketjussa voitot jakautuvat epätasaisesti. Ketju alkaa kaakaota tuottavista maanviljelijöistä ja päättyy meihin, suklaasta nauttiviin kuluttajiin. Välissä ovat suklaa-alan jättiyritykset, jotka pyrkivät hyötymään mahdollisimman alhaisista kaakaon ostohinnoista. Polkuhintojen seurauksena maanviljelijät joutuvat elämään köyhyydessä, mikä johtaa lapsityövoiman ja orjien käyttöön.

Kun ostat herkkuhetkeesi Tony’sin suklaata, voit olla varma, että kaakaopavut ovat tulleet tilalta, joka ei käytä lapsityövoimaa. Pavut on ostettu suoraan kumppaniosuuskunnilta, jotka ovat Norsunluurannikolla Kapatchiva, Ecojad, Socoopacdi ja ECAM sekä Ghanassa ABOCFA.

Tony’s myös maksaa kaakaosta korkeampaa lisähintaa, jotta viljelijät pystyisivät ansaitsemaan työllään elannon. Tämän lisäksi yhtiö antaa liiketalous- ja viljelykoulutusta kaakaon tuottajille tuottavuuden parantamiseksi ja on nostamassa maailmanlaajuisesti maanviljelijöiden palkkoja.

Tony’sin suklaata voi siis syödä turvallisin mielin, vailla kolkuttavaa omatuntoa. Mutta entäs sitten ne suklaat? Saako suklaan mausta myös hyvän mielen? Ehdottomasti! Tässäpä muutama vinkki Tony’s Chocoloneyn suklaamauista.

Oma ikisuosikkini on Tony’sin oranssi, Caramel-Sea salt -suklaa, joka on nimensä mukaisesti makea, mutta samalla sopivan suolainen. Maun kehitteli  Tony’silla taannoin työharjoittelussa ollut nuori tyttö. Oranssi levy on nykyään yksi Tony’sin myydyimmistä. Aika mahtava harjoittelupaikka ja harjoittelun lopputulos!

Oranssi levy on saanut Suomessa nyt kaksi kovaa kilpakumppania, nimittäin uutuudet Nougat (sisältää mantelinougatia ja hunajaaja) sekä Hazelnut (hasselpähkinä) -maitosuklaat (uutuusmaut ja lempparini kuvissa yllä). Aivan tolkuttoman hyviä molemmat!

Hollannissa, Tony’s Chocolonelyn kotimaassa, Tony’sin suklaalaatujen kirjo on valtava. Ystäväni sai juuri Amsterdamista tuliaisiksi Tony’s Popcorn Discodip-suklaata. Uuh! Haluan lisää makuja Suomen markkinoille!

Ja nyt vihdoin siihen arvontaan! Kerro postauksen kommenttiboksissa lempisuklaamakusi, ja osallistut kymmenen (10) suklaalevyn arvontaan (arvo noin 50€)! Arvonta on käynnissä täällä blogissa ja Tunnetilan Instagramissa sunnuntai-iltaan 14.7. klo 18.00 asti.

Kannattaa siis ottaa blogin lisäksi Tunnetilan Insta seurantaan ja tuplata voittomahdollisuus kommentoimalla molemmissa arvonnoissa. (Palkintoja arvotaan yksi (1), eli voittaja löytyy joko blogiin tai Instan kommenteista.) Onnea kaikille kesän herkullisimpaan arvontaan!

Tony’s Chocolonelyn vastuullista suklaata saa ympäri Suomen mm. suurimmista K-Citymarketeista ja K-Supermarketeista, sekä pienemmistä liikkeistä mm. Anton & Antonista Helsingissä ja Ruohonjuuresta.

Kuvat: Vilma

Onnellinen lomailija

tunnetila: onni

Terveiset lomalta! Aloitin lomani perjantai-iltana ajelemalla bussilla Savoon vanhempieni luo. Juhlimme lauantaina samalla kertaa neljää synttärisankaria sukulaisteni voimin, ja mukavaa oli.

Keksin sankarittarille niin kivat lahjat, että olisin itsekin ottanut sellaisen ilolla vastaan. Napsin lahjoista muutaman kuvan, ja palaan myös blogissa pian noiden kauniiden, tarpeellisten ja uniikkienkin lahjojen pariin. Ne ovat ehdottomasti jotain sellaista, mistä haluan vinkata myös Teille.

Nyt on tiedossa muutama päivä ihan vaan perheestä ja maalaismaisemista nauttimista, sekä Tatu-koiran rakastamista. Kyllä kelpaa!



Pellavakimono saatu Voglialta

Palaan blogini pariin taas sunnuntaina, jolloin tiedossa on makea arvonta. Muistakaa tulla kurkkaamaan. Yhtä onnekasta blogiani lukevaa herkkusuuta odottaa nimittäin iloinen yllätys!

Näiden juhannuksena mökillä napattujen kuvien myötä toivotan Teille kaikille ihanaa alkanutta heinäkuuta, ja oikein paljon aurinkoa! Palataan pian!

Ps. Kuvien valkoinen Hukaton-pellavakimono* on nyt Voglialla kesäalessa. Pellavainen kimonojakku on valmistettu varaston ylijäämäkankaista, ja sen valmistuksessa ei synny lainkaan leikkuujätettä. Arvostan!

Totuus somekuvien takaa

tunnetila: huoli ja murhe

Jokainen Tunnetilan Instagramia seuraava ja tämän postauksen kuvia katseleva näkee, että vietin juuri ylellisen viikonloppuyön yhdessä Suomen upeimmista hotelleista, Hotel Kämpissä. Loistelias miljöö, houkutteleva sänky, hemmotteleva vaahtokylpy ja maukas aamiainen. ”Oi, teillä oli varmasti ihana tyttöjen ilta!”

Mitä jos kertoisin, että totuus kuvien takana on hyvin erilainen? Että hotelliin kirjautumisen jälkeen suunnitelmamme muuttuivat täysin. Että ystävälläni oleva sairaus paheni yllättäen. Että kuntosali ja spa -suunnitelmien sijaan tulivat vatsakrampit, jotka saivat ystäväni tärisemään ja kouristelemaan ylellisen hotellin laadukkaissa lakanoissa. Krampit, jotka pakottivat hänet oksentamaan marmorikylpyhuoneessa tuntikausia.

Mitä jos kertoisin, että soitin illan aikana kaksi kertaa hätänumeroon, ja että odotimme ambulanssia hotellille puolitoista tuntia? Että ambulanssia odottaessa kostutin hotellin kauniisti kirjaillun pyyhkeen jääkylmällä vedellä, ja yritin viilentää sillä ystäväni hikistä otsaa loputtoman pitkältä tuntuvan odottamisen ajan.

Mitä jos kertoisin, että ystäväni ei palannut yöksi luksushotelliin, vaan vietti yönsä Meilahdessa päivystyksessä? Tai sen, että minä jäin hotellihuoneeseen yksin kädet vapisten sen jälkeen, kun ystäväni vietiin pyörätuolilla ambulanssiin, eikä minua otettu mukaan. Tai sen, että kävin vaahtokylvyssä vain rauhoittuakseni ja saadakseni nukuttua yön aikana edes muutaman tunnin, vaikka olin huolesta suunniltani.

Niinpä niin. Pelkkien sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien perusteella ei kannata olettaa oikeastaan yhtään mitään. Nämä kuvat toki kertovat oikeasta elämästä, eli kyllä, olin viime yön upeassa Hotelli Kämpissä viettämässä tyttöjen iltaa, mutta kuvat eivät kerro minkäänlaista tarinaa illan todellisesta kulusta.

Tilanne on nyt onneksi ohi, ja ystäväni tila on saatu vakaaksi. Hän pääsi aamulla sairaalasta ja ehti jopa nauttimaan Kämpin aamiaisesta, siis sen pienen ruokamäärän verran, minkä uskalsi tuskien yön jälkeen syödä.

Jaan tämän tarinan Teille ystäväni luvalla. Pohdimme nimittäin aamulla hänen kanssaan, miten tärkeää on tuoda ilmi se, miten erilaiselta elämän saa somessa näyttämään jos vain haluaa. Somessa julkaistavaksi valitaan yleensä vain yksi totuus, ja usein se on aika siloteltu.

Meidän ylellinen hotelliyömme meni siis näin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Toivottavasti Teidän viikonloppunne on sujunut hieman leppoisammissa merkeissä!

Huolenpitoa ja elämyksiä

tunnetila: tyytyväisyys

Blogissani on ollut viime viikkoina normaalia hiljaisempaa. Postauksia on julkaistunut harvakseltaan ja olen kieltäytynyt viikottain erilaisista blogiini liittyvistä yhteistöistä tai kutsuista erilaisiin tilaisuuksiin. Tahdin hiljentymisen taustalla ei ole mitään sen dramaattisempaa. Olen vain päättänyt pitänyt itsestäni parempaa huolta.

Huolenpito itsestä on tässä tapauksessa tarkoittanut niinkin yksinkertaiselta kuulostavaa asiaa, kuin koneella istumisen vähentämistä.

Tammikuun alussa iskenyt noidannuoli (tai mikä selkäjumi se ikinä olikaan) ei ole vieläkään jättänyt minua rauhaan. Toki pahimmat jumitukset olen saanut kuntouttavilla liikkeillä ja muulla liikkumisella aisoihin, mutta huomaan heti selän jäykistyvän, jos työpäivän jälkeen istahdan kotiin tullessa vielä koneen ääreen muutamaksi tunniksi bloggaamaan tai käsittelemään kuvia.

Olen siis jättänyt koneella istumisen suosiolla vähemmälle, ja keskittynyt nauttimaan kaikesta muusta ympärillä olevasta.

Olen tavannut ystäviä, käynyt salilla ahkerasti ja kokkaillut uusia ruokia. Olen juhlinut yhden ystäväni synttäreitä ja toisen ystäväni tupareita. Yhden illan vietin Grand Champagne -festareilla* (kiitos kutsusta Champagne Jeeper, Hello Stranger ja Lignell&Piispanen) ja toisena iltana nostin maljan syntymäpäiviään viettäneelle Hotelli Kämpille.

Eilen kävin katsomassa huikean Kinky Boots -musikaalin vihon viimeisen näytöksen Helsingissä. Kuin onnen kantamoisena sain ostettua näytökseen lipun, vaikka kaikki kevään näytökset oli myyty loppuun jo aikoja sitten. Onneksi onni oli myötä ja joku peruuutti tulonsa. Esitys oli niin hyvän mielen juttu, että pelkkä ajatus kaikesta illalla nähdystä nostaa suupielet edelleen hymyyn.

Juuri tätä me kaikki tarvitsemme elämäämme enemmän. Tunteita herättäviä elämyksiä, kohtaamisia ystävien kanssa, virkeänä ja vetreänä pitävää liikettä, ja paljon vähemmän tietokoneella tai mobiililaitteiden ääressä huonoryhtisenä kyyhöttämistä.

Moni aikuinen määrittelee lapsilleen päivittäisen ruutuajan. Pari tuntia koneella tai puhelinta selaillen, ja sen jälkeen on ryhdyttävä muihin hommiin tai mentävä ulos. Tuo sama parin tunnin ruutuaika pitäisi olla rajoitteena myös aikuisilla.

Kuinkahan moni aikuinen uskaltaisi lähteä mukaan kokeilemaan miten elämä muuttuisi, jos saisi olla koneella tai mobiililaitteella työajan ulkopuolella vain pari tuntia päivässä? Uskaltaisitko Sinä kokeilla?

Kasvonpiirteet esiin napakan hieronnan avulla – Lift Summum

tunnetila: tykkäys

*hoito saatu*

Muistatteko kun kävin viime keväänä tutustumassa ranskalaisen ammattikosmetiikkasarja Guinotin hämmästyttävän tehokkaaseen Hydraderm Superior -yhdistelmähoitoon? Hoito kohotti, kosteutti ja kirkasti ihoani silminnähden, ja päätin hoidon jälkeen mennä kyseiseen kasvohoitoon aina silloin, kun haluan näyttää mahdollisimman hehkeältä.

Testaamani yhdistelmähoidon Hydradermie Lift -osio oli todella tehokkaasti kasvoja kohottava, mutta se tuntui hassulta ja vähän ärsyttävältä. Hoidossa kasvolihaksia nimittäin jumpattiin sähkövirran avulla, ja hoidon aikana kasvoni nykivät tahtomattani suuntaan ja toiseen. Tunne ei ollut kovinkaan miellyttävä.

Tänä keväänä Guinot lanseerasi uuden kiinteyttävän hoidon kasvoille, kaulalle ja decolteelle. Lift Summum -hoidon* erikoisuutena ovat kaksoiskuorinta, erittäin aktivoiva ja kohottava hieronta sekä täsmätuote rypyille. Hoidon lopputuloksena luvataan olevan kiinteä, kirkas ja kohonnut ilme.

Olin innoissani päästessäni testaamaan hoitoa. Kiinnosti nimittäin valtavasti nähdä, voiko kohottavan vaikutuksen saada kasvoille käsin tehdyn hieronnan, ja tehokkaiden hoitotuotteiden avulla.

Noin tunnin kestävä hoito alkaa puhdistuksella ja sitä seuraa todella tehokas kaksoiskuorinta. Mikrohiukkaskuorinnan ja hedelmähappokuorinnan jälkeen iholle imeytetään kiinteyttävä hierontaseerumi ihoa napakoittavalla erikoishieronnalla.

Hieronnan jälkeen kasvojen rypyt käydään läpi ryppyjä tasoittavalla paikallishoitoaineella (hyaluronihappo). Sen jälkeen kasvoille laitetaan vielä kiinteyttävä harsonaamio ja decolteelle silottava naamio. Lopuksi iholle laitetaan loppuvoiteet.

Hoito on todella kokonaisvaltainen, vaikkei sen kesto ole kuin noin tunti. Lift Summum -hoidon jälkeen ihoni oli kuulas ja sävyltään kaunis ja tasainen. Ainoastaan leuassa näkyi pientä punoitusta, mikä on minkä tahansa kasvohoidon jälkeen täysin normaalia.

Leukalinjani oli kohonnut, mutta ei niin näkyvästi, mitä Hydradermie Lift -hoidon jälkeen. Vaikka kasvojen kohotus ei ollut niin näkyvä mitä aiemmin testaamassani hoidossa, niin hieromalla tehty leukalinjan kohotus oli huomattavasti miellyttävämpi kokemus kuin koneella iholle tuotu sähkövirta.

Kiinteyttävät ja heleyttävät vaikutukset näkyivät kasvoissa heti hoidon jälkeen ja huomaan vaikutukset iholla edelleen, vaikka hoidosta on jo pari viikkoa.

Sain hoidon jälkeen mukaani muutaman Guinot -tuotteen tulosten ylläpitoa ja kotihoitoa varten. Kasvoille sain kiinteyttävän ja kohottavan Lift Summum -voiteen, jota voi käyttää aamuin illoin. Decolteelle sain nuorentavan, tasoittavan ja kiinteyttävän Longue Vie Décolleté -seerumin, jota voi käyttää niin ikää aamuin illoin.

Olen aiemmin laiminlyönyt decolteen hoidon täysin, enkä ole koskaan laittanut rintojen, decolteen tai kaulan iholle mitään muuta kuin tavallisia kasvo- tai vartalovoiteita tai öljyjä. Tulevaa kesää ja avonaisempien toppien käyttöä silmällä pitäen voisinkin nyt aloittaa decolteen hoitamisen uudella tuotteella hyvissä ajoin.

Näiden tuotteiden lisäksi sain testiin Masque Eclat Lifting -kangasnaamion, jonka käyttöä suositellaan esimerkiksi juhlia edeltävänä iltana. Kangasnaamion tehoaineet kohottavat ja freesaavat ilmettä yön aikana, ja virkistyneille kasvoille on seuraavana aamuna mukava tehdä juhlameikki.

Jos kiinteyttävät ja kasvoja liftaavat hoidot kiinnostavat, suosittelen ehtottomasti testaamaan Guinot -hoitoja! Olen tykännyt molemmista testaamistani hoidoista, ja mikä parasta, molempien aikaansaamat tulokset näkyivät kasvoillani useamman viikon.

Lift Summum -hoidon suositushinta hoitolassa on 85-105€.

Lähimmän Guinot -hoitolasi löydät täältä.

Kuvat minusta: Veera Ketola