Myrskyltä turvassa

tunnetila: onni

Koskahan viimeksi on tarjennut Suomessa marraskuun puolivälin jälkeen ulkona trenssillä?? Minä ainakaan en ennen tätä syksyä luultavasti milloinkaan. Harvinaisen leuto syksy on nannaa alituiseen lempeän syksyistä New Yorkia kaipaavalle. Ikävä kävisi varmasti mahdottomaksi jos täällä olisi koko ajan sateista ja pimeää. Leudot säät saavat tykkäämään syksystä ja elämästä myös Suomessa, ja kaukokaipuu ei pääse pahentumaan tolkuttomiin mittoihin. Koko ajan elo rapakon tuolla puolen on kuitenkin mielessä.

Viime viikonloppuna syysmyrskyn katkoessa ihmisiltä sähköjä myös vanhempani olivat ilman sähköjä pitkään. Viime syksyn kokemukset hirmumyrsky Sandyn kourissa tulivat heti mieleeni ja aloinkin saman tien neuvoa äitiäni. ”Nyt haette äkkiä kaupasta paristoja ja paljon kynttilöitä. Et soittele minnekään ettei puhelimen akku kulu, laita välillä tekstareita miten teillä menee. Kuunnelkaa pattereilla toimivasta radiosta hälyytyksiä ja jos ei myrskyä kovasti niin hakekaa Mäkistä monta muovikassillista jääpaloja. Niillä saatte ruoan pysymään hetken kylmänä.” Vitsit miten nopeasti kaikki muistot, tunteet ja tuoksut vuoden takaisen Sandyn ajalta tulvahtivat täydellisinä mieleen.

trenssi Benetton, huivi Faliero Sarti, neule Dondup,
farkut C Wonder, hanskat Moschino, kengät Rizzo

Onneksi Yhdysvaltojen itärannikko selvisi tänä vuonna ilman myrksyä. Korjaustyöt Sandyn jäljiltä ovat vielä monissa paikoissa kesken. Tänä vuonna myrsky iski kuitenkin todella pahasti Filippiineille enkä voi kuin kuvitella sen katastrofin minkä keskellä ihmiset yrittävät kerätä palasia elämästään kasaan. Perustimme Re:fashionin tyttöjen kanssa Punaisen ristin keräyslippaan Nälkäpäivänä ja tuo lipas on edelleen auki. Lippaaseen voi tehdä lahjoituksia katastrofialueilla elävien ihmisten auttamiseksi vuoden loppuun asti.

Olen kyllä todella kiitollinen tällä hetkellä leudosta syksystä ja Suomen maantieteellisestä sijainnista, vaikka useimmiten kylmästä säästä valitankin. Kaikissa paikoissa on puolensa. Toisten paikkojen hyvät puolet ymmärtää valitettavan usein vasta sitten, kun näkee räikeitä esimerkkejä siitä, mitä muuta elämä voisi olla.

0