Päiväkirja Berliinistä osa 3

tunnetila: ilo

hdr

Arvatkaa mikä on ollut parasta vähään aikaan? No oikeastaan koko eilinen päivä.

Aamu oli rento ja mukava. Sain tehtyä kotitehtävät jo edellisenä iltana, joten aamulla oli mahdollisuus tehdä vain kivoja asioita.

Opettajallemme iski päivän aikana kova flunssa (tuo ei tietenkään ollut kivaa), joten olimme koulussa vain puolitoista tuntia ja pääsimme kotiin (tämä taas oli ihan parasta!).

Muistin koulusta poistuessani, että Berliinissä on Uniqlo. Tuon muistessani päätin välittömästi käyttää iltapäivän vapaat tunnit suosikkikauppani koluamiseen.

Eilisen parhaita hetkiä oli ehdottomasti se, kun astuin Uniqloon sisälle, ja huomasin myyntiin tulleen ranskalaisen Lemairen kanssa yhteistyössä tehdyn malliston. Enkelikuoro lauloi korvissani, kun vaelsin rekiltä toiselle ja keräsin käsivarrelleni sovitettavia vaatteita.

Hei oikeasti, kovinkaan moni asia ei voi olla parempaa kuin Lemaire ja Uniqlo yhdessä. Lemairen suunnittelu ja Uniqlon hinnat. Wunderschön!

Onnellisen shoppailuhetken jälkeen kävin syömässä hyvää pastaa ja tulin kaupan kautta kotiin.

Kotiin päästyäni kuulin sateen ropisevan ikkunaan. Keitin teetä, laitoin villasukat jalkaan (okei, kahdet villasukat päällekkäin, asunnossani on kylmät lattiat), sytytin kynttilän ja söin maailman parhaita luomuomenoita söpössä keittiössäni.

Juuri kun mietin, ettei tämän paremmin voisi olla, sain viestejä Suomesta ystävältäni, siskoltani ja äidiltäni. Myös mieheni soitti samaan syssyyn ja vaihdoimme kuulumisia pitkään ja hartaasti. Olipa eilen ihan superhyvä päivä!

Ps. Aikalailla parasta on myös Huaweilta reissun ajaksi saamani lainapuhelin (Honor 7), jossa selfietä ottaessa voi laittaa päälle ihoa kaunistavan ja rypyt poistavan filtterin. Ikuinen nuoruus Instassa, mikäs sen mukavampaa!

0
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply
    Tarja
    08/10/2015 at 12:36

    Onpahan muuten ihana kuva – en ihan jaksa uskoa, että syy on pelkästään Huaweissa! 🙂 Oli niin ihana postaus, että tuli super-hyper-hyvä mieli! Kiitos!

    Uniqlossa en ole koskaan käynyt, mutta olisi kyllä ihan pakko päästä. Niin ihania juttuja siellä näyttää olevan!
    Ja musta Helsinki… Nyt se on jo melko lähellä; mietin koko ajan, onko ihan järjetöntä käyttää huiviin niin paljon rahaa… Mutta ehkä joskus pitää olla järjetön. Ehkä mä tilaan!! (ja kerron varmasti, jos näin käy 😉

    • Reply
      Nina
      08/10/2015 at 14:11

      Ihanaa Tarja että hyvä mieli välittyi tekstistä myös sinulle. 🙂

      Uniqlo on niiiiin paras paikka! Viihdyn siellä aina tunteja kun sinne pääsen. 🙂 Kashmirneuleet reilusti alle satasen, laadukkaat ohuet merinovillaneuleet alle 30€! Villaa parilla kympillä ja ohuita untuvatakkeja eri hinnoissa, esim. 70€. Rakastaisit Uniqloa, ihan varmasti! Volyymit on niin suuria, että voivat tuottaa mallistoja edullisesti, silti laadusta tinkimättä.

      Ja musta Helsinki, se on elämän pelastaja. 😀

      • Reply
        Tarja
        08/10/2015 at 16:02

        Oijoi, Uniqlo taitaisi viedä minut perikatoon 🙂 Mutta kyllä sinne on joskus päästävä.

        Ja Helsingille taisi tulla aika vahva suositus – ”elämän pelastaja”; sitä mä kyllä ihan varmasti tarvin! 😀 Olen tässä muutaman päivän miettinyt, että kerronko miehelle, että yksi huivi voi maksaa noin paljon ja että mä oikeasti harkitsen sellaista ”ihan muina maistereina” – toisaalta: eikös niillä lahjarahoilla pidä ostaa jotain ihanaa…?!

        • Reply
          Nina
          08/10/2015 at 21:29

          Rouva Maisterilla täytyy EHDOTTOMASTI olla musta Helsinki! Nyt vaan kyttäät josko Balmuirin verkkoputiikkiin olisi tulossa alekoodeja (ei ole muuten pitkään aikaan näkynyt…) ja sitten vaan tilausta tekemään. Samaan syssyyn kun kerrot miehelllesi mitä yksi huivi maksaa, voit kertoa että yksi hullu jonka sinä tiedät, osti ihan järkyttävän hintaisen laukun. ”Arvaas paljon se maksoi?!?!?” 😉 Tuon jälkeen ihan kaikki tuntuu edulliselta. Myös käytetyt autot. 😀

          • Tarja
            08/10/2015 at 22:35

            Mahtavaa tsemppausta! 😀 😀 Aika pitkäänhän tuosta mustasta Helsingistä on tullut haaveiltua, että joskon nyt olisi se hetki… Mies osti ex tempore moottorisahan, niin varmaan mä voin yhden huivin ostaa, kun se ei ole edes mikään äkkinäinen päätös 😉

          • Nina
            09/10/2015 at 00:04

            😀 😀 Varsinainen heräteostos, moottorisaha! Sitä paitsi, sinä tulet käyttämään mustaa Helsinkiä lähes joka päivä. Miehesi ei varmasti sahaile päivittäin. Eli järkevämpi ostos tuo huivi on. 😀

          • Tarja
            09/10/2015 at 15:05

            😀 😀 No, totta puhuen oli hän sitä moottorisahan hankintaa hetken suunnitellut, mutta aika ex tempore se sitten lähti mukaan (”kun oli hyvä tarjous”). Mutta toden totta: kyllä se huivi on useammin kaulassa kuin moottorisahalla töitä! 😀 (nainen löytää aina perustelut hankinnoilleen – kekseliästä kyllä!)

  • Reply
    Anu
    08/10/2015 at 15:21

    Jee, onpa ihana kuulla, että siellä alkaa rullaamaan! Ja anteeksi hieman tyly sävy kakkospäivän kommentissani. Oli mun vuoro olla se bad cop. 😉

    • Reply
      Nina
      08/10/2015 at 21:23

      Anu kuule, jonkun täytyy olla se paha poliisi, ja sinun kommenttisi oli täysin asiallinen. Ja se oli myös ihan totta. Kyllä tässä kavereiden kesken täytyy pystyä sanomaan mitä ajattelee 😉

      Ja arvaas mitä? Tämä päivä oli taas ihan paska. 😀

      • Reply
        Anu
        08/10/2015 at 22:57

        Kamalaa, mutta aloin nauramaan viimeisen lauseesi luettuani. 😀 Huomenna päivä parempi! Kuinka monta tuntia päivässä opiskelet? Oletko siinä Alexanderplatzin kielikoulussa? Mun piti mennä kesällä Die Neue Schuleen, mutta sitten tuli sappikivet (ei onneksi kesken reissun, vaan kuukausi ennen) ja reissu kutistui pitkään viikonloppuun.

        • Reply
          Nina
          09/10/2015 at 00:11

          Saa nauraa! Kyllä muakin naurattaa tämä oma surkeuteni ja alituinen valitukseni. Kielten opiskelu ei vaan ole minun juttuni. Olen siihen ihan liian kovapäinen. En vaan opi. En, vaikka elämäni olisi siitä kiinni. 😀

          Opiskelen DeutschAkademiessa. Toinen koulu on Alexanderplatzilla, toinen Wittenbergplatzilla, KaDeWe:n vieressä. Olen itse tuossa Alexanderplatzilla, koska asun tässä lähellä.

          Auts, onneksi sappikivet eivät tulleet sinulle Berliinissä. Minä olen taistellut flunssaa vastaan jo yli viikon, ja nyt alkaa tuntua että kroppa antaa sille periksi. Hemmetti kun opettajakin on ollut nyt kipeänä koulussa kaksi päivää. Tartuttaa vielä meidät kaikki.

  • Reply
    CurryKaneli
    08/10/2015 at 22:14

    Kiva, että oli paljon parempi päivä kuin se ensimmäinen opiskelupäivä, mutta mikä nyt oli tässä päivässä? Kyllä se siitä suttaantuu. Ja kun myöhemmin muistelet, niin ne huonotkaan hetket eivät ole niin kauheita.

    • Reply
      Nina
      09/10/2015 at 00:03

      Aika kultaa muistot jne… 😀 No tänään käytiin high speedilla kertauksen omaisesti läpi sellainen kielioppiasia, mitä en ollut koskaan kuullutkaan, tai en ainakaan muista että olisin koskaan käynyt läpi mitään sellaista. Epäilen taas, että olen liian vaikeassa ryhmässä. Kun tarkoituksena oli verestää vanhoja muistoja ja vahvistaa perusasioiden osaamista, niin nyt mennään jo niin syvällä, että tässä tulee vaan uusia asioita enkä just nyt kaipaa niitä kun en osaa vanhojakaan. Avauduin koulun kanslistille ja hän kehoitti puhumaan opettajalle asiasta. Jos voisin vaihtaa helpompaan ryhmään niin ei koko aikaa vain ahdistaisi. Mutta minulla on kiva ryhmä ja kiva opettaja, joten tuntuisi kurjalta vaihtaa kesken kaiken ryhmää ja opetella taas toimimaan erilaisessa ympäristössä. Plaah….

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.