Nyt treenataan

tunnetila: alkukankeus

*yhteistyössä Kämp Spa*

Ensimmäinen treenikertani kuntovalmentaja Eveliinan kanssa alkoi pienellä jännityksellä ja oli päättyä nolosti. Onneksi tuosta kerrasta on jo kulunut pari viikkoa eikä minua nolota enää, ainakaan kovin paljon…

Ensimmäinen laite jonka luo Eveliina minut johdatteli oli juoksumatto. Tarkoituksena oli lämmitellä reippaalla ylämäkikävelyllä joka saatiin aikaan maton vastusta ja nopeutta säätelemällä. Voitteko uskoa, en ollut koskaan aikaisemmin kävellyt tai juossut juoksumatolla! Olen nähnyt leffoissa sen sata kertaa kun matto lähtee pyörimään hurjaa vauhtia ja maton päällä kompuroiva tyyppi lentää lattialle rähmälleen. Ajattelin olevani juuri tuo tyyppi ja olen, nöyryytystä vältelläkseni, kiertänyt juoksumatot kaukaa.

Tällä kertaa Eveliina sai minut kuitenkin uskaltautumaan maton kyytiin. Meni tovi ennen kun uskalsin irrottaa kädet laitteen kahvoista, mutta sitten kun uskalsin niin hymyni levisi korviin. Olkoonkin, että kyseessä oli noin pieni asia, koin silti heti ensimmäisen laitteen kohdalla onnistumisen tunteen ja tuo iloinen fiilis antoi lisää uskallusta tarttua myös muihin minulle uusiin laitteisiin.

Kävimme läpi laitteita ja Eveliina tarkasteli samalla kehoni liikeratoja ja merkkaili ylös pieniä yksityiskohtia. ”Oikeassa jalassa kiristää sisäreisi. Vasemmalla puolella taas jäykkyyttä on lonkan puolella.” En ymmärrä miten hän näki nuo asiat ihan pienistä liikkeistä joita tein.

Muutaman laitteen jälkeen silmissäni alkoi sumeta ja minun oli pakko päästä istumaan. Olin tullut reissusta edellisenä iltana ja olin mennyt nälkäisenä nukkumaan. En myöskään tiennyt mitä voin syödä aamulla ennen treeniä, joten olin lähtenyt liikenteeseen tyhjin vatsoin. Virhe! Olen tottunut käymään joogassa aamuisin ja joogaan menen aina tyhjällä vatsalla. Kuntosalilla treenatessa tyhjä vatsa ei nähtävästi sovi minulle. Kämp Spa:n salilla on onneksi aina tarjolla vettä ja omenoita, ja oloni parani hetkessä kun sain syötyä vähän omenaa ja sain verensokerin nousemaan.

Vitsit että tuo huimaaminen nolotti. Mietin mitä Eveliina ajattelee kun olen pyörtymispisteessä jo muutaman laitekokeilun jälkeen. Noh, tästä on ainakin helppo lähteä parantamaan suorituksia ja yrittää olla pyörtymättä tulevissa treeneissä. Sovimme että syön jatkossa puuron ennen aamutreenejä, jaksamiseni on silloin varmasti parempi kuin tyhjällä vatsalla.

Nyt muutaman viikon jälkeen treeni sujuu jo hienosti ja kuvittelen olevani salilla laitteiden keskellä ihan pro-treenaaja. Totuus kuitenkin paljastuu kun alan polleana tekemään Kinesis -laitteella omaa ohjelmaani ja laite ei hievahdakaan. Niin juu, se vastus kannattaa edelleenkin laittaa sinne ihan pieniin lukemiin. Vähän tuo vastuksen pienentäminen edellisen treenaajan jäljiltä turhauttaa ”heti-mulle-kaikki-nyt” -tyyppistä treenaajaa, mutta onneksi tiedän että sanonta ”hiljaa hyvä tulee” -pätee tähänkin asiaan.

0