tunnetila: herkuttelu
Rakastan pizzaa! Missä ikinä matkustelenkin, niin hyvin usein päädyn ainakin kerran reissun aikana pizzalle. New Yorkissa on pakko saada paksupohjaista pizzaa joka on täynnä täytteitä ja jonka juusto valuu sormille kun sitä on niin valtavasti. Myös superedullinen dollarin maksava pizza slice kuuluu New Yorkin must -juttuihin.
Italiassa matkustaessani syön pizzaa aina, etenkin jos piipahdan reissun aikana serkkuni luona. Serkkuni tietää parhaat paikalliset pizzeriat ja käymme aina testaamassa jonkin noista paikoista kun olen heillä kylässä. Jos yhdistän ensimmäisessä kappaleessa mainitut pizzat New Yorkiin, niin Italiaan yhdistän aina valkoisen pizzan, pizza blancon. Olen ajatellut että valkoisia pizzoja saa vain Italiassa, siksi syönkin niitä aina siellä käydessäni.
En ole koskaan ajatellut että voisin tehdä valkoista pizzaa itse. Jotenkin kuvittelin pizzan ilman tomaattia salatieteeksi ja reseptin salaiseksi. Mitä vielä, pizza blancoa on ihan helppo tehdä kotona!
Sain toissa viikolla kunnian piipahtaa Liemessä -blogin Jennin ensimmäisen kirjan, Katukeittiö – Parempaa roskaruokaa* julkistamistilaisuudessa ja sain tilaisuudesta mukaani tuon huikean kirjan. Sata reseptiä, upeita kuvia ja valtavasti inspiraatiota, niistä on Katukeittiö – Parempaa roskaruokaa -kirja tehty. Selailin kirjaa julkkareissa ja kun bongasin sieltä valkoisen kesäkurpitsapizzan ohjeen en pystynyt moneen päivään ajattelemaan mitään muuta kuin tuon pizzan tekemistä.
Vihdoin viime viikonloppuna ehdin pizzapuuhiin ja voi jestas miten hyvää siitä tuli! Oma pizzani tosin kohosi uunissa niin paljon että siitä tuli räjähtäneen näköinen ja liian paksu pohja jäi vähän raa’aksi, mutta ulkonäöstä viis, maku oli enemmän kuin kohdillaan. Mies näytti epäileväiselle kun vetelin pizzan päälle juustohöylällä kesäkurpitsasiivuja ja hän toivoikin vienosti oman pizzansa päälle myös salamia. Lopputulema oli kuitenkin se, että kaikki pizzat katosivat pelliltä hetkessä ja mies sanoi pitäneensä myös kesäkurpitsasta.
Mitään diettiruokaa tuo ranskankermaa ja rutkasti parmesaania sisältävä pizza ei ole, mutta silloin kun syödään pizzaa niin silloin nautitaan eikä mietitä kaloreita! Rentoa ja herkullista viikonloppua kaikille!
* saatu blogin kautta
Nams… kiitos reseptistä, taidetaan kokeilla jo tänä iltana (pizzaperjantai =) )
Olen menossa Italiaan (Milanoon) kesäkuun alussa, joten tarjoutuu tilaisuus maistella italialaista pizzaa (ja pastaa ja kahvia ja ja ja…)
Toivottavasti kokeilitte pizzaa jo tänään ja tykkäsitte. Mun tekisi mieli tehdä sitä taas tänä viikonloppuna… 🙂
Mitäs me Milanon/Italian matkaajat! 😀 Me ollaan kans menossa sinne taas muutaman viikon päästä. 🙂
Ens kerralla voidaan syödä tätä eikä viivyttää japanilaisten aukioloaikoja! 😀 <3
Jep, näin tehdään! Ja apua, oli kyllä aika noloa eilen.. 😀 😀
Oijoijoi kun kuulostaa ja näyttää hyvältä!
Mitä kaikkea tuohon vaaleaan pohjaan tulee? Alkoi kiinnostamaan josko siitä saisi muokattua ohjeen myös omaan ruokavalioon sopivaksi 🙂
Pohja voi olla minkälainen pizzapohja tahansa. Tässäkin on ihan tavallinen pohja, vain täyte on valkoinen ja aika erilainen. Suosittelen testaamaan, uskon että teillä osataan tehdä paras pizzapohja. 😉
Pitääpä joskus kokeilla tuota. Itse maiston Italiassa ihanaa pizzaa, jossa tomaattikastikkeen tilalla oli vihreää pestoa. Oli ihanaa sekin 🙂 Enpäs ole tajunnut sitäkään kokeilla kotioloissa.
No sama, miksi sitä kotona aina tunkee tomaattipyrettä tai tomaattikastiketta pizzan kun niin paljon muitakin vaihtoehtoja olisi. Pestolla täytyy kokeilla itsekin joku kerta.
[…] kirjan julkkareissa. Ensin ilmestyi Hannan ja Alexanderin Safkaa 2*, sen jälkeen Jennin Katukeittiö* ja jokin aikaa sitten Marielan Hair Bible*. Jokainen kirjoista on antanut minulle paljon jo […]