Kiireisen päivän asu

tunnetila: ilo

100414 eka

Nelipäiväisen työviikon parhaita puolia omassa työssäni on se, että saan itse, tietysti työtilanteen mukaan, ottaa tuon viikon ylimääräisen vapaapäivän mille päivälle tahaansa. Yleensä pidän vapaapäivän perjantaisin sillä pitkä viikonloppu on parhautta, mutta jos viikolle sattuu päiviä, jolloin on vaikkapa paljon kiinnostavia blogijuttuja, niin silloin on kiva ottaa juuri kyseinen päivä vapaaksi.

Tällä viikolla tuo kiireinen bloggaripäivä sattui torstaille, joten viilettelin eilisen päivän blogikamujen kanssa lähes aamusta iltaan tilaisuudesta toiseen. Päivästä jäi plakkariin mm. kenkähaaveilua niin kesäksi kuin syksyksikin (Longchampilta tulee syksyllä yhdet niin huikeat nilkkurit että suunnittelin jo vetäiseväni kengät showroomilla salaa jalkaan ja poistuvani korot kopisten paikalta. Mallikenkiä oli kuitenkin esillä vain oikean jalan kenkä, joten suunnitelmani ei oikein onnistunut..), uusien treenivaatteiden tutkailun tuoma liikuntainnostus, sekä, uskokaa tai älkää, vaaleanruskeat hiukset!!

100414 kolmas 100414 toka
trenssi Benetton, farkkupaita Vero Moda, huivi Balmuir*,
housut LiuJo (saatu), laukku Chanel, kengät Rizzo

Nämä asukuvat napattiin jo aamupäivällä kun Helsinki kylpi kevätauringossa (mutta ulkona oli silti ihan järkyttävän kylmä ja ehdin jo syväjäätyä kun olin ulkona takki auki viisi minuuttia) ja hiukseni olivat vielä tummanruskeat kuten ovat olleet viimeiset 15 vuotta.

Aamulla näytin vielä omalta itseltäni, mutta nyt minua katsoo peilistä ihan vieras ihminen. Oikeasti, miten hiusvärin muuttuminen voikaan saada identiteetin katoamaan, ainakin hetkeksi?! Mikä huulipuna minulle nyt sopii, miltä päivittäin käyttämäni vaatteet näyttävät nyt kasvojan ja hiuksiani vasten? Hui miten jännittävää! Toivottavasti saan nopeasti jonkun ottamaan kuvia ”uusista” hiuksistani. Saatte sitten sanoa näyttääkö ihan kummalliselta vai huomaatteko Te edes eroa. Omaan silmään näytän suorastaan blondita!

Kuvat: Tyyliä metsästämässä / Veera

0

(2) Kommentit

  1. Kun mun hiuksiin tehtiin pari värinpoistoa neljä kevättä sitten, lopputulos oli lopulta niin kullanruskea ja vaalea, etten tuntenut oloani omakseni ollenkaan. Tuntui nimenomaan siltä, että mitkään vaatteet tai huulipunasävyt eivät värinsä puolesta sovi uusiin hiuksiini.

    Kestin vaaleampia hiuksiani ehkä viikon, sitten oli pakko värjäyttää tummemmaksi, lähemmäs omaa sävyä.

    Nyt kun katson noita kuvia, niin tällä hetkellä hiusteni latvat ovat melko saman väriset, ehkä vaaleammatkin kuin tuolloin, mutta kun tyvet ovat tummat, niin vaaleammat latvatkaan eivät ahdista.

    Tältä mä näytin silloin neljä vuotta sitten:
    http://tonninstiflat.wordpress.com/2010/05/02/pellavapaapohdintaa/
    http://tonninstiflat.wordpress.com/2010/04/30/kullanruskea-kuontalo/

    Jännää nähdä sua vaaleampitukkaisena!

    1. Oooh! En muista yhtään sinua noin vaaleana! En itse ole lähelläkään noin vaaleaa, mutta ero on silti huomattava kun on tottunut lähes mustiin hiuksiin. Aika punainen tästä on nyt pesujen jälkeen tullut, täytynee pistää vähän tummempaa ruskeaa taas sekaan. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.