tunnetila: muistelu
Kiitos ihanat tsempistä ja ymmärryksestä eiliseen postaukseeni. Olen Teistä kaikista niin iloinen ja kiitollinen!
Tähän mielentilaan ei sopisi mikään muu postausaihe paremmin kuin Saksan maaseudulla reissatessamme eteeni sattunut ruusupuutarha. Tuoksu puutarhassa oli jotain sanoin kuvaamattoman ihanaa ja miltei eksyin ruusupuskiin kun halusin mennä kamerani kanssa vain syvemmälle ja syvemmälle.
Olin siis oikeasti eksyä ja ehdin jo säikähtää pahemman kerran kun totesin etten enää tiennyt yhtään missä olin. Näin kaikkialla vain ruusuja ja niiden tuoksu sai pään ihan sekaisin. Koko muu seurue oli jäänyt paistattelemaan päivää läheiseen biergarteniin oluttuopposten ja paikallisten wurstien kera, ja minä ajattelin vain vähän tutkailla ympäristöä ja kierrellä ihan lähistöllä. Olin myös jättänyt laukkuni mieheni hoiviin ja laukussa oli tietysti myös puhelimeni. Äärimmäisen fiksua toimintaa, sanoisin.
Minusta tuntui että olin ollut pienellä ”mä käyn vaan tossa lähellä” reissullani jo ihan liian kauan ja ajattelin miten ystäväni lähtevät kohta etsimään minua ympäri lähiseutuja. Onneksi sain apua muilta ruusuja ihastelemaan tulleilta ihmisiltä ja heidän neuvojensa avulla löysin takaisin biergarteniin. Olin niin helpottunut nähdessäni mieheni ja tutun seurueen että liityin heidän iloiseen joukkoonsa valtavan jäätelöannoksen kera. Ja ei, kukaan heistä ei ollut edes ehtinyt huolestua missä olin. Niinpä niin. Yksin asioita vatvoessa ne paisuvat usein järjettömiin mittasuhteisiin.
0
10 Comments
HeidiV
03/07/2014 at 10:55Ihania ruusuja! Minäkin olisin eksynyt ja hätääntynyt…
Pidä ihmeessä blogilomaa – kyllä me pärjätään, kun tiedetään sen tekevän sulle hyvää =) Kirjoita vaikka muutama postaus varastoon, jos siltä tuntuu =)
tunnetila
03/07/2014 at 11:04Heidi <3 Olet ihana! 🙂
Tiia
03/07/2014 at 11:46Ihan mieletön paikka, jo kuvia katsellessa sielu lepää. Tuolla kirja nokan edessä olisi seesteinen juttu. 🙂 Ylipäänsä parhaisiin lomamuisteloihin liittyy kirja, eikä älypuhelin. 😉 Nyt vaan harjoittelemaan loman tunnetta ja imemään luonnon ihmeitä.
tunnetila
07/07/2014 at 17:01Voi Tiia olet niin oikeassa tuosta kirja vs. älypuhelin! Todella hyvin sanottu! 🙂
Mirja
03/07/2014 at 12:53Ihania kuvia! Rakastan ruusuja ja olen istuttanut ensimmäisen etupihallemme. Katsotaan saanko sen pidettyä hengissä! 😀
Paljon tsemppiä sulle, pidä ihmeessä taukoa kaikenlaisista arkirutiineista niin eiköhän se stressi siitä hellitä. 🙂
Tasan kahden viikon kuluttua pääsen kurkkimaan mitä olet lähettänyt mulle! 😀 Jee!
tunnetila
07/07/2014 at 17:01Hih, kiitos ihanasta kommentistasi Mirja! Toivottavasti paketin sisältö on mieluinen ja tuotteille tulee käyttöä. 😉
Onnea ruusun hengissä pitämiseen! En tiedä onnistuisiko se itseltä, joten on kiva että ruusuja pääsee ihailemaan myös yleisissä puistoissa. 🙂
iduska
03/07/2014 at 15:13Ihania kukkasia! Tuli kesäfiilis ihan vain kuvia katsomalla. Onneksi tänään on ihan täällä kotikulmillakin hetkittäin näkynyt myös aurinko :O
tunnetila
07/07/2014 at 16:55Kiitos iduska! Helsingissä (ja varmaan kaikkialla muuallakin Suomessa) on ollut viime päivät ihan kesä. Voi onnea ja iloa, vaikka olenkin päivät töissä ja kykin toimistossa neljän seinän sisällä.. Kesä on silti ihana asia! 🙂
paulina
03/07/2014 at 19:10voi miten kauniita kuvia jälleen kerran!
eipä mikään ihme, että tuollaisiin maisemiin unohtuu harhailemaan.
vietä mahtavan ihana loma tehden ainoastaan mitä haluat tai älä tee mitään jos et halua. ihanaa kesää sinulle!
tunnetila
07/07/2014 at 16:54Kiitos paulina! Ihanaa kun sinäkin tsemppaat ja puhut blogiloman puolesta! Taidan kyllä toteuttaa sen, nyt kun vain saisin ajankohdan lomalle katsottua…