Browsing Category

asusteet

Biohajoava sadetakki

tunnetila: ihastus

Hei nyt on mahtavia uutisia! Tretorn on lanseerannut täysin biohajoavan sadetakin!

Ruotsalainen sadevaatteistaan tuttu Tretorn on tehnyt jo pidempään näkyvää vastuullisuustyötä, ja nyt heidän kolmas vastuullisuusprojektinsa on nähnyt päivänvalon. Brändin kolmas vastuullisuusprojekti toteutettiin yhteistyössä Partioaitan kanssa, ja projektin tuloksena syntyi Bio Project. Bio Project on täysin uudenlainen biohajoava sadetakki, joka on sekä veden- että tuulenpitävä.

”Bio Project syntyi toiveesta luoda sadetakki, joka mukailee luonnon omaa kiertokulkua. Kehitysprosessissa Tretorn halusi hyödyntää armeijan ja lääketieteen oppeja, sillä kummallakin tieteen alalla kehitetään jatkuvasti yhä edistyksellisempiä kestäviä materiaaleja.

Tretornin täysin biohajoava sadetakki syntyi hyödyntämällä kahden eri materiaalin teknisiä ominaisuuksia. Jopa takin vetoketjun valmistumateriaali on maailman ainoa biohajoava polyamidilanka Amni ® Soul Eco”, kertoo Tretorn tiedotteessaan.

Armeijassa on jo pitkään käytetty biohajoavaa PLA:ta eli polylaktidia, joka on ollut helppo hävittää maahan sota- ja armeija-alueilla. Polylaktidi on valmistettu huipputeknologian avulla hiilidioksidista! Hiilidioksidia saadaan uuden teknologian avulla talteen kasveista kuten maissista, sokeriruo’osta ja juurikkaista, ja sitä voidaan jatkojalostettuna käyttää langan valmistuksessa.

Takin vettä kestävä pinnote taas on lääketieteessä usein hyödynnettävää biohajoavaa PU:ta eli polyuretaania.


sadetakki Tretorn*, silkkitoppi Mary Kate Olsen & Ashey Olsen for BikBok, silkkipöksyt Designers Remix, balleriinat Tory Burch, kangaskassi Alexander McQueen/MET

Takissa on hyvä, vedeltä suojaava hieman pidempi pituus, klassinen leikkaus, taskut, huppu, sekä säädettävät hihat ja helma. Onpa toisessa taskuista myös puhelimelle oma paikkansa. Takki on täysin tuulenpitävä ja pitää vettä 10 000 vesipisaraa millimetriä kohti. Takista löytyy siis kaikki ne ominaisuudet, mitä toimivalta sadetakilta vaaditaan.

Oman takkini valitsin sadevaatteille klassisessa vihreässä värissä, mutta takkia on saatavilla myös mustana, tummansinisenä, vaaleanpunaisena ja beigenä.

Tykkään sadetakistani älyttömän paljon! Jollei se hiostaisi, kuten hengittämättömillä sadetakeilla on tapana tehdä, käyttäisin sitä arjessa ihan muuten vaan. Takki on niin rento, mutta samalla tyylikäs, että se kävisi ihan arkipukeutumiseen jos niin haluaisi.

Syksyä, ja päiväkausia jatkuvaa sadetta odotellessa…

Tänä iltana pakkaan sadetakin mukaan, hyppään yöjunaan ja karkaan mökille jatkamaan hyvin alkanutta lomailua. Instaa saatan tämän viikon aikana reissusta päivitellä, mutta läppärin jätän suosiolla kotiin.

Kivaa tiistaita siis Teille kaikille. Lomalainen kiittää, kuittaa, ja katoaa mökille metsän siimekseen. Palataan postausten pariin taas ensi viikolla. Olkaahan ihmisiksi, mutta ottakaa silti ilo irti loppukesän päivistä!

Kuvat: Iina / MouMou

Luotettava reissukaveri

tunnetila: tykkäys

Edessä kuukauden kestävä matka ja mukaan on lähdössä lähes laittoman paljon tavaraa. Taloudessa on vain yksi iso matkalaukku, ja talouden toisella osapuolella, siis juuri sillä, joka on sitä mieltä, että matkalle tarvitaan myös toinen iso laukku, on päällä ostamattomuushaaste. Mitä tehdä?

Mieleen tulee idea laukun lainaamisesta, mutta matkalaukkua on vähän hankala lainata. Nimittäin sitä, missä kunnossa laukku saapuu perille lentokoneessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen, ei voi koskaan tietää. Lainalaukun rikkoontuminen harmittaisi vietävästi.

Mutta mitäpä jos saisi lainaan laukun, joka ei mene rikki, vaikka sitä kuinka heittelisi? Mieleen tulee heti matkalaukkujen Rolls Royce, Rimowan alumiininen laukkuklassikko. Olen haaveillut tuon sarjan laukuista jo vuosikymmenen, mutta niiden raskastekoisuus on ollut aina haaste kaltaiselleni pienikokoiselle naisihmiselle.

Olen itse luottanut jo lähes kymmenen vuoden ajan Rimowan superkevyisiin Salsa Air -polykarbonaattilaukkuihin. Niitä jaksan pääsääntöisesti kantaa, vaikka ne olisi kuinka täyteen pakattu. Nyt kuitenkin olisi mahtava päästä lainalaukun kanssa testaamaan, miten matkalaukkujen klassikko reissussa pärjää.

pusero OVS, silkkihousut Grana, sandaalit Marenas*,
korvikset* ja sormus* Lillan Helsinki, alumiinilaukku Rimowa (lainassa)

Ilokseni rakkauteni Rimowaa kohtaan oli huomattu Helsingin Rimowa -liikkeessä, (olen mm. huollattanut omia laukkujani siellä aikaisemmin), ja sain Rimowalta alumiinisen laukun lainaan matkamme ajaksi.

Lainalaukku on reissannut maailmalla jo useampaan otteeseen, ja siihen on jo kertynyt sopivasti elämän jälkiä. Tuo on helpottavaa, sillä muuten olisin koko ajan huolissani laukun käsittelystä.

Lainalaukkuni on hopean värinen, ja sen malli on Topas Multiwheel Electronic Tag. Laukku on suuri, sen tilavuus on 82 litraa. Laukku on aivan upea! Laukku oikein henkii klassisuutta ja arjen ylellisyyttä.

Laukku on niin vahvaa tekoa, että sen uskaltaa antaa lentokenttähenkilökunnan heiteltäväksi vailla huolen häivää. Laukun neljä pyörää rullaavat kadulla kuin unelma, ja sen lukitusjärjestelmä tuntuu todella jämerältä ja luotettavalta.

Muuten laukku toimii käytössä kuin unelma, mutta nostettaessa sen paino tuottaa minulle hankaluuksia. 82 litrainen alumiininen Topas Multiwheel painaa jo tyhjänä 6,9kg. Lähes samankokoinen (80l) Salsa Air painaa 3,3kg, ja on yksi markkinoiden kevyimmistä laukuista.

Onneksi miehelleni painavammankaan laukun kanniskelu ei ole ongelma, joten sovimme jo reissuun lähdettäessä, että mies hoitaa alumiinilaukun kuljetukset matkamme aikana. Teimme sitä paitsi niin, että pakkasimme alumiiniseen laukkuun vaatteet, eli vain kevyet mukaan otettavat tavarat. Kevyempään laukkuun taas laitoimme kengät, kosmetiikan, ja muita painavampia juttuja.

Näin molemmat isot laukut on hyvin liikuteltavissa, ja ne menivät helposti Finnairin painorajojen (23kg/laukku) sisään.

Vaikka tykkään kevyistä Salsa Air -laukuistani ihan valtavasti, niin kyllä tuollaisen jämäkän alumiinilaukun kanssa matkustaminen tuo ihan erilaista turvallisuuden tunnetta. Laukkua pakatessa voi olla varma, että laukku ei hajoa missään tilanteessa. Ja pakko myöntää, että upeaa luksuslaukkua mukanaan työnnellessä on aika ylellinen olokin.

Eli painostaan huolimatta laukku saa tältä reissuparilta täydet pisteet!

Flamencoa ja glitteriä

tunnetila: tykkäys

Flamencon sanotaan olevan kotoisin Andaluciasta, ja täällä sen kyllä huomaa. Etenkin Granada oli täynnä flamencoon liittyvää turistikamaa kastanjeteista upeisiin asuihin. Granadassa on myös useita flamencostaan kuuluisia ravintoloita, ja olimmekin suunnitelleet käyvämme Granadan reissullamme katsomassa flamencoa.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat lennosta, ja herkuttelu vei meidät mennessään. Saimme flamencolle varaamallemme illalle peruutuspöydän erinomaiseen ravintolaan, joten flamenco jäi sillä kertaa väliin.

Kuulimme kuitenkin viime viikolla iloksemme, että myös La Herradurassa voi nähdä laadukasta flamencoa aina perjantaisin, kunhan vain tekee pöytävarauksen ajoissa. Perinteinen espanjalaisravintola Asador El Tinao tarjoilee perjantai-iltaisin flamencoa herkullisten grilliruokien kaverina. Aloitimme siis tämän viikonlopun flamencon merkeissä.

pusero Nelly.com*, housut OVS,
korvikset Mine Güngör*, sandaalit Unisa

Flamenco on minusta ihanaa! Siinä yhdistyy upealla tavalla etelän tulinen tempperamentti ja slaavilainen melankolisuus. Tanssi on voimakasta, kitaran rytmit sykkivät kiivaammin kuin sydän ja laulu menee sieluun asti.

Harmittelin perjantain flamenco-esityksen jälkeen miksi en ollut ymmärtänyt mennä tämän kuukauden aikana opiskelemaan täällä flamencoa. Mikäpä olisi parempi paikka opetella sitä, kuin sen alkuperäiset syntysijat! Miksi mietin vain espanjan opiskelua enkä mitään kivempaa? Höh!

Vaihtaisin mielelläni kiukuttelevan pilatesohjaajan flamenco-opettajaan, olisi hän sitten miten tempperamenttinen tahansa. Flamencoon temperamentti kuuluu, pilatekseen ei ehkä niinkään. No, saanpahan ainakin hyvän syyn tulla tänne uudestaan jos flamenco tuntuu vielä Suomessa hyvältä idealta. (Googlasin jo eilen Helsingissä järjestettävät flamencokurssit, ja yksi alkaisi heti maanantaina 4.6. kun tulemme takaisin Suomeen…)

Perjantain illalliselle pukeuduin perinteisesti mustaan, ja puseroksi valikoitui Nelly.comin kevätkarkeloista saamani läpikuultava röyhelöpusero*. Pusero on minusta ihana! Suomessa käytettäväksi se on kaikessa läpinäkyvyydessään ja rimpsuissaan ehkä omaan makuuni vähän liikaa, mutta tänne se sopii täydellisesti.

Korviksiksi valitsin Mine Grüngöriltä saamani glitterkorvikset*, jotka nekin menevät samaan sarjaan ”liian näyttävät simppeliin pukeutumiseeni Suomessa, mutta täydelliset Espanjan yöhön”.

Lisäsin glitterilookia vielä essenceltä saamillani glittereillä*. Uskotteko jos sanon, että minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut glitteriä kasvoissa?! Glitteriä on nykyään ihan kaikkialla, ja se on todella trendikästä.

Glitterillä tehdyt lookit on usein näyttäviä ja hauskojakin, mutta minun makuuni ne ovat yleensä vähän liian runsaita. Nyt kun pääsin itse valitsemaan yksitellen purkista juuri ne minun haluamani muutamat glitterit, jotka viimeistelivät meikkini, niin nyt tykkäsin niistä tosi paljon.

Sanotaan, että glitteriä ei voi koskaan olla liikaa. Minulla taitaa päteä tähän(kin) se sama motto, mikä toimii elämässäni ohjenuorana aikalailla jokaisella osa-alueella. Eli kohtuus kaikessa, sitten on hyvä!

Mitäs tykkäätte asusta? Entä oletteko koskaan tanssineet/soittaneet tai käyneet katsomassa flamencoa?

Upouusi nahkareppu

tunnetila: tyytyväisyys

Hah, tässä sitä ihan kasuaalisti heiluttelen uutta nahkareppuani talomme kattoterassila! Olympuksen kaukolaukaisin alkaa olla jo hyvä ystäväni, ja kuvaaminen onnistuu vailla sen kummempia kommervenkkejä. Silmät minulla tosin on aina kiinni lähes joka kuvassa (jotain tarttis tehdä vielä tälle asialle), mutta muuten menee kuvaaminen jo ihan kelvollisesti.

Teimme viikonloppuna parin päivän reissun alueemme pääkaupunkiin Granadaan, ja reppu pääsi heti mukaan meininkeihin. Ai että miten hartiani tykkäsivät tästä kevyestä ja näppärästä ostoksestani!

Tosin aina ihmispaljoudessa (esim. yhdessä maailman suosituimmista turistikohteista Alhambrassa) ollessamme olin varma siitä, että joku pitkäkyntinen nyysii kaiken repussa olevan omaisuuteni, mutta muuten elo uuden, kultakirjaimin nimikoidun (rakastan!) reppuni kanssa oli kuin ruusuilla tanssimista.

pellavatoppi H&M Premium, pellavahousut OVS,
nahkareppu Lilian Urquieta, nahkatennarit Pomar*

Granada itsessään oli aivan upea paikka! Vaikka monet olivat sitä minulle kehuneet, ja sanoneet sen olevan lempikaupunkinsa Espanjassa, en silti osannut odottaa sen olevan noin upea!

Ehdimme viikonlopun aikana nähdä aika paljon tärkeimpiä nähtävyyksiä, mutta muuten kaupunkiin olisi ihana päästä sukeltamaan vielä toistamiseen. Valitettavasti tällä reissulla aika ei siihen riitä. Onneksi sinne pääsee kuitenkin aina takaisin.

Granadasta tulee ehdottomasti oma postauksensa kunhan ehdin purkamaan kuvia kamerasta. Tässä kuitenkin pieni repun esittely näin alkuun. Olen ostoksestani (alkujärkytyksen jälkeen) aika iloinen. Etenkin hartiani rakastavat hankintaani.

La Herraduran helmi – Lilian Urquieta

tunnetila: ihastus

Kun sain viime syksynä kuulla, että tulemme keväällä espanjalaiseen pikkukylään, tein heti haun Instagramissa. Haku #laherradura ei tuonut ihan hirveästi osumia, mutta yksi osuma oli sitäkin kiinnostavampi. Tunnisteen takaa löytyi suloiselta ja kiinnostavalta vaikuttava butiikki nimeltä Lilian Urquieta.

Pieni googlailu paljasti, että kyseessä on kahden käsityöläisen haave yhteisestä butiikista, jossa kumpainenkin saa toteuttaa omaa unelmaansa. Vuonna 2006 tuo unelma toteutui, ja pienessä La Herraduran kylässä syntyi Lilian Urquieta.

Vuodesta 2012 butiikki on ollut samalla paikallaan idyllisen pienellä kujalla La Herraduran keskustassa. Tila on upea! Samasta rakennuksesta löytyvät butiikki, molempien suunnittelijoiden ateljeet, pieni ja viihtyisä sisäpuutarha sekä saman talon yläkerrassa on vielä perheen koti.

Ilahduin suuresti kun pääsin kurkistamaan myymälän lisäksi ateljeihin, eli sinne, missä kaikki taika tapahtuu. Näiden kuvien myötä myös Te saatte pienen maistiaisen tuohon inspiroivaan kahden taiteilijan maailmaan.




Pariskunnan taiteilijasielu Lilian valmistaa omassa ateljeessaan käsityönä mm. uskomattoman upeita koruja. Hänen käsissään myös hatut ja laukut saavat uuden, uniikin ilmeen.

Lilian käyttää koruissaan paljon kukkia ja muita luonnonmateriaaleja, ja jokainen hänen käsistään lähtenyt teos on uniikki. Tällä hetkellä Lilian työstää upeaa pääkoristetta tilaustyönä tämän kesän morsiammelle. Kaikki liikkeessä esillä olevat korut ja koristeet ovat häkellyttävän kauniita!

Lilianin mies Iñaki valmistaa omassa ateljeessaan tuotteita nahasta. Espanjalaisesta nahasta valmistuu mm. kymmeniä erilaisia laukkumalleja ja upeasti kirjailtuja kameranhihnoja.

Koska jokainen tuotteista on tehty paikan päällä käsin, ja on siten uniikki, niin jos vaikkapa laukkuihin haluaa muutoksia (lisätaskuja, kirjailuja, tietyn laukkumallin eri värisenä tms), niin kaikki tämä onnistuu.

Ihastuin yrittäjäpariskunnan intohimoon käsityöläisyyttä kohtaan niin paljon, että päätin luistaa ostamattomuushaasteestani yhden tuotteen verran.

Tuo ostos on samalla matkamuisto kuukaudesta Espanjassa, osoitus pienen yrityksen kannattamisesta ja käsityöläisyyden arvostamisesta. Lisäksi tuote on sellainen, jota olen ihan rehellisesti sanottuna tarvinnut jo muutaman vuoden, mutten ole löytänyt juuri sitä oikeaa.

Kävin ostoksilla keskiviikkona, ja minulla oli koko illan ihan kamala olo. Voin fyysisesti pahoin, sillä koin tehneeni todella väärin kun lipesin ostamattomuushaasteestani.

Makasin sohvalla pahoinvoivana ja mieheni yritti piristää minua. ”Jos sinä ostat vuoden aikana vain yhden asian, niin et voisi parempaa ja käytännöllisempää tavaraa ostaa. Ja se, että ostit sen täältä, tekee siitä entistä arvokkaamman. Nyt lopetat murjottamisen, ostoksesi on tosi hieno!”

Torstaiaamuna kävin hakemassa ostoksen itselleni. Ostos oli jäänyt butiikkiin yöksi, sillä Lilian halusi nimikoida ostokseni minulle. Nyt mustassa nahassa lukee kultaisin kirjaimin Nina. Melkein itketti kun sain sen itselleni. Enkä katunut hankintaani enää yhtään!

Ostokseni näkyy kuvissa alla. Kuka arvaa mikä espanjalaisesta nahasta tehty juttu sai ostamattomuuslakkoni väistymään hetkeksi?



Lilianin ja Iñakin käsin valmistamien tuotteiden lisäksi butiikista löytyy siellä niin ikää työskentelevän korusuunnittelijan uniikkikoruja (kauniin herkät ja ylelliset kullanväriset korut yllä), ja kenkiä sekä vaatteita valikoiduilta espanjalaisilta brändeiltä.

Harvoin törmään reissuillani butiikkiin, josta löydän itselleni näin paljon inspiraatiota, kokonaisvaltaista iloa ja näin monia hankintahimotuksia!

Lilian Urquieta
Calle Príncipe nº7
La Herradura, Granada