tunnetila: pohdiskelu
Viime sunnuntaina aamiaispöytämme näytti tältä. Tarjolla oli ihan tavallisia kaapista löytyviä perusjuttuja, mutta katoin kuitenkin pöydän, sillä meillä oli ystävä kylässä. Tänä aamuna söin aamiaiseksi paketillisen kirsikkatomaatteja, toisella kädellä pesukonetta täyttäen.
Miksi sitä ei koskaan jaksa kattaa aamiaista, tai edes rauhoittua syömään paikallaan istuen, kun vieraita ei ole? ”Keittiössä seisten syöminen on itselleen vittuilua.” Näin totesi elämäntaparemontin tehnyt Lotta Backlund eräällä hyvinvointiluennollaan.
Niinhän se on. Kun ruoan kattaa kauniisti ja istuu pöytään syömään rauhassa, ruoasta nauttii ihan eri tavalla kuin seisten ruokaa suuhun lappaessaan. Seisten syödessään syömiseen ei keskity ollenkaan, ja pian on taas nälkä. Rauhassa syöminen täyttää vatsankin paremmin.
Yhden asian olen kuitenkin tähän ikään oppinut. Jos ei mitään muuta spesiaalia jaksa tehdä, niin kannattaa ainakin kaataa appelsiinimehu pahvipurkista lasipulloon. Tavallinen halpismehu näyttää (ja joskus jopa maistuu) heti paljon paremmalta.
Ihanaa sunnuntaita kaikille! Toivottavasti aamiaisenne oli tänään vähän monipuolisempi kuin oma tomaattirasialliseni.
Ps. Urkraftin uutuusgranolat*: NAM!
0
Ovatko kulhot Hong Kongin-matkalta? Ostin itse samoja sieltä.
Kyllä, kulhot on Honkkarista! 🙂 Ja kotiin tullessani huomasin, että tismalleen samat kulhot oli Stockalla sen kuukauden kanta-asiakastarjouksessa. 😀 Mutta Honkkareissa maksoi alle euron kappale, täällä kuusi euroa. Kyllä kannatti roudata ne matkalaukussa. 😉
Huomasin kyllä eri merkkien leimoja astioiden pojissa, Casa Stockmannia ei sentään lukenut ostamissani. Olivat edullisia ja valinnanvaraa oli kuoseissa ja väreissä. Mustavalkoisiin kuitenkin päädyin minäkin.