Joululahjat

tunnetila: ilo

Muistatte varmaan ajan, kun lifestyle -blogit alkoivat valloittaa Suomea vähän yli kymmenen vuotta sitten. Silloin oli tapana esitellä blogissa synttäri- ja joululahjat, sekä shoppailureissuilla tehdyt löydöt.

Esittelin kymmenen vuotta sitten myös omia joululahjojani. Muistan esimerkiksi sen joulun, kun pukki toi minulle herkullisia käsintehtyjä Fazerin konvehteja, Sex and the City -dvd-boxin ja paistinpannun.

Tänä vuonna päätin pitkästä aikaa, ehkä juuri tuon kymmenen bloggausvuoden kunniaksi, esitellä saamiani lahjoja. En siksi, että olisin saanut merkkilaukkuja tai kalliita kelloja, vaan siksi, että lahjoihin käytettyä rahaa tärkeämpää on ajatus niiden takana.

Äitini harmitteli ennen joulua, että tänä vuonna lahjat on ihan typeriä. Edullisia, eikä niitä edes ole paljon. ”Oikein hävettää antaa niitä.” Mutta kas, jokaisen paketin avatessani hihkuin ilosta.

Olen etsinyt jo monta vuotta pyöreitä korkkilasinalusia. Äitini on ollut mukanani mm. Habitaressa, jossa etsin lasinalusia jokaisesta myyntipöydästä. Äitini oli sitten painanut haaveeni mieleensä, ja kun hän törmäsi korkista tehtyihin lasinalusiin, hän nappasi ne mukaansa ja päätti ilahduttaa minua niillä jouluna.

Sama tarina toistuu Ikean Ypperlig -malliston kassien ja servettien kanssa. Äitini tiesi että odotan malliston julkaisua, mutta hän tiesi myös, etten ehtisi Ikeaan julkaisun aikoihin. Ihana äitini kävi siis Ikeassa, ja osti minulle mallistosta pari kassia ja servettejä.

Äitini oli myös mukana kun törmäsin ensimmäistä kertaa kaupassa Iittalan Taika 10v -juhlamukiin. Olin jo menossa kassalle mukin kanssa, mutta sitten päätin, että kun en mukia ihan välttämättä tarvitse, en sitä osta. Äitini osti, ja voi että ilahduin!

Kaiken tämän lisäksi äitini on tukenut minua sokerittomuudessani, ja niinpä hän oli metsästänyt minulle sokerittoman, maltitolilla makeutetun Cavalierin suklaarasian.

Myös siskoltani sain lahjaksi juuri sitä mitä toivoin. Nimittäin paljon matkustavan parhaat ystävät, kukkien kasteluvahdit! Kotimaiset Muurlan lasipallot täytetään vedellä ja ne työnnetään pystyyn kukkaruukun multaan. Kastelupallo kastelee kukkia tasaisesti noin viikon ajan. Ihana keksintö!

Lahjani eivät todellakaan olleet typeriä, eikä niitä antaessa kannattanut hävetä lainkaan. Kaikki saamani lahjat olivat todella toivottuja. Ne oli hankittu kuluneen vuoden aikana pikku hiljaa, aina, kun joku puheissani vilahtanut asia oli osunut äitini silmään.

Jokainen saamistani lahjoista tulee jokapäiväiseen käyttöön, mikään ei ollut turha tai tarpeeton. Ja mikä tärkeintä, lahjat kertovat, että minua on kuunneltu. Se jos mikä on lahjoista parhain!

12
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply
    Johanna
    30/12/2017 at 11:10

    Ihania lahjoja! Ja enemmän arvokkaita kuin ne oikeasti kalliit lahjat. 🙂 Minä toivoin villasukkia ja sain niitä viidet! 😀

    • Reply
      Nina
      30/12/2017 at 12:33

      Ihanaa, sinuakin siis todella kuunneltiin! 😀 Nyt pärjäät taas hetken uusilla villasukillasi. 🙂

  • Reply
    Tuuli -Lumo Lifestyle
    30/12/2017 at 11:35

    Ajatuksella hankitut lahjat ovatkin parhaita. Nuo Muurlan kastelijat täytyy painaa mieleen, meillä on limupullot kukkalaatikoissa matkojen ajan.

    Sain itse mm. lahjakortin hierojalle kun olin ollut niin tyytyväinen käytyäni syksyllä kerran hierojalla, uuden samanlaisen pellavakylpytakin edellisen hiuduttua riekaleiksi ja keittiöön julienneraudan vanhan hajottua. Antaja oli valinnut sellaista joka oikeasti ilahdutti.

    • Reply
      Nina
      30/12/2017 at 12:33

      Ihania lahjoja sait sinäkin. Ja parasta on se, että kaikki ovat käyttötavaraa. Heh, minun oli pakko googlata mikä on juliennerauta. Ja kas, minullahan on sellainen, mutten ole koskaan tiennyt mitä sillä tehdään! 😀 Joka päivä oppii näemmä jotain uutta! 🙂

  • Reply
    JonnaH.
    30/12/2017 at 13:38

    No aivan ihania lahjoja, tykkään sellaisista, että ne tulee käyttöön, ahdistaa vaan tavarat jotka seisoo kaapissa ilman funktiota.

    • Reply
      Nina
      30/12/2017 at 17:24

      No eikö?! Ihana että sinä Jonna olet samaa mieltä käyttöön tulevien lahjojen mahtavuudesta. Suklaita en ole vielä maistanut, mutta muut lahjat on jo korkattu. 🙂

  • Reply
    pauliina
    31/12/2017 at 22:41

    voi hyvänen aika sun äitiä! <3 ihan parhaat lahjat ostanut ja sitten vielä epäilee onko ne riittävän hyviä! muistelisin viime joululta että hän olisi ollut ylikriittinen joulupöydän suhteen vaikka sehän oli tosi kauniisti ja tunnelmallisesti laitettu. tuntuu oleva rima aika korkealla hänellä. 🙂
    noi kastelupallot täytyy myös laittaa korvan taa, vaikuttavat käteviltä.

    • Reply
      Nina
      31/12/2017 at 23:38

      Heh, äitini on jouluihminen henkeen ja vereen! Hän ei tavoittele täydellisyyttä, mutta hän aina ajattelee että muilla on jotenkin hienompaa ja parempaa.

      Muistan aina kun menimme kerran mieheni kanssa viikonlopuksi vanhempieni luo. Vanhempani harmittelivat tuolloin: ” Voi että kun meillä on vaan tällaista tavallista kotiruokaa. Lähijärvestä itse kalastettua tuoretta siikaa ja toisena päivänä ajateltiin valmistaa kyyhkypaistia lähipellolta pyydetyistä kyyhkyistä…” Siis oikeasti maailmanluokan gourmet-ruokaa, jota ei edes saa monista paikoista, ja jos saa, niin maksaa ihan älyttömiä summia. Mutta se on meidän kotiruokaa, niin ajattelivat sen olevan jotenkin ”liian tavallista”. Voi jestas sentään! 😀

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.