Mantovan tuliaisherkut

tunnetila: ilo

Mainitsin Mantova -postauksessa tehneeni kaikki Italian matkan ostokset Mantovasta. Milanossa en tainnut edes käydä yhdessäkään liikkeessä, ruokakauppaa lukuunottamatta.

Rakastan kuplivaa Lambruscoa ja kun huomasin, että Mantovassa tuota herkkua valmistetaan paikallisesti, oli ihan pakko ostaa pullo tuliaisiksi kotiin. Suunnittelimme nautiskelevamme tuliaismaistiaisia pääsiäisenä, mutta pullo unohtui kaappiin joten en osaa nyt sanoa onko mantovalainen Lambrusco yhtä hyvää kuin muualla valmistetut lajitoverinsa. Toivottavasti!

Toinen paikallinen herkku jota toin kotiin on nimeltään mostarda. Mostarda on tehty säilötyistä makeista hedelmistä sekä väkevällä sinapilla maustetusta siirapista. Väkevän makea herkku, jota syödään joko lihan kanssa pääruoan yhteydessä tai jälkiruokapöydässä kovien juustojen kanssa. Nam nam nam!

Tuotakaan herkkua en ole vielä päässyt kotona maistamaan, mutta haluan kyllä pitää kunnollisen herkutteluillan mahdollisimman pian. Voisin samalla vaikka katsoa jotain italialaista elokuvaa ja palata Mantovan sydämelliseen ja lämpimään tunnelmaan. Oih ja voih! Kyllä tie tämän naisen sydämeen käy vatsan kautta!

Ps. Tuota ranskalaista tuliaiskynttilää en ajatellut syödä vaan säästän sen talvisiin pakkasiltoihin. Lämmin ja pehmeä santelipuun tuoksu saa luvan toimia talvi-illan tunnelmanluojana ja palauttaa Mantovan helteet mieleen myös silloin.

0

(2) Kommentit

  1. […] oli ostaa viime kuussa Italian reissulta uudet housut. Reissu tuli kuitenkin vietettyä kaukana vaateliikkeistä ja kotiin palatessa […]

  2. […] kovempaa manchegoa, ja avasin vihdoin keväällä Italian Mantovasta ostamani paikallisen herkun, viikunamostardan. Pöydän kattamisessa, tarjoilujen valmistelussa ja teen hauduttamisessa meni aikaa noin 15 […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.