tunnetila: muistelu
Yövyin viime viikolla Tampereella ollessani ihanassa Hotelli Tammerissa. Olen aina tykännyt asua tuossa vanhassa, kauniissa ja hengeltään arvokkaassa hotellissa, mutta nyt olin siellä ensimmäistä kertaa Tammerin suuren remontin jälkeen. Hotelli oli entistä upeampi ja ihastelin mm. kylpyhuoneen hanoja ja muita kauniita yksityiskohtia huoneessani. Noista suihkukalusteista tuli mieleeni yksi asiakaspalvelukokemus jonka muistan varmasti aina ja ajattelin nyt jakaa sen Teidän kanssanne.
Entinen työkaverini on todellinen esteetikko ja hänen asuntonsa on yksi kauneimmista joissa olen koskaan käynyt. Asunnon jokainen yksityiskohta on huolella harkittu ja aarteita on metsästetty huutokaupoista sekä antiikkiliikkeistä ympäri maailman. Kollegani ei ole ”heti kaikki mulle nyt” tyyppiä vaan hän jaksaa odottaa vuosia jotta ”se oikea” huonekalu/tapetti/päiväpeite tulee vastaan.
Muistan kun hän kertoi minulle metsästäneensä useamman vuoden täydellistä kylpyhuoneen peiliä ja vihdoin nähneensä ”sen oikean” jossain italialaisessa sisustuslehdessä. Etsintöjen jälkeen hän sai selville valmistajan nimen ja peilin jälleenmyyjät. Kuinka ollakaan, saman italialaisen brändin kalusteita myytiin Tampereella!
Kollegani suunnisti saman tien ko. liikkeeseen ja bongasi liikkeen seinältä saman valmistajan peilin. Tuo peili oli niin kaunis että hän tiesi löytäneensä etsimänsä. Hän katseli peiliä pitkään ja odotti myyjää mutta kukaan ei tullut palvelemaan häntä. Lopulta hän kyllästyi odottamaan ja meni pyytämään myyjää avukseen. Hän kertoi myyjälle haluavansa kysellä tarkempia tietoja kauniista kylpyhuoneen peilistä. Myyjä oli nostanut laiskasti katseensa tiskillä lukemastaan lehdestä ja tokaissut ”Tarkempia tietoja peilistä on ihan turha antaa. Se on kuule sen hintaluokan peili ettei rouvalla ole siihen varaa.”
Kollegani tuijotti jo katseensa takaisin lehteen siirtänyttä myyjää hetken epäuskoisena ja poistui mykistyneenä paikalta. Mitä hemmettiä? Muistan ikuisesti kun kollega kertoi saamastaan kohtelusta. Hän oli metsästänyt täydellistä peiliä niin kauan että oli valmis maksamaan siitä aika huomattavan summan eikä olisi ihan vähästä hätkähtänyt. Mutta ei sitten, ei väkisin jos myyjä ei halua tehdä kauppaa.
Ihan käsittämätöntä käytöstä! Oletteko Te saaneet joskus jossain niin huonoa asiakaspalvelua että muistatte sen vielä vuosien jälkeen? Tuosta kollegani tapauksesta on jo monta vuotta mutta muistan sen edelleen aivan selvästi.
Ja ettei vaan jäisi epäselväksi niin Hotelli Tammerin asiakaspalvelu on aina ensiluokkaista ja suosittelen hotellia kaikille kauneutta arvostaville. Upea Tammer ei siis olisi ansainnut esiintyä näin negatiivissävytteisessä postauksessa, mutta valitettavasti sen kauniit kylppärikalusteet toivat tuon episodin mieleeni. Pahoittelut Tammer, tykkään sinusta!
0
Huh, huh! Kaikenlaisia tyyppejä sitä eksyy asiakaspalveluun. Ikävä kyllä itselläkin on muutamia aika pöyristyttäviäkin tarinoita huonosta asiakaspalvelusta ja olen monta kertaa jälkeenpäin miettinyt, että miksen avannut siinä tilanteessa sanaista arkkuani… Sitä jotenkin pöyristyy, eikä osaa sanoa mitään. Äänestää vain jaloillaan… Muistuu mieleeni kokemus, kun eräässä täkäläisessä vaateliikkeessä (jossa yleensä ottaen aina saa huonoa palvelua, enkä siellä juuri asioikaan kuin äärimmäisessä tarpeessa, jos olen etsimässä jotain erityistä, enkä muualta löydä…) yritin ostaa juhlapuseroa työkaverini häihin. Mielenkiintoani herättänyt pusero oli niin ylhäällä tangossa, etten yltänyt siihen itse ja viereeni tulleelta myyjältä pyysin, että voisiko hän sen minulle antaa. Myyjä tiuskaisi minulle, että ”minulla on Asiakas”… Antoi kuitenkin puseon ja pyytämäni koon minulle. Sovitin puseroa, joka ei sopinut. Kukaan ei minua tullut palvelemaan, joten jätin puseron vaatetangon päälle ja häivyin. Edelleenkin huvittaa tuo ”minulla on asiakas” – kommentti 🙂 En tiedä, mikä minä sitten olin? Kaiketi liian köyhän näköinen tms. 😀 Yleensäkin kyseisessä liikkeessä myyjät tuntuvat valikoivan ulkoisen habituksen perusteella, ketä palvelevat. Muut saavat rauhassa mennä ja tulla. Joskus olen liikkeestä jotain ostanut (koska siellä on kivoja merkkejä myynnissä) ja on ollut jopa vaikeuksia saada ketään ottamaan kassalla maksua. Ilmeisesti en kerta kaikkiaan ole liikkeen kohderyhmää, vaikka ostan samoja merkkejä muista liikkeistä ja asiantuntevan myyjän luulisi tämän vaatetuksestani kyllä huomaavankin. Mutta ei väkisin, jos ei haluta myydä 🙂
Oikeasti, jaloillaan äänestäminen on noissa tilanteissa ihan oikein. En itsekään kovin helposti palaa liikkeeseen jossa minua kohdellaan huonosti.
Ja tuo liike muuten josta kollegani sai huonoa palvelua meni bokottiin tuon tapauksen vuoksi ainakin parilta kymmeneltä kollegani ystävältä. Ei tullut mieleenkään asioida siellä enää koskaan.
Aikuisiällä olen saanut huonoa palvelua aika harvoin, mutta siinä vähän alle kaksikymppisenä oli kyllä useita tilanteita erilaisissa liikkeissä, joissa selvästi jäin ilman asiakaspalvelua nuoren iän takia. Räikeimmässä tilanteessa seisoin ainoana asiakkaana kassalla, useamman satasen ostosten kanssa, kun kolme myyjää tiskin toisella puolella kokivat kiireellisemmäksi saada juttunsa päätökseen kuin rahastaa mun ostokset. Silloin ei valitettavasti aikataulu sallinut vaan jättää kaikkea siihen ja lähteä pois.
Nykyisin olen sillä tavalla yksioikoinen ja kärsimätön, että kerron kyllä jos palvelun taso vaikuttaa ostopäätökseen (myös jos se vaikuttaa positiivisesti). Aika usein ostamatta jää, koska myyjä ei osaa vastata mihinkään kysymykseen tuotteesta. Kerran sain kysymykseen kalliista teknisestä laitteesta vastaukseksi ”mitähän mä osaisin kertoa sulle tästä” 😀 Sen jälkeen ei myyjän kyllä tarvinnut osata kertoa mitään, koska olin jo matkalla toiseen liikkeeseen, jossa vastaava ostos maksoi enemmän, mutta toisaalta myyjä tuntui tietävän mitä on kauppaamassa.
Tiedän kyllä kokemuksesta, ettei asiakaspalvelutöissä ole aina helppoa ja kivaa, mutta välillä tuntuu kaupassa ettei se myyjä oikeasti haluakaan saada kauppoja tehdyksi.
Itsekin pyrin kertomaan aina palvelutilanteessa jos saan mielestäni poikkeuksellisen hyvää palvelua. Huono palvelu taas usein yllättää niin pahasti että jään sanattomaksi. Tosin jos saan itseni kasattua sanon kyllä jotain. Jos minua ei palvella hyvin niin toivottavasti muita palvellaan jatkossa vähän paremmin huomautukseni jälkeen.
Olen ollut itsekin monta vuotta vaateliikkeessä töissä eikä olisi koskaan tullut mieleenkään olla asiakkaille tyly.
vuosien takaa on jäänyt mieleeni kerta, kun mieheni piti ostaa itselleen aurinkovoide ja menimme sitä ostamaan paikallisesta pikkukempparista. kyseisessä liikkeessä on myynnissä luultavasti kalleimmat merkit mitä meidän pikkukaupungistamme eli hämeenlinnasta löytyy. itsellenihän kelpaisi hyvin vaikka sokoksen tarjonta mutta tämä minun ei-niin pihi-mies päätti mennä kyseiseen pikkuliikkeeseen. pienyrittäjää kannattaakseen vai laadukkaan tuotteen tai palvelun toivossako, en tiedä mutta sinne siis.
liike on pieni, joten myyjä ei voinut olla meitä näkemättä. myyjä, liikkeen omistaja oli meille entuudestaankin tuttu. hänellä oli liikkeessään yksi asiakas, jonka palveluun hän antautui niin täysin että meitä ei ehtinyt huomioida millään tavalla, ei tervehtinyt eikä edes katsonut kertaakaan meihin päin sinä aikana minkä liikkeessä seisoimme ja olimme siellä aika pitkään. mitään tärkeää ei ollut meneillään palvelutilanteessa, jotain uusia huulipunasävyjä asiakkaalle siinä esiteltiin. asiakkaan harkitessa ostostaan myyjä olisi ehkä ehtinyt yhden aurinkorasvan siinä välissä myymään tai edes osoittamaan että on nähnyt meidät ja että aikoo palvella meitä jossain vaiheessa. liike on muutaman neliön kokoinen että vaatihan sekin tietysti tiettyä taitoa myyjältä olla olevinaan niin kun ei meitä näkisi. poistuimme vähin äänin aikamme odotettuamme. tunsimme itsemme kieltämättä aika hölmöiksi. olimmeko näkymättömiä vai mitä ihmettä. olin aikaisemmin luullut, että pienillä erikoisliikkeillä ei ole liikaa asiakkaita mutta olin ilmeisesti väärässä. eipä ole tullut asiaa kyseiseen liikkeeseen sen jälkeen.
Raivostuttavaa! Luulisi todellakin ettei pienyrittäjillä ole varaa valikoida asiakkaitaan.
Ja hauska huomata miten nuo huonot palvelukokemukset jäävät mieleen. Kaikki jotka tähän ovat kommentoineet muistavat tapauksia vuosien takaa. Niin ne vain jäävät kaihertamaan mieltä. Ja boikotti jatkuu hamaan tulevaisuuteen. 😀 Ihan oikein!
Pari kertaa olen saanut tosi huonoa palvelua. Kerran on jopa menty henkilökohtaisuuksiin. Sen jälkeen minua niissä liikkeisä ei näkynytkään. Ikä ja pukeutumistyyli kyllä vaikuttavat vahvasti siihen, miten sinua palvellaan. Olen saanut täysin erilaista palvelua yhdessä vaateliikkeessa, kun olen mennyt kulahtaneissa lenkkeilyvaatteissa ja seuravan kerran menin meikeissä ja jakkupuvussa. Tähän voisin mainita positiivisen kokemuksen ulkomailta. Menimme kuukauden roadtripin viimeisenä päivänä ennen lentoa katsomaan kuuluisaa Rodea Drivea. Meillä oli oikeasti kulahtaneet t-paidat, enkä enää jaksanut meikata 30 tunnin paluumatkalle. Kaikki ovimiehet ja myyjät kohtelivat meitä erittäin kohteliaasti, vaikka me vain ihmettelimme hienoja sisustuksia ja yritimme bongailla julkkiksia 😀
Olen itsekin huomannut pukeutumisen ja yleisen habituksen vaikuttavan asiakaspalveluun ihan liikaa. Mitä tyylikkäämpi ja leitetumpi olet, sen parempi palvelu.
Olen kuitenkin päättänyt että jos näytän jonkun myyjän mielestä liian köyhältä heidän liikkeeseensä niin selvä juttu, vie sitten (ne vähätkin) roposeni mielummin jonnekin muualle. Paitsi kesällä Nizzassa oli pakko ostaa jotin tuollaisesta liikkeestä mutta päätin ettei koskaan enää. Kiitos paskasta palvelusta ja heippa! 🙂