Liian iso hauis ja ruokapäiväkirja

tunnetila: hämmästys

*yhteistyössä KämpSpa*

Kaksi treenikuukautta KämpSpan kuntosalilla henkilökohtaisen valmentajan opastuksessa on tuonut elämääni kuntosaliharjoittelun ilot, ja ahkeran treenaamisen ansiosta myös kropassani on havaittavissa pieniä muutoksia. Iloitsen pullamössökäsivarsien saamasta pienestä muodosta, mutta samalla olen joutunut uuden ongelman eteen: useimmat puseroni alkavat olla niin kireitä hauiksen kohdalta etten voi enää käyttää niitä.

Etsin Berliinistä itselleni uusia silkkipaitoja, mutta viidestä sovittamastani puserosta mikään ei mahtunut päälleni oikean hauiksen kohdalta! En koe näyttäväni tällä hetkellä mitenkään erityisen lihaksikkaalta, mutta kahden treenikuukauden aikana minulle oli tullut painoa lisää 3kg ja kuten tiedämme, lihas painaa höttöä enemmän. Toki reipas treeni vaatii myös enemmän ruokaa kuin tavallinen arki hieman kevyemmin liikuntatottumuksin, eli voi olla että olen ihan vain lihonut tuon 3kg kun treenin jälkeen tulee syötyä enemmän kuin normaalisti.

Tiedä sitten mikä painon nousun syynä todellisuudessa on, mutta tuosta pusero-ongelmasta valmentajalleni Eveliinalle mainittuani päätimme pistää myös ruokavaliotani parempaan kuntoon. Pidin viikon verran ruokapäiväkirjaa johon merkitsin kaiken syömäni ja juomani kellon tarkkuudella.

Palautin ruokapäiväkirjani Eveliinalle vähän nolona, olihan iltapalani eräänä iltana kolme keksiä ja kaksi riviä suklaata, ja seuraavana iltana nautin työpaikan illanvietossa muutaman viinilasillisen ja söin monen ruokalajin illallisen. Jännitin palautepalaveria ja Eveliinan punakynämerkintöjä, sekä pelkäsin että uusi ruokavalioni koostuu pelkistä kananmunista, vihanneksista ja kaurapuurosta. Ensimmäinen ruokapalaveri oli kuitenkin jotain ihan muuta mitä kuvittelin.

Ensimmäisessä palaverissa emme käyneet läpi lainkaan syömiäni asioita vaan puhuimme kaikesta muusta. Kiireestä, stressistä, hektisen elämän vaikutuksesta ruokaan ja niin edelleen. Esimerkiksi keksi-suklaailtapalan Eve arveli johtuneen siitä, että meillä ei ollut kotona mitään kunnollista ruokaa. Tuo arvaus piti täysin paikkansa. Söin kyseisenä iltana treenin jälkeen hyvän iltapalan, mutta ennen nukkumaanmenoa minulla oli vielä niin kova nälkä, että kaivoin kaapista suklaalevyn jota järsin nälkääni. Tästä pääsimme ensimmäiseen ruokaan liittyvään kotitehtävääni, taloutemme ruokahuollon kunnostamiseen.

Mieheni tekee töissä niin pitkiä päiviä että ruokahuoltomme on kokonaan minun harteillani. Olen itsekin kiireinen joten käyn kaupassa silloin kun ehdin, ja useana päivänä viikosta meillä ei ole kotona mitään syötävää. Ensimmäinen tehtäväni onkin saada oma ja mieheni aikataulu kohtaamaan jotta voisimme käydä kaupassa yhdessä edes kerran viikossa. Silloin tarkoituksena olisi ostaa kaapit täyteen hyviä peruselintarvikkeita. Tuoreita juttuja voi täydentää kaappiin lisää viikolla, mutta jos kaapista löytyy aina vaikkapa puuroainekset ei ole mitään syytä rouskuttaa iltapalaksi keksejä.

Eveliinan ensimmäinen ruokaan liittyvä vinkki oli mielestäni todella hyvä ja tuo kannattaisi, tietysti mahdollisuuksien mukaan, ottaa käyttöön jokaisessa taloudessa jossa on kaksi aikuista. En millään jaksa raahata kaupasta kerralla yksin kaikkea tarpeellista (meillä ei ole edes autoa), enkä ehdi käydä kaupassa useita kertoja viikossa. Jos kantajia on kaksi onnistuu viikon ruokien ostaminen kerralla paljon paremmin.

Mitäs sanotte? Onko Teillä lisää vinkkejä toimivaan ruokahuoltoon, tai oletteko Tekin treenanneet itsenne ulos vanhoista vaatteistanne? Jos vastasitte hauisongelmaan kyllä, miten selvisitte siitä? Lopettamalla treenaamisen vai ostamalla uusia vaatteita?

1