tunnetila: tsemppaus
Olen tainnut viime aikoina jo useammassa postauksessani sivuta tolkuttomaksi äitynyttä herkutteluani, ja siitä tulleita ekstrakiloja. En ole laihduttajatyyppiä, vaan yleensä painon noustessa totean ehkä enemmänkin ”hups” kuin ”apua”.
Jos ihan rehellisiä ollaan, painoni on noussut viimeisten viidentoista vuoden aikana viisitoista kiloa. Kilon vuodessa. Voi mikä salakavala tapa kerryttää turhia fyllinkejä takamukseen ja vaarallista rasvaa sisäelinten ympärille!
Selkäni on viime aikoina kiukutellut ihan kunnolla, eikä selän oikuttelua helpota yhtään mukana kulkevat ylimääräiset kilot. Viime maanantaina päätin pistää ruokailutottumukseni ruotuun, ja aloin pitää ruokapäiväkirjaa.
Pidin viimeksi ruokapäiväkirjaa kesällä 2014, kun päätimme laittaa silloisen PT:ni Eveliina Naulon kanssa ruokailutottumukseni kuosiin. Evellä oli ihanan lempeä ote ruokavalion tekemiseen, ja hänen loistavia vinkkejään noudattaen sain elämäntapani kuntoon.
Eveliina kirjoitti tuolloin blogiini muutamia vinkkejä, joita olen toteuttanut tähän asti aika kiitettävästi. Hän kirjoitti mm. näin:
”Repsahduksia ei elämäntapamuutoksessa tunneta, vaan erilaiset elämäntilanteet ja siihen kuuluvat valinnat esimerkiksi ravinnon parissa, ovat luonnollinen osa elämää.
Tärkeintä ovat toistuvat asiat, kuten ruokarytmi, valintojen muodostama laatu sekä kokonaisuus, eli yksinkertaistettuna peruspilarit kuntoon, huomio isoihin asioihin ja ajatukset pois hiusten halkomisesta.
Perusteissa tärkein kivijalka on tasainen ja säännöllinen ruokarytmi, joka varmistaa verensokerin tasaisena pysymisen sekä näläntunteen hallinnan. Jo tämä ennaltaehkäisee mielitekojen syntyä, edistää fiksujen valintojen tekemistä sekä pitää aineenvaihdunnan ja suoliston toiminnan terveyttä tukevana.
Ruokavalion tulisi sisältää enemmän hyviä kuin huonoja asioita. Toistuvien valintojen ollessa laadukkaita ja terveellisiä ne muodostavat hyvän kokonaisuuden, johon mahtuu myös elämään kuuluvat muut valinnat. Kunhan pysytään kohtuudessa ja kultaisella keskitiellä.”
Olen toteuttanut Eveliinan ohjeita nyt neljä vuotta, ja hänen vinkkinsä ovat osa jokapäiväistä ruokailurytmiäni ja rutiiniani. En edes ajattele niitä enää, vaan niistä on tullut elämäntapa.
Muuten kaikki on mennyt hyvin, mutta kaiken terveellisen oheen olen lisännyt päivittäisen herkkuannoksen. Herkuttelu on sallittua ja kivaa jos sitä tekee harvoin, mutta jokapäiväinen herkuttelu ei tee kenellekään hyvää. Päinvastoin.
Niinpä pistin viikko sitten maanantaina stopin herkuttelulle ja aloin pitää ruokapäiväkirjaa. Jätin pois suklaan. Sanoin ei alkoholille. Pudotin päivittäisen lounasannokseni hieman pienemmäksi ja jätin jälkiruoat ottamatta.
Säännöstelen päivittäisen leipäannokseni kahteen palaan päivässä, enkä ota lisää ruokaa, oli se miten hyvää tahansa. Naposteluun ja herkkujen himoon olen syönyt viinirypäleitä, päärynöitä ja kuivattuja mulperimarjoja. (Sain kuivatut marjat joskus testiin Cocovilta*. Tähän naposteluhimoon ne ovat olleet omiaan, mutta normaalisti syön mielummin kotimaisia mustikoita kuin ulkomaisia kuivamarjoja.) Muuten olen syönyt aivan normaalisti.
Arvatkaa onko ruokailutottumusten järkevöittämisestä ollut hyötyä? Kyllä! Painoni putosi viikossa 2,2kg. Oloni on heti paljon virkeämpi ja kevyempi. Selkäkipu tosin on ja pysyy, mutta paremmat edellytykset paranemiselle on nyt olemassa, kun pari ylimääräistä kiloa on poissa selkää rasittamasta.
Tällä viikolla päätin tuoda ruokavaliooni lisää hyviä ravinteita, ja aloitin testaamaan erästä mielenkiintoiselta kuulostavaa kotimaista juotavaa ateriaa. Jos tuote tuntuu toimivalta, kerron siitä Teille myöhemmin lisää.
Kuten alussa sanoin, en ole mikään laihduttaja, enkä siis tule antamaan blogissani Teille mitään laihdutusvinkkejä. Mietin kuitenkin, että pieni keventäminen voisi kiinnostaa tai tulla muillekin tarpeeseen, joten ajattelin jakaa hyväksi havaitsemiani vinkkejä myös Teille.
Palataan siis asiaan jos/kun projektini etenee. Toki palaan asiaan myös, jos saan jossain vaiheessa jälkiruoattomuudesta tarpeekseni ja palaan herkuttelun ihanaan maailmaan.
7