tunnetila: ärsytys
Tulimme kotiin Lontoosta jo viikko sitten, mutta kärsin edelleen hirvittävästä jet lagista. Aikaero Lontoon ja Helsingin välillä on vaivaiset kaksi tuntia, eikä kaiken järjen mukaan tuollaisen eron pitäisi tuntua missään. Olen kuitenkin ollut ihan töttöröö koko kuluneen viikon.
Tarvitsen unta noin 8 tuntia yössä, ja normaalisti saankin sen mennessäni nukkumaan viimeistään klo 23.00 ja heräämällä (yleensä ilman herätyskelloa) tasan seitsemältä. Herään seitsemältä myös viikonloppuisin, sillä tuo heräämisen aika on juurtunut vuosien saatossa niin syvälle luihin ja ytimiin.
Lontoossa nukkumaanmeno viivästyi joka yö muutamalla tunnilla, olihan ohjelmassa vuoden vaihtumisen juhlinta, syntymäpäivät, etukäteen buukatut illalliset ja kodikkaiden lähipubien fiilistely. Menimme siis nukkumaan yleensä kahdentoista-yhden maissa, ja nukuimme aamuisin niin pitkään kun nukutti.
Tuo rytmi jäi jostain syystä päälle todella vahvasti, ja kotona saan nykyään unta vasta kahden-kolmen maissa. Herätys on kuitenkin työaamuina klo 7.00, joten yöunta on tullut korkeintaan viisi tuntia yössä. Huh huh! Olen käynyt töissä aivan zombiena enkä oikein muista mitään viime viikosta. Viikonloppuna yritin saada rytmiä normalisoitumaan mutten päässyt yhtenäkään aamuna ylös sängystä ennen yhtätoista. Tuntui oikeasti että jalat ei kanna.
Ihan järjetöntä tällainen! Miten voikin pieni ihminen mennä parista tunnista näin sekaisin viikoksi?! Vanhuus ei todellakaan näytä tulevan yksin…
0
Olen huomannut tässä viimeisen vuoden aikana samanlaista ilmiötä vaikka en ole juuri edes matkustellut. Siis lähinnä sitä että unirytmi jää helposti väärälle vaihteelle ja sen palauttaminen tuntuu älyttömän vaikealta. Nuorempana ei ollut minkäänlaisia ongelmia esim viikonloppuna valvoa myöhään ja herätä kun huvitti. Nykyään tuntuu että nukkumaanmeno lipsuu aina vain myöhäisemmäksi, oli päivä mikä hyvänsä ja aamulla herääminen on aina vain vaikeampaa vaikka sitä kuitenkin arkipäivisin ihan normaalisti tekee työaikataulun mukaan. Olen kuulut että vanhemmiten unirytmi alkaa kääntyä iltavoittoiseksi, eli siis että aikaisin nukkumaan ja aikaisin ylös, mutta itsellä ei kyllä ole yhtään viitteitä siihen suuntaan ainakaan vielä. Mälsää.
Kyllä tämä taitaa olla ihan ikäsidonnaista. Uusiin rytmeihin pääseminen on aina vaan vaikeampaa ja vaikeampaa. Äitini menee nukkumaan iltaisin kymmenen maissa ja herää jo viimeistään viideltä. Huh huh. Toivottavasti oma rytmini ei ole ihan tuohon kääntymässä vanhemmiten. 🙂