tunnetila: tasapainottelu
Syksy on taas alkanut niin vauhdilla, etten ole ehtinyt luoda ajatustakaan blogin suuntaan. Tai no, olen kyllä potenut päivittäin vähän huonoa omatuntoa siitä, etten ole ehtinyt blogin pariin, mutta olen myös yrittänyt työntää nuo ajatukset pois mielestäni. Haluan pitää blogin kivana harrastuksena ja henkireikänä arjen keskellä, enkä kokea huonoa omatuntoa siitä jos en ehdi kirjoittaa. Mutta täällä ollaan taas, ja onpa kiva päästä vähän jakamaan kuulumisia!
Jaoin hetki sitten kanssanne suunnitelman rauhallisemmasta syksystä ja puhelimen tuijottamisen vähentämisestä. Keinoja puhelimesta irtautumiseen olivat paperilehti, tv-ohjelmat pääosin lineaarisesta tv:stä, podcastit ja äänikirjat sekä liikunta. Kokeilu alkoi 1.9., eli pari viikkoa sitten. Miten tuo homma on lähtenyt liikkeelle?
Ensimmäinen viikko meni hienosti! Olin silloin etätöissä vanhempieni luona Savossa. Työpäivien jälkeen kävin ulkoilemassa, pulahdin järveen, luin sisustuslehtiä äitini laajasta valikoimasta, lainasin kirjastosta kirjan jonka luin yhdellä istumalla, saunoin ja katselin äidin kanssa tv:tä. Juhlimme myös äitini 70v synttäreitä ja vanhempieni 50-vuotishääpäivää, plus kävin yökylässä siskoni luona. Oli ihanan rentoa ja leppoisaa!
Mietin joka päivä luonnossa kulkiessani ja siitä täysin siemauksin nauttiessani, miksi ihmeessä asun Helsingin keskustassa kun näinkin voisi asua. Kaupungin hälinä vs. luonnon rauha. Sinileväinen meri vs. puhdas ja kirkas järvivesi. Liikenteen saasteet vs. happirikas puhdas ilma. Kallis keskusta-asuminen vs. talo omalla pihalla ja tontilla. Kalliit lähikaupat vs. perunat omasta pellosta itse lähijärvestä kalastetun ahvenen kera.
On kaupungissa toki puolensa, mutta näin iän karttuessa huomaan kaipaavani koko ajan rauhallisempaan ympäristöön. Toki vanhemmiten esim. terveydenhuoltopalveluiden tarve lisääntyy ja maalla niiden saanti heikkenee jatkuvasti. Nykyinen tendenssi keskittää terveydenhuolto suuriin kaupunkeihin ja terveyskeskuksien ja muiden palveluiden lakkauttaminen pieniltä paikkakunnilta tappaa kyllä tehokkaasti Suomen maaseudun, vaikka sinne kuinka haluaisi muuttaa.
Tämä on niin surullista ja näköalatonta.
Savosta Helsinkiin palattuani olen huomannut roikkuvani taas puhelimella ihan liikaa. Olen myös juossut paikasta toiseen välillä kieli vyön alla. Joka päivälle on ollut töiden lisäksi ylimääräinen minuuttiaikataulu.
Kaikki ohjelma on kuitenkin ollut ihan älyttömän kivaa ja kiinnostavaa. Teattereiden ensi-iltoja, Helsinki Design Weekin tapahtumia, uusien juttujen lanseerauksia jne. Olen silti varma, etten olisi jaksanut tätä tahtia jos en olisi ollut välissä viikkoa nollaamassa päätä ärsykkeiltä luonnon rauhassa. Onneksi on olemassa paikka, jonne voi paeta välillä nollaamaan päänsisäinen kaaos.
Podcasteja opettelen edelleen kuuntelemaan aika heikolla menestyksellä. Olen kuitenkin unohtanut kertoa, että vaikken äänikirjoja tai podcasteja osakaan kuunnella, niin tykkään tosi paljon Yle Areenassa olevista audiodraamoista. Ne olen vuosien saatossa kuunnellut lähes kaikki! Esim. Armi Aavikko – Siinä välissä olin elossa, oli aivan upea! Jos siis haluat lepuuttaa silmiäsi ja kuunnella enemmän päämäärättömän kuvafeedien selailun sijaan, niin suosittelen testaamaan audiodraamojen kuuntelua. Niissä on ihanaa vanhan ajan kuunnelmien tuntua.
Syksyn kiireisimmät viikot jatkuvat täällä vielä hetken, ja päättyvät kuun lopussa koittavaan muutaman päivän ulkomaan reissuun. Tuntuu helpottavalta tietää, että lokakuun puolella elämä taas tasoittuu hetkeksi.
Kalenteriin merkkaamistani vapaista viikonlopuista olen kuitenkin pystynyt pitämään kiinni, joten niitä aion merkkailla sinne jatkossakin.
Miten Teidän syksynne on lähtenyt käyntiin? Muistatteko vielä lomailleenne, vai onko arki jo vetäissyt niin tiukasti mukaansa, että kesäloma on enää haalea muisto? Entä oletteko laillani pohtineet asumista maalla tai kaupungissa? Onkohan niin, että rauhallisemmassa ympäristössä kasvaneena sinne alkaa jossain vaiheessa kaivata takaisin, ja kaupungissa lapsuutensa viettänyt ei osaa rauhallisemmasta ympäristöstä edes haaveilla?