Browsing Category

muoti

Onnellinen lomailija

tunnetila: onni

Terveiset lomalta! Aloitin lomani perjantai-iltana ajelemalla bussilla Savoon vanhempieni luo. Juhlimme lauantaina samalla kertaa neljää synttärisankaria sukulaisteni voimin, ja mukavaa oli.

Keksin sankarittarille niin kivat lahjat, että olisin itsekin ottanut sellaisen ilolla vastaan. Napsin lahjoista muutaman kuvan, ja palaan myös blogissa pian noiden kauniiden, tarpeellisten ja uniikkienkin lahjojen pariin. Ne ovat ehdottomasti jotain sellaista, mistä haluan vinkata myös Teille.

Nyt on tiedossa muutama päivä ihan vaan perheestä ja maalaismaisemista nauttimista, sekä Tatu-koiran rakastamista. Kyllä kelpaa!



Pellavakimono saatu Voglialta

Palaan blogini pariin taas sunnuntaina, jolloin tiedossa on makea arvonta. Muistakaa tulla kurkkaamaan. Yhtä onnekasta blogiani lukevaa herkkusuuta odottaa nimittäin iloinen yllätys!

Näiden juhannuksena mökillä napattujen kuvien myötä toivotan Teille kaikille ihanaa alkanutta heinäkuuta, ja oikein paljon aurinkoa! Palataan pian!

Ps. Kuvien valkoinen Hukaton-pellavakimono* on nyt Voglialla kesäalessa. Pellavainen kimonojakku on valmistettu varaston ylijäämäkankaista, ja sen valmistuksessa ei synny lainkaan leikkuujätettä. Arvostan!

Helppoa vastuullista ostamista – Weecos

tunnetila: tykkäys

*yhteistyössä Weecos*

On taas se aika vuodesta, kun verkkokauppojen ”ale ale ale” -viestit tukkivat sähköpostin. Se aika, jolloin roimat alennusprosentit vilkkuvat silmissä ja saavat pään vähän sekaisin. ”En mä tota välttämättä tarvitsisi, mutta kun on niin halpa…” Ja parin viikon päästä sitä sitten ihmettelee, että mitähän mä oikein ajattelin, kun tämän tilasin..

On kuitenkin yksi paikka, mistä voi ostaa oikeastaan mitä vain, eikä ostoksista tarvitse tuntea huonoa omatuntoa. Tämä kauppapaikka on Weecos.

Vuonna 2013 avattu kotimainen Weecos on jo kuuden vuoden ajan kerännyt yhteen verkkokauppapaikkaan lähes 300 (!) vastuullista design-merkkiä Suomesta ja maailmalta.

Weecosin kantavana ajatuksena on yhdistää vastuulliset merkit tiedostavien ihmisten kanssa, ja auttaa ihmisiä tekemään arvojensa mukaisia sekä kestävää kehitystä edistäviä valintoja helposti.

Weecos julkaisi tänä keväänä, yhtenä maailman ensimmäisistä kauppapaikoista, omat vastuullisuusleimansa. Weecosin leimojen avulla pystyt käymään tuotteita läpi juuri haluamastasi vastuullisuusnäkökulmasta, eli löydät kauppapaikan valikoimasta esimerkiksi Suomessa valmistetut, muovittomat, vegaaniset, tai vaikkapa käsintehdyt tuotteet.

Leimat myös kertovat, tarjotaanko vaatteelle korjauspalvelua (tietyt brändit tarjoavat tuotteille korjausmahdollisuuden, ihan parasta!!) tai onko ne tehty kierrätysmateriaaleista.

Vaikka tuotteiden materiaalit ja alkuperä kiinnostavat minua kovasti, myönnän, etten silti jaksa aina nähdä vaivaa taustojen selvitystyön tekemiseen. Onkin todella arvokasta, että tuo työ on tehty puolestani, ja samalla ostokokemustani on helpotettu valtavasti. Vastuullinen shoppailu on sitä parasta shoppailua!

Ja samalla, kun löytää Weecosin valikoimasta itselleen jotain oikein ihanaa, tulee työllistäneeksi esimerkiksi suomalaisen suunnittelijan, pienen ompelimon, luomutilallisen lampaiden kasvattajan, ja vaikkapa pienessä nyrkkipajassa unelmaansa elävän, lankojen värjääjän. Mikä sen ihanampi ajatus, kuin tuoda työtä Suomeen ja pitää yllä arvokasta käsityöläisperinnettämme!

korvikset ”Säde” butonidesign*, paitamekko ”Kukka” Lille Clothing*, laukku Coccinelle, sandaalit Ancient Greek/second hand

Pääsin yhteistyön merkeissä valitsemaan Weecosin valikoimista itselleni muutaman lempparijutun. Koska olen niin hirmuisen huono ostamaan kesävaatteita, päätin, että nyt haastan itseni enkä poistu verkkopaikasta, ennen kuin olen löytänyt itselleni jotain kivaa ja kesäistä.

Ja arvatkaa, kun olin selannut läpi lempibrändieni tarjonnan, ja klikkaillut kaiken haluamani ostoskoriin, ostoskorin saldo oli reilusti yli kolme tonnia! Ja siis kaikki ostoskoriin päätyneet jutut olivat kesämekkoja, keveitä puseroita tai pellavahousuja. Hurraa!

Pitkällisen karsinnan jälkeen lopulliseksi kesän suosikkiasukseni valikoitui Lille Clothingin valkoinen pellavapaitamekko ja butonidesignin korvikset. Molemmat ovat osoittautuneet aivan nappivalinnoiksi. Rakastan molempia!

Paitamekko on valmistettu Virossa, joten sillä on mm. lähituotanto, tuotanto-olot varmistettu, sekä sertifioidut materiaalit -vastuullisuusleimat. Korviksilla taas on leimoina mm. käsintehty, valmistettu Suomessa ja muoviton. Ai että miten nämä leimat ilahduttavatkin minua!

Jos Weecos ei ole vielä Teille kauppapaikkana tuttu, niin kerrataanpa vielä miten se toimii. Weecos on siis kauppapaikka-alusta, ei oma verkkokauppansa. Jokainen merkki ylläpitää itse omaa kauppaansa kauppapaikassa ja lähettää tilaukset itse asiakkaalle. Osto Weecosista on siis osto suoraan merkiltä itseltään.

Voit ostaa tuotteita samanaikaisesti eri merkeiltä ja eri maista. Oston jälkeen tilaus ja maksu hajautetaan merkkien kesken ja merkit lähettävät tuotteet asiakkaille omista varastoistaan. Jokaisesta ostoksesta Weecos ottaa 20 % provision, ja loput liikevaihdosta hajautetaan tuotteet myyneelle merkille tai merkeille.

Kun siis tilasin yhdellä kertaa Lillen pellavamekon ja butonin korvikset, sain kaksi eri pakettia, toisen Lilleltä, toisen Butonilta. Eli ihan kuin tavallisesta verkkokaupasta ostaisi, sen kun vain klikkailee menemään. Käytännön asiat hoidetaan sitten Weecosin puolesta.

Ja hei muuten. Jos kaipaatte näin alennusmyyntien aikaan niitä ale-löytöjä, niin Weecosilla on myös Ale-osasto erikseen… Ehkä ostin, ehkä en…

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

Päivä, jolloin ei olekaan pakko tehdä mitään

tunnetila: pohdiskelu

Olen kirjoittanut blogipostauksia Tunnetilaan viimeiset 11 vuotta keskimäärin 4-6kpl/vko. Minulta on kaikki nämä vuodet kyselty, miten ehdin työn ja kaikkien muiden harrastusten lisäksi postata niin usein.

Olen aina vain todennut, että kun jostain oikein kovasti tykkää, niin sitä ehtii kyllä. En ole juurikaan kyseenalaistanut ajankäyttöäni enkä miettinyt, mistä tuo blogin kanssa vietetty aika on poissa.

Tämän kevään aikana, kun olen selkäongelmien vuoksi pyrkinyt minimoimaan koneella istumisen määrän vapaa-ajallani lähes minimiin, ymmärrän, että tuo blogin parissa vietetty aika on ollut poissa omasta hyvinvoinnistani.

Tykkään kirjoittamisesta, uusiin juttuihin tutustumisesta ja uutuuksien testailusta, ja näiden teemojen kautta olen saanut blogista elämääni paljon hyvinvointia, energiaa ja inspiraatiota. Siksi olen jaksanutkin tuottaa tekstiä niin paljon ja usein.

Mutta arvatkaapa mitä sellaista olen tämän kevään aikana saanut, kun olen istunut vähemmän blogini parissa, mitä en ole jostain syystä osannut edes kaivata? Olen saanut viikkoon vapaapaivän, sunnuntain.

silkkitoppi Mary Kate & Ashley Olsen x BikBok, silkkihame Grana, kassi MCM (second hand/Zadaa), sandaalit H&M Premium

Sunnuntain, joka voi alkaa hitaasti laiskotellen. Sunnuntain, jolloin ei ole pakko tehdä mitään. Sunnuntain, jolloin voin tavata ihmisiä. Sunnuntain, jolloin ehdin käydä lenkillä mieheni kanssa. Sunnuntain, jolloin on aikaa kokkailla vähän työläämpiä ruokia. Sunnuntain, jolloin ehtii käydä salilla tekemässä viikon pisimmän treenin, ja sen jälkeen vielä nautiskella höyrysaunan lämmöstä rauhassa.

Olen saanut takaisin vapaapäivän, jonka aikana ehtii kerätä voimia tulevaan viikkoon.

Noin kymmenen vuoden ajan sunnuntai on ollut minulle ”blogityöpäivä”. Kalenterissani on lukenut sunnuntain kohdalla ”bloggaamista vähintään 8h”, ja lähes viikottain ylitin reilusti tuon tavoitteeksi laittamani minimituntimäärän.

Sunnuntaisin kuvasin blogiini esim. kosmetiikkaa. Valitsin ja käsittelin viikon varrella napsimiani kuvia. Ideoin uusia postauksia, laadin postausrunkoja valmiiksi seuraavalle viikolle ja kirjoitin postauksia valmiiksi.

Istuin koneella sunnuntaisin usein 10-12h. Ei ihme, että olin aina poikki maanantaiaamuna varsinaisen työviikon vasta alkaessa.

Blogini on ollut minulle kaikki nämä vuodet harrastus. Vertasin vuosikausia julkaisutahtiani kuitenkin heihin, jotka kirjoittavat blogia työkseen. ”Miten noilta tulee uusi postaus joka päivä? Miksi en itse pysty siihen? Pakko lisätä sunnuntaihin vielä muutama tunti lisää bloggausaikaa.” Vitsit miten totaalisen typerää!




Viime aikoina olen kirjoittanut blogiini noin postauksen viikossa. Tunnen löyhästä postaustahdistani koko ajan valtavan huonoa omatuntoa. Näen jopa unia siitä, että vaikka olen ihan poikki työpäivän jälkeen, alan hädissäni kirjoittaa blogiin postausta ihan älyttömistä aiheista. ”Pakko nyt kirjoittaa jotain. PAKKO!”

Mitenkähän sitä saisi itselleen taottua päähän sen, että tämä blogi on ihan ikiomani, eikä kukaan muu kuin minä päätä, milloin minun täytyy julkaista täällä yhtään mitään?!

Paitsi että nyt taitaa olla vähän pakko julkistaa festarikassiarvonnan voittaja. Olen nimittäin pitänyt Teitä jännityksessä ihan liian kauan. Eli Vallilan upean Sideways-festarikassin saa omakseen kommentoija nimimerkillä Sanna. Onneksi olkoon Sanna! Sinulle on laitettu sähköpostia.

Kiitos kaikille kisaan osallistujille! Oli ihana huomata, että vaikka postaustahtini on harventunut, Teitä on siellä taustajoukoissa edelleen mukavasti. Kiitos, olette ihania!

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

Näillä lakereilla ei lepäillä

tunnetila: ihastus

Ostoslistallani on lukenut jo useamman vuoden mustat herrainkengät. Olen sovittanut varmaan 20 paria potentiaalisia kenkiä, mutta aina niissä on ollut jotain vikaa.

Monet kengistä ovat olleet liian kovia ja ne ovat painaneet jostain kohtaa jo sovitettaessa. Useissa on ollut liian kapea lesti ja pitkä, tyhjäksi jäävä kärki, toisissa taas liian ohut nahkapohja Suomen säihin. Nyt etsintä on kuitenkin loppunut, sillä löysin kaipaamani kotimaisen Pomarin valikoimasta.

Sain valita lempparikenkäni Pomarin kevät/kesä 2019 valikoimasta, ja tiesin välittömästi Pomarin verkokauppaa selaillessani, mitkä kengät tulisivat eniten tarpeeseen. Mustat, kiiltonahkaiset NUMMI kävelykengät* vastasivat jokaiseen toiveeseeni tyylikkäistä, mutta kuitenkin käytännöllisistä kengistä.

pusero Marimekko, silkkihame Grana, laukku Coccinelle, korvikset Lillan Helsinki*, kengät Pomar*

Tiedän, että Pomarin kengät istuvat jalkaani kuin valettu, joten uskalsin tilata herrainkengät testiin sovittamatta. Ja kyllä, myös nämä kengät istuvat jalkaani täydellisesti!

Sovitin kenkiä heti ne saadessani paljaaseen jalkaan, ja päätin saman tien lähteä ne jalassa kaupungille. Kengät on jalassa niin pehmeät ja istuvat muotoiltujen mukavuuspohjallisten vuoksi niin hyvin, että ne eivät hierää, hankaa tai purista, vaikka olen käyttänyt niitä nyt viikon joka päivä paljaassa jalassa. Parasta!

Viime kesän lempikenkäni olivat myös Pomarin. Muistatte varmaan valkoiset nahkatennarit, jotka ovat päässeet taas tänä keväänä käyttöön. Myös valkoisissa nahkatennareissa on irrotettava muotoiltu pohjallinen, jonka voi kuivata erillään, jolloin kengät kuivuvat nopeammin käytön jälkeen. Kuivattamisesta huolimatta paljaassa jalassa käytetyt kengät alkoivat haiskahtaa jo aika lailla, kun otin ne talven jälkeen käyttöön.

Ilokseni sain Pomarilta valkoisiin tennareihini uudet pohjalliset*. Uudet pohjalliset jatkavat kenkien käyttöikää valtavasti. Uusi puhdas pohja tuntuu todella freesiltä jalkaan, eikä aiheuta hajuhaittoja kanssaihmisille.

Kysyin Pomarin suunnittelija Minna Peltomäeltä, olisiko Pomarin mahdollista saada muotoiltuja mukavuuspohjallisia erikseen myyntiin. Kenkien käyttöikä pitenisi, ja tuo olisi upea ekoteko tänä päivänä, kun moni haluaa kuluttaa järkevämmin.

Ilokseni sain kuulla, että pohjallisten myyntiä on Pomarilla jo suunniteltu, ja toiveeni vaihtopohjallisista vie hanketta eteenpäin. Olisipa mahtava juttu, jos ei tarvitsisikaan ostaa aina uusia kenkiä kun pohjalliset on käytetty loppuun!

Herrainkenkieni päällinen on laadukasta kiiltonahkaa, ja myös kenkien vuori on hengittävää ja käytössä erittäin mukavaa nahkaa. Jos kuitenkin välttelet eläinperäisiä materiaaleja, niin tiedoksi, että Pomarilla on saatavilla myös vegaanisia kenkiä.

Ja hei vielä yksi kehu on pakko kengille antaa. Kengät on ihan valtavan kevyet. Kengissä on Pomar kevytpohja EVA-solukumia. Tuntuu vähän siltä kuin jalassa olisi lenkkarit!

Mitäs tykkäätte uusista kengistäni? Itse pidän niistä ihan valtavasti! Kengät sopivat mielestäni ihan kaiken, niin hameiden kuin kaikenlaisten housujenkin kanssa. Edellisessä postauksessa olin yhdistänyt kengät nahkahousuihin.

Kuvat: äitini

Blogin parhaita puolia

tunnetila: hauskuus

161016_01

Arvatkaa mikä on mielestäni yksi blogin parhaita puolia? Se, että blogista voi tarkistaa kaikkia asioita jos ei niitä muuten muista.

Olen kaivanut blogini esiin lukemattomia kertoja kun olen halunnut suositella ystävilleni jotain hotellia tai muuta kohdetta jossain ulkomailla, mutten ole siinä hetkessä muistanut hotellin nimeä tai ravintolan tarjontaa. ”Odotas, mä kurkkaan blogista mikä se paikka oli…”

Olen kirjoittanut blogia yli 11 vuotta, joten siinä ajassa blogiin ehtii kertyä aikamoinen tapahtumien arkisto ja tietopankki.

Joskun mietin olenko ihan hölmö kirjoittaessani blogia omasta elämästäni. Ketä oma pieni elämäni muka kiinnostaa? Onko mitään järkeä jakaa asioita ja tapahtumia omasta elämästä verkossa suurelta osin tuntemattomille ihmisille? Sen olen kuitenkin huomannut, että ainakin se järki siinä on, että jos muisti pätkii, niin blogista voi muistella elämän kulkua.

161016_03

trenssi Burberry, huivi Balmuir*, housut Y.A.P., laukku Whistles*, lenkkarit Nike*

161016_06 161016_07

Löydän blogistani silloin tällöin myös pukeutumisinspiraatiota. Tiedän, että omista asukuvista inspiroituminen kuulostaa todella huvittavalta. Olen kuitenkin pukeutumisessa välillä niin kaavoihin kangistunut, että kuljen aina samoissa vaatteissa.

Nytkin kun sää on lämmennyt, olen kulkenut silti kevytuntuvatakissa hiki valuen. Olen miettinyt mihin takkiin untsikan vaihtaisin, mutten ole jaksanut kaivella kaappia ja muistella mitä kevättakkeja minulla on.

Blogin julkaisemattomia postauksia selaillessani törmäsin kuluneella viikolla tähän postaukseen, jossa oli vain nämä siskoni ottamat kuvat pari vuotta sitten tehdyltä Tallinnan reissultamme, eikä tekstiä lainkaan. Näiden kuvien myötä muistin omistavani tämän trenssin, ja nyt olen kulkenut iloisena trenssissäni koko viikon.

Ja hei vielä lopuksi se blogin paras puoli: YSTÄVÄT! Olen menossa tänä iltana juhlimaan vuosien saatossa minulle hyvin rakkaaksi tulleen bloggaajakollegani Iinan synttäreitä. Synttäreille tulee joukko ihania tyyppejä, joista kehenkään en olisi tutustunut ilman bloggaamisen aloittamista yli 11 vuotta sitten.

Onneksi aloitin tämän harrastuksen vuosia sitten, ja onneksi kohtasin sitä kautta myös kaikki Teidät. Ja onneksi minulla on nyt olemassa päiväkirjan tapainen, josta voin vielä mummuna lueskella, mitä kaikkea sitä nuorempana tuli tehtyä!

Kivaa viikonloppua kaikille! Minulla alkaa tämän illan juhlien myötä varsinainen kevään juhlaputki, joka taitaa loppua vasta heinäkuussa! Että hilirimpsistä vaan!