Netitön ilta

tunnetila: hermostuneisuus

Maanantai-iltana meillä kotona lakkasi netti toimimasta. Ihan yhtäkkiä, varoittamatta. Olin juuri saanut kirjoitettua eilisen meikkipostauksen valmiiksi ja ajattelin, että nettiyhteyden katkeaminen oli selvä merkki siitä, että tänään on hyvä mennä aikaisin nukkumaan.

Eilen tulin töistä kotiin. Netti oli edelleen poikki. Ei se mitään, tuleepa pysyttyä hetki poissa koneelta ja katsottua vaikka telkkaria. Ai mutta hemmetti, meillähän näkyy tv verkon kautta, eli telkkarikaan ei näy. No eipä hätää, onpahan nyt hyvä aika joogata Yoogaian kivojen tuntien mukana. Ei vitsit, tuo Yoogaia on verkkopalvelu, eli sekään ei nyt toimi!

Hetken mietittyäni päätin ottaa päiväunet. Nokosilta herättyäni yritin lähettää siskolleni What’s App viestiä. Ei verkkoa. Ai niin! Samassa sain viestin ystävältäni joka kysyi toisen ystäväni sähköpostiosoitetta. Yritin avata sähköpostiani. Äh, enhän minä nyt pääse sinnekään!

Huomasin olevani todella avuton ilman verkkoyhteyttä. Tuntui etten selviä edes pienistä arkisista asioista ilman nettiä. Hetken asiaa harmiteltuani päätin ryhdistäytyä ja tein koko illan rästiin jääneitä asioita. Pesin käsin pestävää pyykkiä, silitin, vaihdoin lakanat, kävin läpi ison pinon avaamatonta postia pöydän nurkalta ja käsittelin useita kymmeniä koneen syövereistä löytyneitä valokuvia jotka minun on pitänyt jo pitkään käydä läpi tulevia blogipostauksia varten.

Sain aikaan ihan valtavasti kun en päässyt tappamaan aikaa netissä! Ilta oli loppujen lopuksi hyvin tuottoisa ja kaikesta tekemisestä tuli hyvä mieli. Mutta tänään, jos tänä iltana ei netti kotona toimi niin en vastaa seurauksista…

0