Browsing Category

muoti

Tärkeitä päätöksiä vuoden alkuun

tunnetila: pohdiskelu

Kolmas joululomaviikkoni on alkanut. Olen ihan superonnellinen, kun saan lomailla vielä tämän viikon! En olisi ollut lainkaan valmis menemään tänään, loppiaisen jälkeen, töihin.

Tein nimittäin viime viikolla valtavaa ajatustyötä tulevaisuuden suhteen. Pohdin työtäni ja sen kuormittavuutta, mutta myös sen tärkeyttä minulle.

Vaikka olin lomalla, olin silti jatkuvassa sähköpostiyhteydessä esimieheeni (joka ei ollut lomalla, onneksi!) ja suunnittelimme vuotta 2020. Tiesin, että jostain olisi luovuttava, jotta voisin vähentää töitä ja aloittaa toivomani nelipäiväisen työviikon.

huivi H&M Premium*, toppatakki Voglia*, laukku Marimekko, housut Marks&Spencer*, kengät Pomar*, korvikset* ja sormukset LillanHelsinki

Olin luvannut tehdä ratkaisun vuoden loppuun mennessä, joten minulla oli paljon pohdittavaa joulun ja uuden vuoden välipäiville. Voin kertoa, että tuo pohdinta kävi ihan työstä.

Mietin kaikkia kivoja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Voisinko luopua kivasta työporukasta ja mielenkiintoisesta työstä? Jos hyppään uuteen, mitä saan tilalle? Paraneeko vaihtamalla vai voiko muutos olla huonompaan suuntaan?

Lopulta päätin, että luovun työstä, jota olen tehnyt jo 13 vuotta. Työssä sinäänsä ei ole mitään vikaa, mutta ehkä aika on nyt kypsä muutokselle. Päätin myös, että alan tehdä nelipäiväistä työviikkoa 1.2. lähtien.

Voi jestas mikä helpotus valtasi koko kehon, kun sain vihdoin tehtyä päätöksen, ja lähetin viestin esimiehelleni. Valtava taakka putosi harteilta, mutta samalla taas alkoi hirvittää. Oliko ratkaisu oikea? Pärjäisinkö uudessa hommassa, jota ryhtyisin tekemään? Nähtäväksi jää!

Minulla alkaa siis uusi vaihe työelämässä 1.2. Miten jännittävää!

Ajattelin, että nelipäiväinen työviikko vapauttaisi yhden kokonaisen päivän viikossa bloggaamiselle, ja sen myötä pystyisin rentoutumaan viikonloppuisin, kun blogihommat jäisivät sieltä pois.

Eilen minulle tuli kuitenkin hyvin vahva tunne siitä, että työelämään kaipaamani uudistus ei ole ainut asia mitä haluan. Päätin eilen, että lopetan myös blogini kirjoittamisen 1.2.

Ajatus blogin lopettamisesta tuntuu täysin absurdilta, sillä olenhan tehnyt tätä ison osan vapaa-ajastani jo kohta 12 vuotta. Mitä ihmettä teen kaikella sillä ajalla, mikä bloggaamisesta vapautuu? Mitä teen sillä yhdellä vapaapäivällä viikossa, minkä nyt saan, kun siirryn nelipäiväiseen työviikkoon? Miten pärjään ilman Teitä kaikkia ihania ihmisiä? En tiedä.

Kerroin asiasta eilen muutamalle ystävälleni. Kaikki hämmästyivät. Yleisin kommentti oli: ”Älä nyt sentään lopeta! Voit ottaa pidemmän blogiloman ja katsoa miltä tuntuu.”

Vaikka sivullisesta saattaa tuntua, että mitä hittoa sitä miettimään ja vatuloimaan, kyseessä on vain blogi, sen kun lopetat kirjoittamisen, niin kyseessä on kuitenkin todella iso elämänmuutos.

Tällä hetkellä olen mietintöjeni kanssa (ystävieni tuella) siinä pisteessä, että pistän blogini tauolle 1.2., ja katson miten pärjään ilman. Jottei minun tarvitsisi kuitenkaan luopua kaikista Teistä superihanista ihmisistä, joihin olen saanut blogini kautta tutustua, pyydän teitä seuraamaan minua Tunnetilan Instagramissa.

Jospa Instagramista tulisi meille uusi leppoisa paikka, jossa vaihtaa kuulumisia ja olla mukana toistemme arjessa. Se olisi kivaa!

Suunnitellut muutokset elämässäni tulevat tapahtumaan vasta 1.2. Siihen asti porskutetaan menemään ihan kuten ennenkin. Eli blogi päivittyy normaalisti vielä neljän viikon ajan.

Mahtavaa alkanutta vuotta Teille kaikille! Olette rakkaita, tärkeitä ja upeita jokainen!

Voglian juhlaa ja superhyvä alevinkki!

tunnetila: ilo

Kaupallinen yhteistyö Voglia

Kävin viime viikolla huippumalleilemassa Secret Wardrobe -blogin Anna-Marian kanssa kauppakeskus Triplassa. Vietimme Triplassa kivan pikkujouluillan yhteistyökumppanimme Voglian kanssa.

Ilta alkoi Voglian uudessa liikkeessä juhla-asujen valinnalla, jatkui kivalla kuvaussessiolla ja herkuttelulla, ja päättyi bloggaajille järjestettyyn VIP-iltaan. Ilta oli tosi mukava, ja mikä parasta, oli ihan mieletöntä nähdä, miten innoissaan paikalle kutsutut bloggaajat olivat kotimaisen Voglian tämän syksyn mallistosta.

Tutustuin uudistuneeseen Vogliaan vuosi sitten, ja on ollut hienoa seurata kuluneen vuoden ajan brändin huimaa nousua lähietäisyydeltä. Perinteisesti ”mummojen vaatettajana” tunnettu Voglia on kuluneen vuoden aikana uudistunut upeasti, ja nykyään Voglian vaatteita ostavat tyylitietoiset, kotimaisuutta ja kestävää kehitystä arvostavat nuoremmat kuluttajat.

Brändin toimitusjohtajaksi nousi syksyllä kolmannen polven voglialainen, Katriina Virtanen, ja muutama viikko sitten Voglia avasi myös kansainvälisen verkkokaupan. Mielettömän rohkea veto, jolle täytyy toivoa pitkää ikää ja loistavaa menestystä!

Saimme Anna-Marian kanssa valita kuvausasut itse, ja voin kertoa, että meillä molemmilla oli sovituskopit täynnä erilaisia asukokonaisuuksia.

Olin jo päätymässä täysin minun näköiseeni asuun, eli valkoiseen hapsutoppiin ja mustiin leveisiin culottes-housuihin, mutta viime hetkellä päätin heittäytyä kunnolla juhlatunnelmaan. Pukeuduin kuvauksiin tummansiniseen samettiasuun, ja voi vitsit miten paljon tykkäsin siitä!

Syvänsininen pusero ja leveät housut näyttivät yhdessä haalarilta, ja juuri se teki asusta niin juhlavan. Asu tuntui päällä niin mukavalta, etten voinut uskoa olevani juhla-asussa. Housuissa on kuminauhavyötärö, ja niiden kangas on pumpulin pehmeää.

Mikä voikaan olla parempaa kuin juhlavaatteet, jotka päällä voi olla juhlissa rennosti, ja nautiskella useammankin lautasellisen kakkua tai muita herkkuja?! No juu, tietysti juhlavaatteet, jotka ovat nyt alennusmynnissä!

Tarkoituksenani oli vinkata Voglian alkaneesta alennusmyynnistä vasta ensi viikolla, mutta jestas sentään, syysmalliston tuotteet näytetään vievän käsistä, ja ale-vinkkaus saattaisi olla ensi viikolla jo myöhäistä. Hupsis! Kannattaa siis ehdottomasti kurkata heti Voglian verkkokauppaan, tai piipahtaa lähimmässä Voglian liikkeessä.

Ale-prosentti on huimat 50%, joten tuotteet, joita on jo pääsääntöisesti valmistettu aika pieniä eriä, loppuvat nopeasti.

Syksyn malliston superhyvä vastaanotto on yllättänyt iloisesti myös Voglian, ja siellä ollaankin mietitty suurempien tuoteerien valmistamista myös kv-myynnin volyymeja ajatellen.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että pienemmät erät, eksklusiivisemmat tuotteet, ja mahdollisimman pieni hävikki, ovat Voglian voimavara, ja tekevät siitä erityisen.

Tiesittekö muuten, että Voglian valikoimissa on useta tuotteita, jotka on valmistettu ylijäämäkankaista? Esimerkiksi tämä juhlalaukku on valmistettu kimaltelevan jakun ylijäämäkankaasta. Tai oma lempparituotteeni, Zero Waste pellavakimono, on valmistettu varaston ylijäämistä.

Rakastan Voglian ekologista ajattelua! Voglian tuotteet myös valmistetaan pääosin Virossa lähituotantona, joten jokaisella Vogliasta hankitulla tuotteella on työllistävä vaikutus lähiseuduillamme.

Jos uutta on pakko ostaa, niin miksi ei tekisi sitä mahdollisimman vastuullisesti?

Ps. Vaikka Voglian superhyvät alehinnat houkuttelevat, niin jos tuntuu, että ostaminen ei juuri nyt ole hyvä vaihtoehto, niin Voglian tuotteita voi nykyään myös vuokrata. Kannattaa ehdottomasti lukea lisää vuokrauspalvelusta täältä!

Kuvat: Kristian Presnal
Kuvauspaikka: The Tower – Wine & Craft Beer, Mall of Tripla

Itsenäisyyspäivän juhliin

tunnetila: ilo

Läpinäkyvää pitsiä, vartaloa nuolevia linjoja, napaan asti avonaisia päänteitä ja kauniisti laskeutuvia drapeerauksia. Valmistauduin tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin piipahtamalla Katri Niskasen liikkeessä, ja sovittelemalla kymmenkunta upeaa iltapukua.

En ymmärrä miten Katri sen tekee, mutta jokainen puvuista istui minulle hyvin, ja näytti päälläni kauniilta. Voi mikä positiivinen haaste olikaan valita kaikkien kauniiden pukujen joukosta lainaan vain se yksi, juuri se oikea tämän hetken fiilikseen.

Vaikka rakastan keveitä ja avonaisia juhlavaatteita, halusin tänä vuonna pukeutua johonkin erilaiseen. Toivoin ylellisyyttä ja arvokkuutta, mutta myös mukavuutta ja pitkiä hihoja. Halusin, että voin juhlia rennosti ilman, että tarvitsee koko ajan pelätä vilauttelevansa. Toivoin myös löytäväni asun, joka antaa mahdollisuuden herkutteluun, eikä ala kiristää kesken juhlaillan.

Kaikki sovittamistani asuista olivat upeita, mutta yksi niistä täytti jokaisen toiveeni. Tänä iltana juhlin itsenäistä Suomea tummansinisessä Katri Niskasen Francelle -mekossa.

kietaisumekko Katri Niskanen (lainassa), korut LillanHelsinki*, pikkulaukku Glitter*, kengät Louboutin

IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ TEILLE KAIKILLE! <3

Kuvat: Vilma

Vain huivi on edelleen ehjä

tunnetila: harmitus

Löysin pari viikkoa sitten tietokoneeni syövereistä muutaman setin vanhoja, ennen julkaisemattomia asukuvia. Yhdet kuvista näette tässä. Nämä kuvat on otettu kaksi ja puoli vuotta sitten, eli keväällä 2017.

Kuvia katsoessani totesin, että voisin edelleen pukeutua kyseiseen asuun hyvin mielelläni. Kaikki kuvissa esiintyvät vaatekappaleet olivat suursuosikkejani. Ja siis nimen omaan olivat. Huivia lukuunottamatta kaikki vaatteet on nimittäin käytetty loppuun, ja ne ovat jo joutuneet tekstiilijätteeseen.

neule Uniqlo, housut Rosemunde, kangaskassi Marimekko,
kashmirhuivi H&M Premium*, lenkkarit Nike*

Uniqlon kashmir-neuletta käytin niin paljon, että siihen tuli lopulta niin monta reikää, ettei sitä saanut enää kunnolla paikattua. Yritin pelastaa tilannetta pesemällä neuleen hieman liian kovassa lämpötilassa. Toiveena oli, että neule vähän ”huovuttuisi” ja reiät menisivät umpeen. Mutta kuinkas kävikään, neule kutistui tässä projektissa pikkuruiseksi.

Rosemunden housuja käytin useamman vuoden vaikka ne olivat jo ihan nyppyiset. Lopulta housuista hajosi vetoketju kesken työpäivän. Niken lenkkarit joutivat myös roskikseen, kun niiden vuori kului kantapäästä puhki, ja kengät raapivat jalkani verille moneen otteeseen.

Vaatteista ainut, mikä on useamman vuoden jatkuvan käytön jälkeen edelleen täydellisessä kunnossa, on H&M Premium -malliston jättimäinen kashmirhuivi. Huivi ei ole mennyt miksikään, eikä siinä ole nypyn nyppyä!

Onneksi tuo superihana huivi on edelleen kuin uusi. Lempivaatteiden kuluminen käyttökelvottomaksi harmittaa aina vietävästi!

Vaikka tänään on Black Friday, tuo maailmalta Suomeen rantautunut kulutusjuhlista suurin, en itse aio ostaa tänään mitään. Tänään vietetään nimitäin myös Älä osta mitään -päivää. Jokainen voi miettiä omalta osaltaan kumpaan päivään haluaa ottaa osaa.

Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin yksi syy miksi en tänään osta mitään, on se, että tilasin juuri eilen muutaman jutun Uniqlolta. Uusi Uniqlo x Marimekko -mallisto julkaistiin eilen, ja kun tykkäsin tosi paljon malliston muutamasta jutusta, päätin pistää tilauksen menemään. Innolla odotan minkälaisia nuo tuotteet ovat livenä. Toivottavasti niin ihania, miltä ne kuvissa näyttivät.

Olisi nimittäin kiva saada lisää lempivaatteita, jotka tulee vuosien saatossa käytettyä puhki!

Kuva: Ilona / Torpan Tyttö

Mustat lasihelmet, ja muita (väkisin keksittyjä) mukavia juttuja

tunnetila: ilon kautta

Viikko töissä on alkanut niin järjettömän takkuisesti, että nyt on pakko oikein kaivamalla kaivaa esiin asioita, jotka ilahduttavat ja nostavat mielialaa. Yksi sellaisista asioista on työkaveriltani Nepalista tuliaisiksi saamani musta lasihelmistä tehty rannekoru.

Rannekoru on täydellinen pari Lillan Helsingin mustille Pompom -korviksille*, ja tuosta yhdistelmästä onkin tullut arjen suosikkini. Miten ihan tavallinen arki alkaakin tuntua heti juhlalta, kun pujottaa ranteeseen rannekorun?!

Ihan hassua, miten pienestä parempi fiilis voi olla joskus kiinni!

pusero Samuji, housut Max&CO,  laukku Marimekko/Zadaa, DIY*, korvikset Lillan Helsinki*, rannekoru tuliainen Nepalista, kengät Pomar*

Toinen kivoista asioista, joka juuri nyt ilahduttaa, on superrento viikonloppu, jonka juuri vietin ystäväni Iinan kanssa Lohja Spa & Resortissa*.

Otimme viikonloppuna niin rennosti kuin mahdollista, ja tuo kiireettömyys ja aikatauluttomuus palkittiin toissa yönä. Nukuin nimittäin su-ma yönä piiiiitkästä aikaa kunnolliset yöunet. En muistanutkaan, miten hieno tunne on herätä aamulla virkeänä!

Valitettavasti hyvin nukutun yön aikaansaama rentous oli tipotiessään jo aamulla ennen yhdeksää, kun työkaveriltani tullut viesti aiheutti vähän liikaakin sydämentykytyksiä maanantaiaamuun. Onneksi hälyytys oli väärä, eikä työkaverini epäilemää virhettä ollutkaan sattunut. Huh huh!

Kolmas kiva asia liittyy edelliseen, eli mukaviin viikonloppuihin ja aikatauluttomuuteen. Arvatkaapa kenen kalenterissa on pelkästään tyhjiä viikonloppuja tästä päivästä jouluun asti? No minun, ja siis JOULUUN asti! Aivan uskomatonta.

Olen ollut niin paljon poissa kotoa alkusyksyn aikana, että kaikista kivoistakin jutuista on pukannut valtavasti ihan turhaa stressiä. Nyt aion olla jouluun asti kaikki viikonloput kotona, ja nauttia rennosta olemisesta.

Jos haluan olla viikonlopun kotona, juoda teetä, siivota kaappeja, polttaa kynttilöitä, leipoa joulutorttuja, lukea kirjoja ja katsoa televisiosta mitä sattuu hömppää, niin silloin teen sen. Mikä käsittämätön tunne, kun ei ole pakko tehdä mitään, tai lähteä minnekään!

(Tässä kohtaa voisi muuten laittaa arvauskisan pystyyn. Kuinka moni uskoo, että pystyn olemaan kotona kuukauden putkeen? Kuka taas antaa äänensä sille, että kyllästyn kotoiluun kahdessa viikossa, ja buukkaan marraskuun puoliväliin mennessä ainakin yhden hotelliviikonlopun Helsingissä, tai piipahdan päiväristeilyllä Tukholmassa…)

Keski-ikäisen naisen ilonaihepostaus ei olisi tietenkään täydellinen, jollei sitä päätettäisi kolotuksista ja muista vaivoista raportointiin. Kerrottakoon siis, että 10kk kestänyttä selkäkipuani on lähdetty nyt poistamaan kortisonipiikin voimin.

Sain viime perjantaina kortisonipiikin lonkkaani, sillä ultraäänessä todettiin turvotusta ja pientä tulehdusta. Katsotaan, voisiko selkäkipu johtua tuosta, vai onko tulehtunut lonkka sittenkin seurausta kipeästä selästä. ”Tämä on hyvin yleistä keski-ikäisillä ylipainoisilla naisilla”, totesi lääkäri. Ah, miten olenkaan aina halunnut kuulla nuo sanat itsestäni puhuttaessa.

Tänään menen vihdoin ensimmäistä kertaa vyöhyketerapeutille. Siitä olen oikeasti ihan valtavan innoissani!

Toivottavasti Teillä on elämässänne juuri nyt paljon ilon aiheita. Ja jos tuntuu ettei ole, niin kyllä niitä sieltä löytyy, kun vähän kaivelee. Suosittelen itseä ilahduttavien asioiden listaamista aina kun tuntuu siltä, että mieli on yhtä harmaa, kuin lokakuinen sadepäivä.

Iloa, hyvää mieltä, terveyttä ja onnellisuutta kaikille Teille!

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe