tunnetila: nälkä
Ravintolavinkkejä Pariisiin, Marais’n alueelle, olkaa hyvät!
Miss Manon (87 rue St Antoine)(kuva 1)
Ensimmäisenä aamuna pyörimme hetken uusilla ”kotikulmillamme” ja etsiskelimme kivalta näyttävää aamiaispaikkaa. Heti kun näin Miss Manonin tiesin että haluan syödä siellä aamiaista. Vaikka leipomo-kahvila ei ollut ulkoisesti kovinkaan viihtyisä vaan ihan tavallinen pieni kahvila, sen tarjoamat herkkutiskit vetivät minua magneetinlailla puoleensa.
Onnistuimme saamaan tästä tupaten täynnä olevasta leipomo-kahvilasta viimeisen vapaan pöydän ja tuoreet patongit maistuivat teen kanssa erinomaiselle. Aamiaisannokseen kuuluneet kaksi paistettua munaa täyttivät vatsan ja tuhdilla aamupalalla pärjäsimme pitkälle iltapäivään. Aamiainen kahdelle maksoi 27€.
La Favorite (4-6 rue de Rivoli)(kuvat 2 ja 3)
Tämä ravintola valikoitui aamiaispaikaksemme pelkästään ulkoisten seikkojen vuoksi. La Favorite muistutti valtavasti yhtä suosikkiravintoloistamme New Yorkissa, Schillier’siä. Jo ulkona ihmettelimme paikkojen samanhenkisyyttä ja kun sisällä jatkui sama tuttu fiilis, halusimme ehdottomasti nautiskella aamiaista kyseisessä ravintolassa. Schillier’s löytyy New Yorkista Lower East Sidelta (131 Rivington Street) ja söimme tässä asuntomme lähellä olleessa ravintolassa useammankin kerran (mm. Thanksgiving dinnerillä kävimme tässä suosikkipaikassamme).
La Favoriten aamiainen oli perinteinen ranskalainen (leipää, croissantteja, kananmunia, tuorepuristettua mehua, voita ja hilloa) ja mainitsemisen arvoisia olivat erityisesti nuo croissantit. Järjettömän hyviä, ehkä jopa parhaita mitä olen koskaan syönyt. Aamiainen kahdelle maksoi 22,60€.
L’As du Fallafel (34, rue des Rosiers)(kuva 4)
Pariisin parasta snägäriruokaa on L’As du Fallafelista saatavat falafelit, ainakin niin joka paikassa kerrotaan. Pieni ravintola paistattelee kulttimaineessa maailman parhaiden falafelien (ja soosien) tekijänä, joten pakkohan näitä oli käydä maistamassa. Ravintolassa voi syödä sisällä (jonot pöytiin piiiitkät), mutta kun sää salli haimme kaupasta minipullon punaviiniä, ruoat L’As du Fallafelin myyntiluukulta ja lounastimme erään rakennuksen rappusilla istuen. Luksusta tammikuussa!
Falafelannokseni oli erinomainen, mutta pakko sanoa että kotimainen lempparini Fafa’s ei hävinnyt tälle kulttiravintolalle lainkaan. Ra-kas-tan Fafa’sin falafeleja (varsinkin kaikkia annoksia joissa on myös halloumia) eikä jatkossakaan Fafa’sissa asioidessa tarvitse kaipailla Pariisiin. Ei ainakaan falafelien takia… Falafel-annos maksoi muistaakseni 7,50€ ja pieni pullo punaviiniä lähikaupasta noin euron.
Cafe Hugo (22 Place des Vosges)(kuva 5)
Saavuimme Pariisiin aamulennolla, joten päätimme ennen hotellille menoa käydä lounaalla. Lounasaika alkoi juuri parahiksi kun kävelimme pittoreskin Cafe Hugon ohi. Viehättävä ravintola oikein kutsui sisälle ja kun nälkä oli jo kova menimme sisään. Vaistoon kannatti luottaa, voin suositella Cafe Hugoa todella lämpimästi!
En puhu ranskaa joten ainoastaan ranskaksi kirjoitettu lounaslista tuotti hieman hankaluuksia. Mies valitsi oman ruokansa listalta joka oli myös englanniksi, mutta minä haluan aina testailla päivän erikoisia joten päädyin tällä kertaa ottamaan tarjoilijan kuvailun mukaisen ”pienen linnun”. Hetken päästä eteeni saapui kokonainen peltopyy. Pieni lasillinen hyvää punaviiniä ja murea riistalintu olivat täydellinen aloitus Pariisin matkalleni. Mikä olisikaan enemmän ranskalaista kuin kyyhky tai peltopyy, ja nimen omaan kokonaisena tarjoiltuna! Lounas kahdelle maksoi 43,30€ (sis. juomat).
Jälkiruokia tai leivonnaisia söimme matkalla aika vähän. Ylemmässä kuvassa Cafe Hugon taivaallinen vaniljainen päärynätorttu (5,70€) ja alemmassa kuvassa ravintola Les Petites Canaillesin suklaakakku vaniljajäätelöllä. Les Petites Canailles (80 Rue Amelot) sijaitsi hotellimme lähellä ja piipahdimme siinä ainoastaan iltapäiväkahvilla. Jälkkäri oli herkullinen. Jopa mies joka ei syö leivonnaisia piti suklaakakusta silla se ei ollut liian makea. Kahvi, tee ja jälkkäri maksoivat yhteensä 16€.
Grazie (91 Bld Beaumarchais)(neljä kuvaa yllä)
Marais’n suosikkikohteen, Merci -konseptiliikkeen lähelle on perustettu samaa nimimaailmaa noudattava pizzeria Grazie. Kuulin että Grazien on perustanut Merci -liikkeen omistajan poika, ja jos sanotaan että tyylitaju periytyy vanhemmilta lapsille niin tässä tapauksessa tuo todellakin pitää paikkansa. Todella kivannäköinen Grazie oli tunnelmaltaan niin viimeistelty, että myös wc-paperi oli tunnelman mukaisesti mustaa ja pizzalaatikot niin ikään mustat joissa luki ainoastaan valkoisella Grazie.
Pizza oli erinomaista ja piemontelainen punaviini hirmuisen hyvää. Kaksi pizzaa ja lasilliset punaviiniä maksoivat 43€. Suosittelen lämpimästi Grazien pizzoja ja pöytävarauksen tekemistä jos haluat illallistaa ravintolassa.
Little Italy (13-15 Rue Rambuteau)(kuva yllä)
Toinen ”Nina tilaa kokin suositteleman annoksen vaikkei ymmärrä mitä siinä on” tapahtui kun kävimme illallisella italialaisessa ravintolassa leffaillan jälkeen. Tilasin rucolatäytteiset raviolit ja kun annos tuli pöytään ajattelin onnistuneeni tilauksessa erinomaisesti. Luulin tilanneeni kasvisannoksen jossa raviolin päällä on punajuurta. Kappas, ensimmäisellä puraisulla selvisi että raviolin päällä olikin kuivalihalastuja. Noh, mies söi lihalastut ja minä nautiskelin hyvällä ruokahalulla loput annoksesta. (En siis syö punaista lihaa.) Annos oli myös ilman kuivalihaa älyttömän maukas ja leipä tuoretta ja hyvää!
Tältä illalliselta kuitti on kadonnut enkä muista mitä pasta-annokset ja karahvi viiniä maksoi, mutta muistelen että selvisimme täältäkin alle viidelläkympillä.
Siinäpä nyt muutama hyväksi havaittu ravintolavinkki Marais’n alueelta. Ranskassa saa harvoin huonoa ruokaa, varsinkin jos ymmärtää mitä on tilaamassa, mutta otan itse mielelläni vastaan hyväksi havaittuja ravintolavinkkejä joten jaan siksi omia kokemuksiani blogini lukijoille.
Ps. Nivea-arvonta käynnissä tämän viikon! Klik!
0
Huolella tehty vinkityspostaus. Herkullista, niin herkullista. Ja nuo hinnat, lukuunottamatta nyt ehkä Cafe Hugoa, edullista, niin edullista, etenkin jos vertaa Helsinkiin tai vaikkapa Lontooseen.
Kiitos tästä Nina!
Kiitos Anumaaria, kiva että tykkäsit! Toivottavasti vinkeistä on sinulle hyötyä omalla Pariisin matkallasi! Pariisissahan viini on hyvin kohtuuhintaista ja kaikilla muilla lounailla/illallisilla joimme miehen kanssa molemmat punaviiniä. Cafe Hugossa mies tilasi ison oluen ja se taisi maksaa yli 8€. Siitä (plus syömästäni jälkkäristä) tulee tuo lounaan aika iso hinta. Mutta oikeassa olet, hinta-laatusuhde on kyllä erinomainen!
Oijoijoi, mitä herkkuja, Ranskassa ovat kyllä maut kohdillaan! Ravintolasuositukset ovat kyllä hyviä, koska kaikissa paikoissa ei välttämättä palvelu ole sujuvaa. Viime reissussa satuimme kerran syömään aamiaista muualla, kuin hotellissa ja apua, loppujen lopuksi haimme leipomosta patongin ja Starbucksista kahvit, koska ravintola, mihin menimme ei vaan toiminut! Istuimme varmaan 20 minuuttia pöydässä, ilman että henkilökunta olisi meitä noteerannut..kerran joku taisi tulla sanomaan, että pieni hetki..lähdimme sitten lopulta pois. Henkilökunta oli kyllä vähän takakireän oloista, liekö sairastuminen tms. vähentänyt vakimiehitystä? ( tosin itse kyllä asiakkaana mieluusti sellaisesta kuulisin, jos on joku poikkeuksellinen tilanne..niin voisin mennä muualle. No, lomalla ei onneksi ole kiire, mutta olimme kuitenkin sopineet treffit toisaalle niin emme voineet testata, kauanko ruokaa olisi tarvinnut odottaa 😀 )
ps. Mikä on tuo musta ”lakupötkö” tuolla falafel-annoksessa :D?
pps. Meikäkin on käynyt tuolla samalla raviradalla ^_^
Voi ei… Huono palvelu (tai ei palvelua ollenkaan) on kyllä viimeinen asia mitä haluaa kokea. Siitä tulee niin huonolle tuulelle että päivä saattaa mennä pilalle kun jää vatvomaan siinä ärsytyksessä. Murr, tylsää.
Heh, tuo musta falafelissa on munakoisoa. 🙂 J amiksi ihmeessä sinä olet ollut Vincennesissä? Käyttekö tekin raveissa?
Yep, mekin käytiin raveissa, nyt jo edesmennyt appiukko oli ravimiehiä..oli vieläpä elämäni ensimmäinen kerta raveissa! Oli kyllä sellainen kokemus, hyvinkin voisin mennä uudemmankin kerran tuonne 🙂