Uusia vaatteita ja koottuja selityksiä

tunnetila: hieman nolo

Olen ostanut tänä vuonna paljon vaatteita: 19 vaatetta uutena ja 9 vaatetta second handina. Lisäksi olen ostanut yhdet aamutossut ja korikassin. Yhteensä siis 30 tuotetta. Ja nyt ollaan vasta elokuussa, eli vuotta on jäljellä vielä yli 4kk. Hupsis!

Hankittujen vaatteiden määrä kuulostaa aika suurelta, mutta minulta löytyy pari ihan hyvää selitystä uusille vaatehankinnoille. Ensimmäinen selitys on muuttunut vaatekoko.

Puolitoista vuotta jatkuneen sairastelun jälkeen olin hiljalleen kasvanut ulos vanhoista vaatteistani. Kun vuosi sitten keväällä aloin voida paremmin, mietin ensin että alan laihduttaa. Halusin takaisin vanhoihin mittoihin ja päästä käyttämään vanhoja lempivaatteitani.

Mietin muutoksia ruokavalioon, aktiivisen ja tavoitteellisen treenin lisäämistä arkeen ja herkuista kieltäytymistä. Toki nuo kaikki kuulostivat ihan järkeviltä muutoksilta, mutta sitten totesin että millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että olen terve.

On ihan sama kuinka paljon painan, tai mahtuvatko vanhat vaatteet päälle. Niin kauan kun jaksan nousta sängystä ja elää normaalia arkea, tehdä kivoja asioita vailla jatkuvaa uupumusta ja lämpöilyä, niin kauan kaikki on hyvin. Vaatteita saa aina uusia, kehoja ei.

pusero KappAhl, neuloshousut Second Female, tennarit Pomar (saatu), korut itse tehty, laukku Filippa K

Viime syksynä kun elämä koetteli monin tavoin, heitin dieetit ja kiellot mielestäni romukoppaan ja päätin ottaa toisen lähestymistavan vaateasiaan. Kävin ennen joulua vaatekaappini läpi ja sovitin jokaisen vaatteen. Ne, jotka kiristivät tai puristivat, vein kirpputorille.

Vaatekaappini tyhjeni jo tässä vaiheessa jonkin verran, mutta annas olla kun kävin läpi treeni- ja kotivaatteeni. Olin ollut kotivaatteissa lähes neljä vuotta jatkuvasti, etätyöt best, ja kun päätin heittää lumppuihin kaikki vaatteet joissa oli reikä (tai kaksi), tai ne olivat muuten totaalisen kulahtaneita tai puhki hiutuneita, vaatekaappini alkoi suorastaan kumista tyhjyyttään. Alkoi näyttää siltä, että minulla ei olisi tälle vuodelle juuri mitään päällepantava.

Tästä intoutuneena olen tänä vuonna kierrellyt alennus- ja ystävämyyntejä, ja tehnyt kivoja ja edullisia löytöjä kiertoon päätyneiden tuotteiden tilalle. Tämän vuoden aikana hankkimistani vaatteista yksikään ei ole ollut normaalihintainen, ja keskimääräinen alennusprosentti on luultavasti yli 50. Esim. perjantaina löysin jo pitkään ihastelemani Jeans & Towelsin kauluspaidan -60% alennuksella.

Vaikka olen tänä vuonna ostanut määrällisesti aika paljon vaatteita, jokainen ”Viiden vaatteen vuosi” -haasteessa mukana oleva alkoi varmasti kauhistuneena päivitellä shoppailuani jo postauksen ensimmäisen lauseen kohdalla, olen silti pyrkinyt kuluttamaan mahdollisimman järkevästi.

Olen ostanut hankkimani tuotteet pääosin kotimaisilta brändeiltä. Olen etsinyt ensin vaatteita kierrätettynä ja vasta sen jälkeen olen päätynyt hakemaan niitä kaupoista. Olen ostanut juttuja, joista olen haaveillut jo useamman vuoden, eli heräteostoksia ei juurikaan ole tullut. Ja ennen kaikkea, olen ostanut tuotteita vanhojen jo loppuun käytettyjen, tai pieneksi käyneiden vaatteiden tilalle, en vain vaihtelun vuoksi.

Toki täytyy tunnustaa, että tein keväällä yhden täysin spontaanin heräteostoksen, ja tuo ostos näkyy postauksen kuvissa. Neulotut housut eivät todellakaan olleet hankinta- tai tarvelistallani, mutta kun löysin ne edullisesti mallikappalerekistä, en voinut olla ostamatta niitä. Neuloshousut ovat sitä paitsi korvanneet eräät rei’ille käytetyt kotihousuni, eli lopulta myös nämä tulivat tarpeeseen.

Toivottavasti ensi vuonna minun ei tarvitse hankkia juuri mitään uutta, olenhan tänä vuonna löytänyt itselleni niin paljon laadukkaita käyttövaatteita tulevaa varten.

Oletteko Te tehneet tänä vuonna tarpeeseen tulleita alelöytöjä, vai uskallatteko tunnustaa tehneenne vähän turhiakin (mutta niin ihania) heräteostoksia?

Kuvat: Heidi Richert