tunnetila: pohdiskelu

Juteltaisko vähän silmälaseista?
”Älypuhelin on vienyt lepohetket silmiltämme” – Instrumentariumin kyselyn mukaan 73 % suomalaisista tuijottaa ruutua lähes kaikilla tauoilla
”Mikään ei rasita silmiä niin paljon kuin lähietäisyys, pieni teksti, kirkas ruutu ja loputon sisältövirta”. (Instrumentariumin lehdistötiedote 19..1.2026)
Kerroin edellisessä postauksessa saaneeni elämäni ensimmäiset moniteholasit. En kyseenalaistanut silmälasien hankintahetkellä muuta kuin lasien hirvittävän hinnan, sillä ajattelin että näinhän tämä menee; ikää tulee lisää ja näkö heikkenee.
Äitini kuitenkin oli monitehoistani ihan ihmeissään. ”Siis missä sä niitä monitehoja käytät? Tarvitsetko sä silmälaseja tv:n katsomiseen? Tai tarvitsetko kaukolaseja jos käyt leffassa tai teatterissa?” Totesin etten ole tähän mennessä tarvinnut silmälaseja muuta kuin lukemiseen, eli huonontunut lähinäkö on se joka minua vaivaa.
Arjessa ainoita hetkiä kun koen tarvitsevani silmälaseja, on lukeminen ja kaupassa parasta ennen päiväysten kyttääminen. Myös töissä päivittäinen päätetyö on vaatinut veronsa, ja näyttöpäätteellä istuessani tarvitsen laseja. Ulkoillessa, treenatessa, lounaalla, leffassa tai teatterissa ei tulisi mieleenkään käyttää silmälaseja, paitsi ruokalistoja tai käsiohjelmia lukiessa.
Hankinko siis monitehot turhaan?
Kerroin minua silmälasiostoksilla palvelleelle henkilölle, etten koskaan selaa puhelinta julkisissa kulkuneuvoissa. Bussissa ja sporassa katselen maisemia, puhelin pysyy matkoilla visusti laukussa (ellen sitten joudu katsomaan HSL:n apista millä pysäkillä täytyy jäädä pois). Asiakaspalvelija totesi, että tuo silmien lepuuttaminen matkustaessa näkyy optikon minulle tekemässä silmätutkimuksessa. ”Sulla on tosi pientä tämä kaukonäön heikkeneminen.”
Onko minun nyt silti opeteltava käyttämään monitehoja koko ajan? Siinähän silmä alkaa tottua ”omasta normaalista” poikkeavaan tapaan nähdä, ja jatkossa en varmasti näe yhtään mitään kauas ilman silmälaseja. Onko tässä nyt vaaran paikka? Onko tämä optikoiden salajuoni saada ihmiset silmälasikoukkuun ja ikuiseen kalliiseen rillikierteeseen?
Help! Hain eilen silmälasiliikkeestä uudet lasit (ei kuvassa) ja nyt mietin uskallanko ottaa uusia lasejani ollenkaan käyttöön vai teenkö niillä vain hallaa silmilleni? Menikö silmälaseihin käyttämäni reilu tonni Kankkulan kaivoon? Vai lepäävätkö silmäni nyt paremmin, kun pienikin kaukonäön heikkeneminen korjataan linsseillä, eikä mahdollista siristelyä tarvita? Voisikohan uusiin kivoihin kehyksiin vaihtaa sittenkin vain pelkät lähilasien vahvuudet?
Paljon kysymyksiä, vain vähän vastauksia! Mitä Te, etenkin jos käytätte silmälaseja, olette mieltä? Kannattaako van hieman heikentynyttä näköä korjata laseilla, vai saako se näön huonontumaan jatkossa entisestään, kun tottuu katsomaan maailmaa muokattujen linssien läpi? Jokainen kommentti otetaan kiitollisena vastaan ja luetaan (lukulasit päässä)!
Onnittelut siitä, että olet näin pitkään selvinnyt ilman silmälaseja ja tervetuloa ”silmälasikäärmeiden” laadukkaaseen joukkoon! Eiköhän se ole pelkkä urbaanilegenda että näkö heikkenee jos alkaa käyttää silmälaseja. Sain lasit noin 10-vuotiaana ja siihen aikaan peloteltiin ihan päinvastaisella uhkakuvalla, eli tulee sokeaksi jos ei käytä laseja. Enpä oikein usko kumpaakaan! Kyllä laseja pitää käyttää jos ei näe ilman.
Itselläni näkö ei ole kovin paljon huonontunut vaikka olen käyttänyt laseja lapsesta asti. Viime aikoina sen sijaan kaukonäkö on parantunut samassa tahdissa kun lähinäkö on huonontunut. Monitehoissa en huomannut mitään ihmeellistä, en tullut merisairaaksi enkä kompuroinut portaissa.
Mainitsit käyneesi optikolla; jossakin vaiheessa olisi hyvä käydä myös silmälääkärillä (ehkä oletkin) vaikkei oireita olisikaan. Verkkokalvo-ongelmat ovat ikävän yleisiä ja ne olisi parempi tutkia ja hoitaa hyvissä ajoin.
Kiitos kommentistasi Katriina! Joo, kävin vain optikolla enkä ole tainnut koskaan käydä silmälääkärissä. Optikko sanoi samaa kuin sinä, eli että parin vuoden sisään kannattaa käydä ihan kunnolla silmälääkärissä. Niin moni asia myös silmien terveydessä kun on hoidettavissa jos ne havaitaan ajoissa. Iän myötä kaikesta, myös silmien terveydestä, kannattaa pitää huolta. Juuri siksi nyt meninkin tarkistuttamaan näköni optikolle. Ehkä uskaltaudun käyttämään uusia lasejani sinun rohkaisemanasi. Tänään olen vain ihastellut niitä kotelossaan. 😀
Mä olen harvinainen poikkeus ikänäön suhteen. Sain ensimmäiset lasini pari vuotta sitten 53- vuotiaana ja ne ovat siksi, että näen kauas huonosti. En siis ole tarvinnut vieläkään monitehoja, koska lähinäköni on hyvä eikä ikänäköä ole. Silmälääkäri ihmetteli, että olenko todella tämän ikäinen 🙂 Hän ehdotti ykstehoja näin ekoiksi laseiksi ja musta se on ollut hyvä idea. Lähityöskentelyssä olen ilman laseja ja sitten kun katson telkkaria, olen leffassa tai kävelemässä, niin laitan lasit päähäni. Ainoa ongelma siinä on se, että helposti jätän ne johonkin. Siinä mielessä monitehot on hyvät, että niitä ei tarvitse ottaa pois päästä koko ajan vaan ne mukautuu joka tilanteeseen. En varsinaisesti usko siihen, että näkö huononee kun käyttää laseja. Se näön ”huononeminen” johtuu ehkä siitä, että kun tottuu näkemään terävästi niin ilman laseja tuntuu, ettei näekään enää mitään. Ajattelen, että lasit tukee sitä näkemistä niin, ettei tarvitse pinnistellä, mikä voisi johtaa kaikenlaisiin kipuihin kasvojen ja pään alueella. En oikein tiedä, mikä on totta ja mikä ei, kun kaikenlaista kuulee tosiaan.
Vau! Onpa sulla upeet silmät! 😀 Mulla lähinäkö on ihan muutamassa vuodessa heikentynyt tosi paljon. Jos on vähän hämärää, niin tuntuu etten näe lukea yhtään mitään ilman laseja.
Mä olen sun kanssa samaa mieltä siitä, että näkö ei välttämättä huonone silmälaseja käyttäessä. Silmä vain tottuu näkemään terävämmin kun on lasit päässä ja ilman laseja tuntuu ettei näe mitään. Oon huomannut tuon kun iltaisin saatan yrittää lukea jotain ilman laseja, enkä näe yhtään mitään, mutta sitten kun aamulla, levännein silmin, luen sitä samaa juttua, niin aamulla näen ihan hyvin.
Olen nyt tänään käyttänyt uusia lasejani eka kertaa, ja toistaiseksi on mennyt ihan hyvin. Ei huimaa, se on mulle tärkeintä tässä harjoittelussa.