tunnetila: ilo
Jos kahdet treffit viikon sisään maailman huippuartistien kanssa ei riitä kiireisen puolentoista viikon saldoksi, niin kun siihen lisätään vielä kolmet yövieraat, kyläilevien ystävien kanssa hauskanpito ja pitkälle yöhön höpöttely ja valvominen, tarjoilujen suunnittelu, kämpän kunnossa pitäminen, lakanoidenvaihtamisrumba ja lakanapyykin peseminen, plus päälle vielä normaali työviikko, salitreenit, blogin päivittäminen ja blogiin liittyvät iltamenot, niin alkaa olla aika mahtava paketti kasassa. Vitsit että olen juuri nyt poikki!
Sain viime viikolla vieraakseni lapsuudenystäväni pienen poikansa kanssa ja Robbien keikan vuoksi lukioaikaiset ystäväni piipahtivat alkuviikosta meillä parin yön visiitillä. Tänä iltana saan seuraavan vieraan joka tulee yökylään Joensuusta asti. On ihan superkivaa nähdä monia ystäviä, mutta on aika hassu sattuma miten nuo kaikki vierailut sattuivat samaan hetkeen.
Menoa ja meininkiä on siis riittänyt ja töissä olen haukotellut välillä sellaisella antaumuksella että suu on tuntunut lähes repeävän. En oikeasti edes tajua miten olen selvinnyt kuluneesta puolestatoista viikosta ja jos ihan totta puhutaan, niin viime päivien tapahtumat ovat juuri nyt mielessä aika sumuisina. Sen toki muistan että kivaa on ollut ja vanhoja ystäviä on ollut ihana tavata.
Ei sitä kuitenkaan tässä iässä enää jaksa viikon mittaista yövalvomista jos aamulla on noustava aikaisin ja oltava vielä skarppina töissä. Työssäkäyvien vanhempien arjen pyörittäminen on jotain sellaista mitä en millään ymmärrä ja mitä kunnioitan ihan järjettömästi! Jos olen itse välillä puhki pelkistä omista menoistani, niin kuinka muka hoitelisin tässä lisäksi vielä lapsiperheen arkea? Tuo yhtälö vaan on minulle jotain käsittämätöntä.
Mukavaa torstaita kaikille!
0
Minä täällä pyöritän sitä lapsiperheen arkea samalla, kun elämä on viime viikot ollut yhtä hullunmyllyä ja paikasta toiseen kiitämistä. Lista, mitä on tehty ja on ollut tekeillä viime viikot on ihan järjetön… Muisti on kovin ylikuormitettu. Enkä kyllä itsekään ymmärrä, miten tässä on selvitty suurin piirtein olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeissa kokoonpanoissa 🙂 Mutta ihminenhän selviää melko monista asioista lujan tahdon avulla eli sillä keinoin sitä varmaan tämmöistä rumbaa pyöritetään. Kohta onkin onneksi lomat: sitten ei laiteta tikkua ristiin 🙂
Ihanaa viikonloppua!
PS: olen pariin otteeseen alkanut kommentoida joihinkin aikaisempiin postauksiisi. Kommentointi jäi kesken… Jotain asiaa kuitenkin vissiin oli, en vain enää muista mitä 😀
Voi Tarja, juuri kaltaisiasi ihmisiä arvostaan uskomattoman paljon! Ja niin se arki vain sujuu, se on minusta ihan hämmästyttävää. 🙂 Ja kyllä, myös täällä odotellaan kovasti kesäloman alkua.
Heh, aina kannattaa (ja pitää) kommentoida, kommenttisi saavat minut aina ilahtumaan. Mutta kiva että edes nyt tartuit toimeen ja jätit kommenttisi. 🙂
Olen muuten miettinyt ihan samaa! Omassakin elämässä tuntuu olevan niin paljon järkkäämistä ja säheltämistä, etten millään ymmärrä, miten saisin lapsenkin (tai lapsien!) menot siihen sopimaan. Nostan hattua kaikille vanhemmille. Ootte te aikamoisia! 🙂
Joskus on mukavaa kun arkikin on hieman erilaista, esim. juuri ystävien vierailujen muodossa. Osaa paremmin nauttia siitä ns. perusarjestakin.
Olen samaa mieltä kaikesta mitä kirjoitit. 🙂 Mitä enemmän lapsia sitä enemmän harrastuksiin, kouluun, päiväkotiin yms. poukkoilua plus päälle vielä ruoanlaittoa, kaupassakäyntiä, järjetön pyykkirumba, lasten riitojen selvittelyä jne. Huh huh, kuulostaa ihan tolkuttomalta puuhalta! 🙂
[…] valtavasti energiaa arjen pyörittämiseen ja useampi treenikerta viikossa on solahtanut kiireiseen aikatauluuni hämmentävän hyvin. Kävin myös viime viikolla treeniä tehostaakseni vartalohoidossa Kämp Span […]
[…] valtavasti energiaa arjen pyörittämiseen ja useampi treenikerta viikossa on solahtanut kiireiseen aikatauluuni hämmentävän hyvin. Kävin myös viime viikolla treeniä tehostaakseni vartalohoidossa Kämp Span […]