tunnetila: mietteliäs
Viimeisen kesälomaviikon puolikas alkaa huomenna. Palaan töihin ensi torstaina, ja fiilikset on yllättävän hyvät. Siis töihin palaamisen suhteen. Kesälomani kesti tällä kertaa lähes 6 viikkoa, ja voin kerrankin todeta sen olleen riittävästi.
Olen muutaman kerran vaihtanut lomarahoja vapaaksi, ja tein niin tänäkin vuonna. Koen tulevani huomattavan paljon onnellisemmaksi kunnollisesta lomasta kuin rahasta.
Muistan, miten tiukilla rahat oli sinä vuonna, kun olin vuorotteluvapaalla. Kuukausituloni olivat niin pienet, että sain juuri ja juuri maksettua vuokran ja muut pakolliset menot. En kuitenkaan muista olleeni koskaan onnellisempi kuin tuolloin.
Toki olemista helpotti tieto siitä, etten ole tyhjän päällä, vaan että tuloni tasaantuvat taas kun palaan töihin. Minulla oli kiva työpaikka odottamassa, enkä joutunut kokemaan siitä epävarmuutta. Pienet tulot olivat oma valinta, ja olin osannut varautua tuohon vuoteen säästämällä vähän rahaa etukäteen. Mutta tuosta vuodesta opin sen, miten paljon enemmän arvostan vapaa-aikaa kuin rahaa.
toppi ja housut KappAhl (saatu, syksyn -19 PR-näytteitä)*, kashmirneule H&M Premium, korvikset Lillan Helsinki*, tennarit Pomar*
Viimeinen lomaviikkoni ei ole mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Minun piti olla tällä viikolla muutama päivä Jyväskylässä kummipoikani perheen luona, mutta surulliset uutiset tavoittivat minut ennen reissua ja peruin lähtöni. Onneksi saimme kuitenkin sovittua uuden treffiviikonlopun tulevalle syksylle, joten nyt on jotain kivaa mitä odottaa.
Elämää ei voi ennustaa, joten jokainen kiva asia mikä tulee mieleen, kannattaa laittaa kalenteriin heti kun sen keksii. Totesimme joskus serkkujeni kanssa, että näemme toisiamme nykyään useammin hautajaisissa kuin kivoissa merkeissä. Siksipä niitä iloisia tapahtumia (kuten sukusynttärit kesäkuun lopussa) kannattaa järjestää aina kun kalenteri antaa myöden.
Ja juuri siksi minulle vapaa-aika, sekä perheen ja ystävien kanssa vietettyt hetket ovat rahaa tärkeämpiä. Kukaan meistä ei saa kerryttämäänsä omaisuutta mukaansa täältä lähtiessä, joten rahat vaan haisemaan (tai lomaksi vaihtamaan) kun täällä kerran ollaan!
Lopuillaan olevan loman alkaa huomata myös säätilan muutoksesta. Tuijotin tällä viikolla yhtenä aamuna ensin hetken lämpömittaria, ja sen jälkeen vaatekaappia. Vaikka rakastan helteisiä päiviä, niin tuntui silti aika kivalta vetäistä päälle suurin neule, mitä vaatekaapistani löytyy.
Tämä harmaa kashmirneule on kokoa S, mutta silti siihen mahtuisi ainakin kaksi Ninaa. Myös nämä KappAhlin* alkusyksyn mallistosta saamani housut ovat S-kokoiset, mutta ihan superreilua kokoa nämäkin.
Eli jos lomanjälkeinen elämä ahdistaa, niin älkää nyt ainakaan tunkeko itseänne niihin kesän aikana oudosti pienentyneisiin farkkuihin, vaan pukeutukaa vaatteisiin, jotka tuntuvat antavan tilaa olla ja ajatella.
Kyllä se työarki pian alkaa sujumaan. Sitten voi kiskaista jalkaan ne napakammat housut, oikaista ryhdin suoremmaksi ja ryhtyä tiukasti hommiin. Mutta nyt, nyt voi vielä hetken löysäillä ja pitää lomalla saatua rennompaa fiilistä yllä liehulahkeet lepattaen!
Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe
9
Niin viisaita ajatuksia Nina! <3 Raha on tärkeää ja menot pitää saada hoidettua, mutta lopulta on hyvä aina pitää mielessä se, mikä itselle on tärkeintä. Onneksi arki aina välillä siitä muistuttaa: eilen olin illan kaksin nuoremman lapseni kanssa ja katsoimme yhdessä telkkaria, jolloin hän totesi "tämä se on sitä laatuaikaa, saan olla ihan kaksin sinun kanssasi" <3 <3 Ei se työ, eikä se raha, eikä paljon mikään muukaan, merkitse tuon rinnalla mitään!
Olen pahoillani saamistasi surullisista uutisista. Olemme suvussa todenneet ihan samaa, että nykyisin tapaamme vain hautajaisissa. Onneksi niitä ei ihan liian usein ole ollut ja olen kanssasi samaa mieltä, että olisi kyllä hyvä tavata joskus vähän iloisemmissa merkeissäkin.
Hyvää sunnuntaita sinulle ja loppulomaa! Itse palasin jo torstaina töihin; kyllä se tästä taas lähtee 🙂
Voi Tarja mikä ihana kommentti tyttäreltäsi! Tuli ihan tippa silmään. <3 Juuri nuo hetket ovat niitä tärkeimpiä. <3
Mukavaa (työ)viikkoa sinulle Tarja! Perästä tullaan ja siitä se arki taas lähtee rullaamaan. Toivotaan meille molemmille oikein mukavaa ja leppoisaa syksyä niin töissä kuin vapaallakin!
Noi housut on niin ihanat! Toivottavasti nähdään pian. ?
Kiitos, nämä on kyllä kivat, ja kaiken lisäksi supermukavat päällä! Laitetaan treffit kalenteriin mahdollisimman pian! <3
Sinun tapaasi arvostan vapaa-aikaa yli kaiken ja olen todella onnellinen, että itsellä on ollut sellainen elämä, että olen sitä voinut myös pitää. Entisessä aika vaativassa työssäkin pidin normaalien lomien lisäksi vähintään 2-3 viikkoa palkatonta vapaita vuodessa, kiitos joustavan työnantajan. Se tunne, kun pystyi marraskuussa olemaan pari viikkoa pois ja lähteä johonkin, missä paistoi aurinko, tosin se loma oli yhtä hyvää myös kotona. Sen voimalla jaksoi sitten taas kevääseen, jolloin pidin yleensä viikon verran palkatonta.
Uudessa kodin ulkopuolisessa työssäni, kun on alkanut tuntumaan tahti liialta, kun tänä vuonna ei ollut vielä täysiä lomiakaan, niin olen laittanut tyrkyksi muille esim. sunnuntaivuorojani, jotka ovatkin tehneet nopeasti kauppansa, koska niistä saa hyvin rahaa, joka itselle ei taas merkkaa niin paljon kuin vapaa-aika. Samalla olen tehnyt sitten onnelliseksi jonkun, joka on sitä rahaa tarvinnut ja halunnut tehdä sen vuoksi enemmän töitä joten win-win -tilanne. ^_^
Itseäni kieltämättä nuorempana on ahdistanut tämä suomalainen kulttuuri, että mitä enemmän teet töitä, sen jotenkin arvokkaampi olet tässä yhteiskunnassa. Itselle työnteko on aina vaan ollut sitä, että saan laskut maksettua, katon pään päälle ja ruokaa pöytään, kaikki muu on tärkeämpää ja ensimmäinen mistä lähden karsimaan, on aina työnteko, että aikaa olisi myös tehdä muuta (eli elää sitä elämää mistä nautin!). En usko, että kovin moni kuolinvuoteellaan miettii, että kunpa olisin tehnyt enemmän töitä. 😉
Rentoa töihin paluuta ja oli kiva lukea, että sinulla oli ollut hyvä loma ja sitä lomaa oli tarpeeksi. <3
Jep, olen Jonna kanssasi aika samoilla linjoilla. Työn tekeminen ja jonkun statuksen hankkiminen ei merkitse minulle läheskään niin paljon, mitä vapaa-aika ja elämästä nauttiminen. Kamala sanoa, mutta kuolla voi oikeasti vaikka huomenna, joten yritän elää elämääni niin täysillä kuin voin. Toki elämä menee aika paljon työn ehdoilla, sillä työstä saatu palkka mahdollistaa juuri tuon elämästä nauttimisen esimerkiksi matkustelun osalta, joten siksi pyrn tekemään myös työelämän niin mukavaksi ja tyydyttäväksi kuin mahdollista.
Ihana että saat jaettua sunnuntaivuorojasi niitä enemmän tarvitseville. Kuulostaa tosi hyvältä systeemiltä. 🙂
Olen NIIN samaa mieltä kanssasi, vapaa-aika on arvokkain valuutta!!
Kyllä! Erittäin hyvin sanottu! <3