tunnetila: jännitys
Muistatteko kun vuoden vaihtuessa olin ihan maani myynyt ja minua tympi ja ahdisti? Olin vailla tavoitteita eikä mitään sen kummempaa ollut tälle vuodelle odotettavissa. Kieriskelin ärsytyksessä ja turhautuneessa mielentilassa pari päivää kunnes otin itseäni niskasta kiinni. Mietin olisiko mitään mitä voisin tänä vuonna tavoitella, tai voisinko mitenkään haastaa itseäni. Hetken mietinnän jälkeen päätin, että tänä vuonna haluan oppia ruotsia!
Selvittelin kansalaisopistojen kurssitarjontaa, mutta kaikki kevään kurssit Helsingissä olivat jo täynnä jonotuslistoja myöden. Hetken netissä seikkailtuani totesin, että missä sitä ruotsia paremmin oppisi kuin Ruotsissa, ja tässä sitä ollaan. Parin tunnin päästä hyppään lentokoneeseen jonka suuntana on Tukholma!
Päätin käyttää osan kesälomastani ruotsin kielen opiskeluun, ja tulevana maanantaina aloitan kaksi viikkoa kestävän ruotsin intensiivikurssin Tukholman avoimessa yliopistossa. Idea tuntui aluksi erinomaiselta. Tasokokeen tehtyäni buukkasin itseni oikealle kurssille, ostin lennot, varailin asumisia ja olin todella iloinen päätöksestäni lähteä kauniiseen Tukholmaan vähän yli kahdeksi viikoksi. Nyt kun lähtö on edessä olen aivan hermorauniona, pelottaa ihan vietävästi ja kaduttaa vähintäänkin saman verran!
Tiedossa on yli kaksi viikkoa yksin Tukholmassa. Rahaa reissuun menee hirvittävästi. Olen jo muutenkin ollut superstressaantunut ja nyt käytän lomastani kaksi viikkoa panikointiin, intensiiviseen opiskeluun (opetusta 5h/pvä + kotitehtävät), hermoiluun ja epäonnistumiseen. Olen todella huono ruotsissa ja olen autuaasti unohtanut kaiken koulussa oppimani.
Miksi minun täytyy koko ajan oppia jotain tai kehittyä jossakin? Miksi en vaan voi olla ja rentoutua edes kesälomallani? Lomalla täytyisi ladata akkuja pitkää talvea varten eikä päntätä epätoivoisesti kieltä jossa on jo lähtökohtaisesti surkea.
Yritän parhaillani takoa päähäni että teen tämän kaiken vain itseäni varten. Että jos alkaa ahdistaa liikaa voin ihan hyvin höllätä tahtia ja ottaa kurssipäivät rentona kielikylpynä ilman veren maku suussa paahtamista. Ja pakko nyt joka kurssilla on olla joku puupää joka ei vain opi vaikka kuinka yrittäisi. Meidän kurssillamme se voin ihan hyvin olla minä.
Yritän ajatella että opinnot on ohi iltapäivään mennessä ja sen jälkeen minulla on runsaasti vapaa-aikaa jonka voin käyttää Tukholmaan tutustumiseen. Kaupunki on ihana, joten mikäs sen kivempaa kuin ottaa oppikirjat kainaloon, parkkeerata itsensä puistoon ja tehdä (tai siis yrittää tehdä) kotitehtävät auringossa köllötellen.
Nyt on laitettava matkalaukku kiinni ja lähdettävä kentälle, valitus on tässä vaiheessa ihan turhaa. Enää ei voi perua. Toivottavasti saan Tukholmassa netin toimimaan niin voin kertoilla kuulumisia (purkaa ahdistustani) blogissa tulevien viikkojen aikana. Hoh hoijaa, mihin ihmeeseen minä olen taas itseni tieten tahtoen lykännyt?!
Puss och kram!
0
Aivan mahtavaa! Juuri eilen mietin itsekseni että onkohan isommille ihmisille olemassa jotain ”kielikylpyjä”. On näemmä 🙂
Itselle ruotsi on ollut aina tosi kiva kieli puhua ja se sujuu ihan jees mutta jotenkin sen syventäminen on käynyt mielessä monta kertaa.
Kiva lukea miten homma siellä toimii.
Häntä pystyyn, hyvin se menee <3
Kiitos tsempistä! Olen pysynyt ihan hyvin ryhmän tahdissa ja jokaiselle jolla on edes jonkinlainen Suomessa opittu pohja ruotsista nämä kurssit on varmasti hyviä. En voi käsittää muuista maista tulevia joille kaikki asiat ovat uusia. He omaksuvat asioita tosi nopeasti. Itse en tajuaisi kursseilla mitään jos en olisi lukenut ruotsia vuosikausia koulussa. 🙂
Tuo on niiiin mun unelma myös, joskin erään toisen kielen osalta, ja mun mielestä arvatenkin kuulostaa siis aivan ihanalta! Ja hei, pieni (tai suuri;) ) alkujännitys kuuluu asiaan – kunhan pääset sinne, niin ihan varmasti se vaihtuu ihan vaan mahtavuudeksi! Sitä paitsi, tuskin sun kanssaopiskelijat on myöskään täydellisiä kielenosaajia, ei kai he muuten tulisi kurssille lainkaan:) Nautiskelehan niin kurssista kuin Tukholmastakin!
Jos on unelmia niin niihin kannattaa tarttua! Eli nyt vaan koshka varaamaan kielikurssimatkaa Tukholmaan! Rankkaahan tämä on mutta aika kivaakin. 😀
Ensinnäkin – tosi mahtavaa! Ja vieläpä kauniissa Tukholmassa, vau. Oikein kunnon kielikylpy. Varmasti tulee olemaan rankkaa, mutta myös tosi palkitsevaa. Minulla on välillä samanlaisia tuntemuksia, kun aloitin ylemmässä AMK:ssa. Mitä ihmettä olen mennyt tekemään? Onhan minulla jo ammatti ja työpaikka, mutta sitä pitää keksiä itselleen kaikenlaista ”tekemistä”. Syksyllä taas jatkuu… sunnuntait on varattu kotitehtävien tekoon 😀
Kiitos merikukka! Tsemppiä sinullekin opintoihin! Kunnioitan päätöstäsi opiskella tosi paljon. Itsellä ei riittäisi puhtia tehdä työn ohella yhtään mitään. 🙂 Minulla on sunnuntait varattu blogin kirjoittamiseen, eli viikottaiset opinnot eivät aikatauluihini mahtuisikaan. 🙂
Niin mahtava juttu, Nina!! Ymmärrän todella hyvin tuon tunteen ja halun oppimiseen ja kehittymiseen. Poden samaa ja tympiinnyn ja ahdistun, jos koen jääneeni paikalleni junnaamaan. Ei siinä oikeastaan auta mikään muu kuin summata asioita yhteen ja alkaa miettiä, mitä voisi itse tehdä, jotta taas mentäisiin eteenpäin jollakin saralla. Onhan tämä aika rasittavaakin välillä, mutta toisaalta myös hyvin rikastuttavaa. MInä uskon, että tulet nauttimaan Tukholmassa olemisesta ja opiskelusta! Kyllä ne kouluopit sieltä alkavat palailla, kun pääset rytmiin!
Heh, rasittavaa tämä itsensä kehittäminen välillä on, mutta niinhän sitä sanotaan että vierivä kivi ei sammaloidu. 😀 Olen huomannut että vanhat opit palaavat muistiin, mutta eniten haluaisin kartuttaa sanavarastoani ja oppia puhumaan. Siihen haluaisin vähän lisää treeniä, en noihin kielipoppiasioihin jotka ovat toki tärkeitä nekin. Kunhan tulisin ymmärretyksi, se on minulle tärkeintä.
Nina, hyvää matkaa ja ihanaa Tukholman-aikaa! Kuulostaa mainiolta. Yksin reissaamiseen menee aina hirveästi rahaa verrattuna kaksin kulkemiseen, mutta muuten omin päin matkustamisessa ei ole mitään vikaa 😉
Kielikurssi on varmasti oiva tapa saada tehokasta kielikylpyä, ja kun ei ole toista suomalaista vieressä niin käytännön harjoitusta tulee myös yliopiston ulkopuolella sitten enemmän. Helsinkiin palattuasi et sitten ehkä muuta puhukaan kuin ruotsia! 🙂
Kiitos Ilona! Yksin reissaaminen on kyllä todella kallista. Sen huomaa jo siinä vaiheessa kun alkaa buukata itselleen asuntoa/hotellia tms. Kahden hengen huone saattaa maksaa kympin enemmän kuin yhden hengen huone, ja kulut jakaa kuitenkin kaksi henkilöä. No mutta, yksi reissaaminen on silti tosi kivaa, saa tehdä ihan mitä huvittaa. Eli läksyjä.. 😀
Ja hei, en usko että puhun kotiin tullessani yhtään sen enempää ruotsia kuin ennenkään. Ei tarvita kuin tunnin lento kotiin ja olen jo unohtanut kaiken täällä oppimani. 😀 😀
Kuulostaa todella mielenkintoiselta ja intensiiviseltä! Itsekin olen pohtinut ruotsin lisäopiskelua, kun en osaa sitä niin hyvin kuin tahtoisin. Tuollainen kurssi on varmasti todella tehokas, kun kieltä tulee käytettyä oppituntien ulkopuolellakin.
On ollut kyllä mielenkiintoista. Ihana Tukholma vaan on jäänyt vähän vähemmälle tässä härdellissä, mutta oppimaanhan tänne tultiin. Ja osaan jo reippaasti ilmaista itseäni ravintoloissa tms. Hip hei! 😀
onnea matkaan, nina! nauti reissusta. saat siitä paljon mukavia muistoja ja opit samalla ruotsia. ihan mahtavaa! muista ettei aina tarvitsisi vaatia itseltään sitä kaikkein parasta suoritusta, seiskakin riittää. 🙂
Kiitos pauliina! Seiska saattaa olla juuri se taso jota itse tavoittelen. Kutonenkin riittää… Tai kunhan pääsee edes läpi testistä jos sellainen tulee. Toivottavasti ei tule. 🙂
Mahtavaa! Mä voisin lähteä Italiaan vastaavalle kurssille 😉 Kyllä itseään pitää haastaa välillä – ja onhan sulla sitten vapaa-aikaakin ihanassa Tukholmassa. Hyvin se menee, siksihän kursseja on, että opittaisiin uutta.
Puss & Kram!
Joo, uutta oppimassa täällä ollaan, mutta saapa nähdä opinko mitään vai tempoilenko vain näiden kotitehtävin kanssa ja kaikki valuu samantien korvista ulos.. Itsekin voisin lähteä Italiaan tai melkein minne vaan opiskelemaan kieltä. Ruotsi on ollut minulle aina suurin kynnys ja siksi olen niin iloinen että uskalsin tulla juuri tänne. 🙂
Oj va häftigt ska det bli! 😉
En toppen idé! Du ska klara dig utmärkt. 🙂
Tack Anumaaria! Olen ollut täällä nyt kuusi päivää ja tuntuu etten ole oppinut mitään. Paitsi olen ehkä tullut vähän rohkeammaksi puhujaksi enkä pelkää keskusteluja niin paljon kuin ennen. Kielioppi ja muu on kuitenkin yhtä hepreaa kuin tänne tullessa… Puupää mikä puupää!
Lycka till! Det går säkert hur bra som helst, vänta bara 🙂 Med mig kan du öva din svenska också efter kursen, kanske jag t.o.m. börjar kommentera på svenska 😉 Nauti Tukholmasta, alkujännityksen jälkeen oot varmaankin aika innoissaan, luulisin! Muista se teekauppa ja testaa kvitten-teetä, nam 🙂
Nå men Kaisa, jag viste inte att du talar svenska så bra! 😀 Hei iiik, mikä se teekauppa oli?? Pliis, kerro jotta pääsen sinne nautiskelemaan! (En jaksa selailla omaa blogiani.. :D)
Siis aivan mahtavaa!!! Jälkeenpäin olet varmasti sitä mieltä, että mikset tehnyt tätä aikaisemmin 🙂 Ruotsia oppii parhaiten juuri noin, ympäröivällä miljööllä ja hieman pakolla, koska olet siellä ”yksin”. Niin ja muistithan, että Kati muutti keväällä sinne, joten ainakin yksi tuttu on maisemissa 😉 Tsemppiä! palan halusta kuulla lisää!
ps. harmi ettei ehditty treffaamaan.. :/
Heh, kiitos Domi! Kati on juuri nyt lomalla Suomessa, mutta palaa Tukholmaan ensi viikolla. Silloin nähdään ja ajateltiin mahdollisesti juhlistaa perjantaina kurssini loppumista. Siitä tulee kivaa! 🙂
Ps. Harmi tosiaan ettei nähty. Mulla olisi sulle sitä rahaakin.. 😉
Wau!! Aivan mahtava idea! Täytyy itsekin pistää vakavaan harkintaan tällainen! Kiitos tuhannesti vinkistä! 😉 Itsensä kehittäminen ja haastaminen on niin palkitsevia juuri sen takia, kun niissä joutuu astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja ylittämään itsensä. Tsemppiä kovasti, hyvin näytti ensimmäiset päivät menneenkin, kun lueskelin.
Kiitos Päivi! Ihana kun täällä tsempataan kovasti. Joka päivä ja joka hetki tunnen etten opi mitään ja kaikki pänttääminen on ihan turhaa, mutta ne hetket kun uskallan avata suuni ja jutella tilanteessa johon en olisi aiemmin uskaltanut mennä ovat mahtavia!
Kiitos Päivi! Suosittelen sinullekin samanlaista kurssia jos ruotsin opiskelu kiinnostaa. Lomalle ja Tukholmaa ihailemaan täytyy tulla tosin joskus toiste, kun aikaa on enemmän. 😀
Mä oon kakskielinen 🙂 Teemestan nimi on The Tea Center of Stockholm ja löytyy Söderiltä, Hornsgatan 46.
Kiitos Kaisa! <3 Voi kunpa mäkin olisin kaksikielinen! Olen toivonut sitä lapsesta saakka, mutta kun ei niin ei. 😀
En mäkään sukutaustaltani oo, mutta vuosien enemmän tai vähemmän määrätietoinen opiskelu+uravalinta on saanut sen aikaan. Joten kyllä se on mahdollista, jos vaan intoa riittää 🙂 Kämpa på!
[…] sillä säät suosivat lomalaisia myös täällä Suomessa. Myös yli kaksi viikkoa kestänyt Tukholman reissuni vei lomastani ison osan aikaa ja rutkasti rahaa. Nautimme siis poikkeuksellisesti kesästä […]
[…] niin. Nyt se on todistettu. Ei olisi kannattanut käydä Tukholmassa opiskelemassa ruotsia. Sekaisin pieni ihminen moisesta höykkyytyksestä vain […]
[…] juuri Tukholmassa opiskelemassa ruotsia kun minut haastettiin kampanjaan mukaan. Epäröin ensin. Ajattelin, että olen lukenut viime […]
[…] minulla on uusi kamera ja olen jopa vähän opetellut käyttämään sitä! Alun perin Tukholman reissulle medialainaan saamani Sony a5000* on nykyään paras ystäväni, enkä poistu kotoa ilman sitä. […]