Browsing Category

matkalla

Matkalla Montenegroon

11/07/2019

tunnetila: ilo

Se on kuulkaa perinteisen kesälomareissun vuoro nyt! Tänä kesänä halusimme paikkaan, jossa emme ole aikaisemmin käyneet. Halusimme kohteen, joka sijaitsee kohtuullisen lentomatkan päässä, aika lähellä Euroopassa.

Halusimme lämpöä ja biitsejä, kaunista luontoa ja mielenkiintoista historiaa. ”Tätä haluaisin lomaltani” -listalla oli niin ikää löhöilyä, mutta myös patikointia ja muuta liikuntaa. Yksi kriteereistä oli kohteen kohtuullinen hintataso.

Pitkien pähkäilyjen jälkeen päädyimme Montenegroon. Tai siis lennämme ensin Dubrovnikiin (kuulema todella kallista ja liikaa turisteja, uh), ja jatkamme siitä muutaman päivän päästä Montenegroon.

mekko Uniqlo, second hand/Zadaa, laukku Marc Jacobs, tennarit Pomar*, korvikset Pernille Corydon, matkalaukku Rimowa

Olemme olleet aikaisemmin Kroatiassa, ja siellä sijaitsee yksi ihanimmista matkakohteista, jossa olen koskaan ollut, Rovinj. Kroatiasta muutenkin tykänneenä päätimme ottaa Finnairin lennot Dubrovnikiin, vaikka Suomesta pääsisi myös suoraan Montenegroon, Tivatiin.

Kroatiassa käymme siis vain Dubrovnikissa, Montenegrossa ajattelimme tapamme mukaan vähän reissata. Olen varannut majoitukset jo etukäteen Kotorista, Budvasta ja Herceg Novista, mutta Kotorista käsin ajattelimme tehdä päivävaelluksia läheiseen vuoristoon ja myös ”ihmisten ilmoille” Tivatiin.

Tosi kiva päästä näkemään kokonaan uusi maa! Jos Teillä on Dubrovnikiin tai Montenegroon joitain kivoja matkavinkkejä, niin otan niitä mielelläni vastaan.

Heippa sitten, palataan asiaan reissusta! Blogia en päivitä (paitsi pari postausta olen ajastanut ensi viikolle että saatte edes vähän jotain kesälukemista), mutta Instassa julkaisen matkakuvia, jos netti toimii reissun päällä.

Ps. Postauksen kuvat on surullisen kuuluisalta juhannusreissultamme Ouluun. Norwegian ei siis lennä Dubrovnikiin Helsingistä, jos joku kuvasta sattui sellaista miettimään.

Onnellinen lomailija

02/07/2019

tunnetila: onni

Terveiset lomalta! Aloitin lomani perjantai-iltana ajelemalla bussilla Savoon vanhempieni luo. Juhlimme lauantaina samalla kertaa neljää synttärisankaria sukulaisteni voimin, ja mukavaa oli.

Keksin sankarittarille niin kivat lahjat, että olisin itsekin ottanut sellaisen ilolla vastaan. Napsin lahjoista muutaman kuvan, ja palaan myös blogissa pian noiden kauniiden, tarpeellisten ja uniikkienkin lahjojen pariin. Ne ovat ehdottomasti jotain sellaista, mistä haluan vinkata myös Teille.

Nyt on tiedossa muutama päivä ihan vaan perheestä ja maalaismaisemista nauttimista, sekä Tatu-koiran rakastamista. Kyllä kelpaa!



Pellavakimono saatu Voglialta

Palaan blogini pariin taas sunnuntaina, jolloin tiedossa on makea arvonta. Muistakaa tulla kurkkaamaan. Yhtä onnekasta blogiani lukevaa herkkusuuta odottaa nimittäin iloinen yllätys!

Näiden juhannuksena mökillä napattujen kuvien myötä toivotan Teille kaikille ihanaa alkanutta heinäkuuta, ja oikein paljon aurinkoa! Palataan pian!

Ps. Kuvien valkoinen Hukaton-pellavakimono* on nyt Voglialla kesäalessa. Pellavainen kimonojakku on valmistettu varaston ylijäämäkankaista, ja sen valmistuksessa ei synny lainkaan leikkuujätettä. Arvostan!

Motissa – kun mökkireissu vähän venähti

25/06/2019

tunnetila: huvitus

Ettepä arvaa, miten meikäläisten perinteinen mökkijuhannus meni! Kuten arvata saattaa, ei ihan niin kuin olimme suunnitelleet…

Vietämme siis juhannuksen joka vuosi mieheni perheen mökillä. Mökki on oikea rauhan tyyssija, ja siellä jos missä sielu ja mieli lepää, ja kaikki kiire unohtuu. Olemme olleet samaisella mökillä muistaakseni jo 15 juhannusta peräkkäin. Nukumme mieheni kanssa aina rantasaunan ylisillä, eikä missään muualla nukuta niin hyvin kuin siellä.

Tuolle ihanalle mökille mennään kuitenkin monen mutkan kautta. Ensin siirrymme Helsingistä Ouluun joko yöjunalla tai lentäen. Sen jälkeen ajamme autolla pari tuntia pois Oulusta, ja lopulta matkaamme vielä veneellä saareen, jossa mökki sijaitsee.

Tänä vuonna aikataulumme olivat sellaiset, että lensimme Helsingistä Ouluun vasta perjantaiaamuna, eli juhannusaattona. Paluulento oli sunnuntai-iltana kahdeksan maissa.

Menomatka meni suunnitellusti, ja elo mökillä oli auvoista. Mökki on niin pohjoisessa, että siellä ei aurinko keskikesällä juuri laske. Saimmekin nauttia lähes paahtavan lämpimästä ja aurinkoisesta juhannusyöstä.

Lauantai aamupäivä valkeni myös kauniina, mutta lauantai-iltana sää alkoi synkistyä. Taivas tummeni, tuuli yltyi ja pian alkoi sataa. Vietimme illan mökissä sisällä ja totesimme, että mökillä jopa sadesää on nautinto. Oli ihana vain olla yhdessä, nauttia joutilaisuudesta ja herkutella juustoilla. Myös saunominen ja järveen pulahtaminen oli sateella kivaa.

Sunnuntaiaamuna heräsimme mieheni isän rynnätessä rantasaunalle. ”Ulkona on ollut yön aikana niin kova myrsky, että vene on uponnut rantaan!” Mitä ihmettä?!

Totta se oli! Yön aikana venettä vasten lyöneet aallot ja rankka vesisade olivat täyttäneet veneen vedellä lähes puoliväliin asti, ja sen takaosa oli veden alla. Myrsky ei ollut vieläkään laantunut, ja lisää vettä virtasi veneeseen jatkuvasti.

Onneksi mieheni isä tietää miten moisissa asioissa toimia, ja hän laittoi vesipumput pumppaamaan vettä pois veneestä. Pumput pumppasivat tehokkaasti koko päivän, mutta samaan aikaan uutta vettä satoi sisälle.

Lopulta sade heikkeni ja illalla vene oli saatu pumpattua tyhjäksi. Kun vene oli niin kuiva kuin mahdollista ja moottori huollettu, sitä uskalsi yrittää käynnistää. Kaikkien yllätykseksi paatti starttasi jo toisella yrittämällä.

Mietimme pitkään, jäisimmekö mökille vielä yhdeksi yöksi emmekä riskeeraisi mitään lähtemällä myrskyn silmään. Päätimme kuitenkin hypätä veneeseen heti, kun myrsky vihdoin heikkeni hetkeksi. Emme halunneet ottaa sitä riskiä, että myös maanantaina olisi yhtä epävakaista, emmekä pääsisi silloinkaan mökiltä pois. Olihan minun palattava vielä viikoksi töihin ennen kesäloman alkamista.

Paluulentomme Oulusta Helsinkiin oli jo lähtenyt, kun vasta pääsimme lähtemään mökiltä, edelleen pientä tuulta uhmaten.

Soittelin automatkalta lentoyhtiölle ja VR:lle yöjunien makuuhyttien perään. Seuraava lento jolla oli tilaa, olisi lähtenyt vasta tiistaina. VR:llä taas ei osattu sanoa mahtuisimmeko enää yöjunaan vuodepaikoille. Päätimme sitten nukkua yön Oulussa ja hypätä aamujunaan.

Että sellainen, aika ikimuistoinen, reissu oli taas tällä kertaa! Mitenkäs Teidän juhannuksenne meni?

Totuus somekuvien takaa

02/06/2019

tunnetila: huoli ja murhe

Jokainen Tunnetilan Instagramia seuraava ja tämän postauksen kuvia katseleva näkee, että vietin juuri ylellisen viikonloppuyön yhdessä Suomen upeimmista hotelleista, Hotel Kämpissä. Loistelias miljöö, houkutteleva sänky, hemmotteleva vaahtokylpy ja maukas aamiainen. ”Oi, teillä oli varmasti ihana tyttöjen ilta!”

Mitä jos kertoisin, että totuus kuvien takana on hyvin erilainen? Että hotelliin kirjautumisen jälkeen suunnitelmamme muuttuivat täysin. Että ystävälläni oleva sairaus paheni yllättäen. Että kuntosali ja spa -suunnitelmien sijaan tulivat vatsakrampit, jotka saivat ystäväni tärisemään ja kouristelemaan ylellisen hotellin laadukkaissa lakanoissa. Krampit, jotka pakottivat hänet oksentamaan marmorikylpyhuoneessa tuntikausia.

Mitä jos kertoisin, että soitin illan aikana kaksi kertaa hätänumeroon, ja että odotimme ambulanssia hotellille puolitoista tuntia? Että ambulanssia odottaessa kostutin hotellin kauniisti kirjaillun pyyhkeen jääkylmällä vedellä, ja yritin viilentää sillä ystäväni hikistä otsaa loputtoman pitkältä tuntuvan odottamisen ajan.

Mitä jos kertoisin, että ystäväni ei palannut yöksi luksushotelliin, vaan vietti yönsä Meilahdessa päivystyksessä? Tai sen, että minä jäin hotellihuoneeseen yksin kädet vapisten sen jälkeen, kun ystäväni vietiin pyörätuolilla ambulanssiin, eikä minua otettu mukaan. Tai sen, että kävin vaahtokylvyssä vain rauhoittuakseni ja saadakseni nukuttua yön aikana edes muutaman tunnin, vaikka olin huolesta suunniltani.

Niinpä niin. Pelkkien sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien perusteella ei kannata olettaa oikeastaan yhtään mitään. Nämä kuvat toki kertovat oikeasta elämästä, eli kyllä, olin viime yön upeassa Hotelli Kämpissä viettämässä tyttöjen iltaa, mutta kuvat eivät kerro minkäänlaista tarinaa illan todellisesta kulusta.

Tilanne on nyt onneksi ohi, ja ystäväni tila on saatu vakaaksi. Hän pääsi aamulla sairaalasta ja ehti jopa nauttimaan Kämpin aamiaisesta, siis sen pienen ruokamäärän verran, minkä uskalsi tuskien yön jälkeen syödä.

Jaan tämän tarinan Teille ystäväni luvalla. Pohdimme nimittäin aamulla hänen kanssaan, miten tärkeää on tuoda ilmi se, miten erilaiselta elämän saa somessa näyttämään jos vain haluaa. Somessa julkaistavaksi valitaan yleensä vain yksi totuus, ja usein se on aika siloteltu.

Meidän ylellinen hotelliyömme meni siis näin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Toivottavasti Teidän viikonloppunne on sujunut hieman leppoisammissa merkeissä!

24h viihdekeskuksessa

27/05/2019

tunnetila: hauskuus

Äitini soitti minulle viime viikolla. ”Mitä teet viikonloppuna? Kaverini on tulossa autolla Vantaalle lauantaina. Mitä jos hyppään kyytiin seuraksi, ehditkö nähdä?” Olin ajatellut viettää kotiviikonlopun, mutta hetken juteltuamme äitini varasi huoneen Sokos Hotel Flamingosta, ja päätimme viettää 24h Vantaan viihdekeskuksessa.

Suunnittelin muutaman tunnin shoppailua Jumbossa, sen jälkeen kylpylää tai jotain hoitoa Flamingo Day Spassa, illallista jossain kompleksin useista ravintoloista ja leffailtaa juuri ensi-iltansa saaneen Aladdin seurassa. Arvatkaapa miten kävi?

neule InWear, nahkahousut Malene Birger, laukku Marc Jacobs, kengät Pomar*

Shoppailimme lauantaina yli 7 tuntia (kahdeksaan asti illalla) ja sen jälkeen suunnistimme take away-ruoan kanssa hotellihuoneeseen ja kaaduimme sänkyyn kaikkemme antaneina. Yli seitsemän tunnin käveleminen ympäri kauppakeskusta ja vaatteiden sovittelu on kyllä urheilusuoritus sinänsä!

Koko reissun ajan oli ihan sellainen olo kuin olisimme olleet laivalla. Emme poistuneet hotelli-kauppakeskuskompleksista koko vuorokauden aikana, ja tuolla olisi pärjännyt hyvin vielä toisen kokonaisen päivän. Niin paljon kaikkea kivaa jäi vielä näkemättä, tekemättä ja kokematta.

Vietin toissa viikonlopun Tampereella, nyt olin lauantaista sunnuntaihin Vantaalla. Tällä viikolla saan ystäväni Helsinkiin torstaista sunnuntaihin, ja myös hänen kanssaan yövymme yhden yön hotellissa täällä Helsingissä. Jestas miten aktiivista lähimatkailua tässä tuleekaan harrastettua!

Mutta sitä seuraavat kaksi viikonloppua aion pysyä kotona, enkä reissaa minnekään ennen juhannusta!

Kuvat minusta otti äitini