tunnetila: onni
Parasta mitä minulle tänä syksynä on tapahtunut, oli viime viikonloppuna tehty kellojen siirto. Heräsin sunnuntaiaamuna kuudelta, eli vanhaa aikaa seitsemältä. Päätin, etten kyllä nouse viikonloppuna noin aikaisin, ja ajattelin nukkua vielä hetken vaikka väkisin. Nukun sitten viisi tuntia lisää. Viisi tuntia!
Nukuin la-su välisenä yönä yhteensä yli 11 tuntia, ja voi pojat miten tuo kunnollinen yöuni ja tunnin lisäys aamuun, muutti elämäni kerrasta!
On ollut ihan käsittämätöntä herätä koko tämä viikko virkeänä ennen kellon soittoa. Olen kuluvalla viikolla ollut töissä parhaina päivinä lähes tuntia aikaisemmin kuin normaalisti, ja olen silti ollut tarmoa täynnä. En ole tänä syksynä herännyt tätä ennen virkeänä kertaakaan. Jo oli aika!
Ihmeparantumista en ole hyvistä yöunista huolimatta kokenut, vaan selkään sattuu toki edelleen. Kaiken kivun kestää kuitenkin todella paljon paremmin, kun kroppa on muuten virkeä ja energinen.
Voinnista puheen ollen… Kävin viime viikolla elämäni ensimmäistä kertaa vyöhyketerapeutilla. Harva asia, jos mikään, on ikinä sattunut minuun niin paljon, kuin jalkojeni (jalkaterät, jalkapohjat, varpaat, nilkat, jalkapöytä..) käsittely. Hyvänen aika miten kipeää tuo tekikin!
takki My Hailys*, t-paita StanleyStella, farkut ABLE, laukku Marimekko/Zadaa/DIY, kengät Stella McCartney/Zadaa/DIY, korvikset Pernille Corydon
Terapeutin kommentit hoidon aikana kuulostivat aika huolestuttavilta. ”Hmmm, onpas täällä paljon prosesseja käynnissä… Hyvänen aika… Jopas jotakin… Jopas täällä on prosesseja käynnissä…” Vyöhyketerapeutti joutui jopa kerran keskeyttämään hoidon hetkeksi, sillä hänelle tuli niin kuuma. Jalkapohjani olivat niin aktiiviset ja kaiken maailman ”prosesseja” oli niin paljon käynnissä, että ne saivat terapeutin hikoilemaan.
Jep jep. Tiesin, että kroppani on ihan sekaisin 10kk kestäneestä kivusta, mutta sitä en tiennyt, miten paljon kroppani tekee koko ajan töitä parantaakseni minua, tai säästääkseen minut kovalta kivulta.
Vyöhyketerapiassa asiakasta hoidetaan siis painelemalla jalkapohjissa sijaitsevia heijastepisteitä. Vyöhyketerapeutti painelee sormin ja rystysin heijastealueita jaloista, jolloin vaikutetaan vyöhykeratoja pitkin kehon rakenteisiin ja toimintoihin. Heijastealueita käsittelemällä vaikutetaan tasapainottavasti elimistön fysiologisiin prosesseihin ja siten helpotetaan tasapainon saavuttamista koko kehossa. (Lähde)
Sain vyöhyketerapeutilta hoidon lisäksi kehoituksen aloittaa välittömästi magnesiumin syömisen. Kehoni kuulema huusi magnesiumia, joka nopeuttaa käynnissä olevia palautumis- ja parantumisprosesseja.
Eilen illalla kävin saman vyöhyketerapeutin vastaanotolla toisen kerran. ”Öööö, mitä ihmettä täällä oikein on tapahtunut? Miten sinun kroppasi on voinut saada näin paljon aikaan viikossa”, hän hämmästeli ääneen.
Pistävää ja superkovaa kipua oli osassa käsiteltävistä kohdista edelleen, mutta hoito oli kokonaisuudessaan todella paljon ensimmäistä kertaa kivuttomampi. Kroppani, tai siis jalkani, tuntuivat kuulema terapeutin käsiin ihan erilaiselta kuin viikko sitten.
Kuulin, että iso tekijä prosessien edistymiselle oli magnesium, jota aloin syödä heti samana iltana kun tulin kotiin ensimmäisestä käsittelystä. Toinen muutoksen aiheuttaja oli uni.
”Aivosi tuntuvat täysin erilaisilta mitä viime viikolla. Huomaa selkeästi, että olet saanut nukuttua ja levännyt.” (Miten ihmeessä varpaitani käsittelemällä voi tuntea, että pääni todellakin tuntuu todella paljon selkeämmältä kuin viikko sitten? En ymmärrä!)
Olin edistynyt viikossa niin paljon, että nyt annamme prosessien tapahtua itsekseen, ja palaamme asiaan kuukauden päästä. Sain vyöhyketerapeutilta kehut upeasti tehdystä työstä. Nauratti, enhän ollut oikeasti tehnyt itse yhtään mitään prosessien edistymisen hyväksi. Siellä ne ovat viikon jyllänneet ihan minun tietämättäni.
”Äläs nyt, sinä tämän kaiken olet tehnyt. Olet levännyt ja nukkunut kunnolla, olet antanut kropallesi sen kipeästi tarvitsemaa magnesiumia, ja olet rauhoittanut menoa huomattavasti. Jos kroppa on stressissä eikä pääse palautumaan lainkaan, niin missä välissä se muka pystyisi parantumaan?”
Niinpä niin. Eli hyvä minä! Olen kohdellut itseäni hyvin, olen rauhoittanut elämääni vapailla viikonlopuilla, ja samalla olen ollut itselleni lempeä. Palkinto tuosta näkyi välittömästi. Vitsit että just nyt on onnellinen olo!
Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe
12
Aaah, niin ihana kuulla, että vyöhyketerapiasta on ollut apua! Jeij! ❤️
Kiitos Emilia!!! <3 Toivotaan, että apua todellakin löytyy, vaikka sitten vyöhyketerapiasta tai mistä tahansa! Lupasin jo mun PT:lle, että annan hänelle 8000€ jos pääsen kivuista eroon. Arvaa miettiikö hän nyt päänsä puhki mikä mun selkääni vaivaa. 😀 😀 😀
Hyvä, että olo helpottaa.
Kesäaika on minun aikavyöhykkeeni. Talviaikaan siityminenvie kaamosväsymykseen, joka helpottaa vasta keväällä.
Voi ei! Minulle taas tutumpaa on kevätväsymys. Jännä miten eri tavalla ihmiset kokevat vuodenaikojen vaihtelut! Tsemppiä kaamokseen Tuuli! <3
Se kipu on jotain ihan uskomatonta! Mulla toka kerta oli pahin. Ensimmäinen kerta oli kuulemma vasta ”herätellyt” jotain syvälle painuneita asioita ja koko tunti oli aivan kidutusta ja meinasin jatkuvasti vetää jalat ”turvaan”.
Kolmas ja neljäs kerta olivat sitten jo inhimillisempiä. Kiinnostavaa oli kun kesäkuussa kävin samana päivänä sekä lääkärillä että vyöhyketerapeutilla ja he molemmat tekivät saman huomion erään hormonihäiriön ”hiipumisesta”. Toinen teki sen länsimaalaista lääketiedettä käyttäen, toinen toteamalla että jalassani sen pisteen päällä ei ollut enää ns. kovaa kuorimaista heijastetta.
Yleensä ensimmäinen kerta vyöhyketerapiassa on juuri tuota herättelyä kuten sinullakin, mutta mä käytän joka päivä kotona sellasia piikkipalloja, joiden päällä seison (olen käyttänyt jo varmaan 5 vuotta), joten ne ovat pitäneet jalkapohjat aktiivisina. Siksi mulla jo eka kerta oli poikkeuksellisen raju.
Hei onpa mielenkiintoista, että molemmat tekivät saman huomion samana päivänä! Tuosta huomaa, ettei tämä mitään ihan huuhaata ole, kuten joku minulle töissä totesi, kun kerroin innoissani mitä minulle vyöhyketerapiassa oli sanottu.
Odotan kyllä innolla kolmatta kertaa, joka on vasta tämän kuun lopussa. On tosi kiinnostavaa kuulla, onko mikään muuttunut, ja ennen kaikkea, onko kipu vähentynyt pahimmista paikoista.
Kiitos vielä kerran Jonna sinulle superhyvän tyypin vinkkaamisesta! <3
Onpa ihanaa lukea tällaista! 🙂 Hienoa, että olet saanut nukkua ja olet energinen. Toivotaan, että hyvä olosi jatkuu!
Minuakin kiehtoisi kokeilla vyöhyketerapiaa…
Kiitos Heidi, olipa ihana kommentti ja tuli todella tarpeeseen! <3 Heräsin nimittäin taas tänä aamuna niin jumissa, että heitin naamaan heti Buranaa ja relaksanttia että pääsin töihin. Tänään taas tällainen ahdistuspäivä tiedossa... 🙁