tunnetila: tyytyväisyys
Elämä. Se on kyllä kummallinen juttu.
En tiedä elänkö vain onnellisten tähtien alla, vai olenko ainoastaan poikkeuksellisen kova tyttö kuvittelemaan, että elämä järjestelee asioita siihen malliin kuin niiden kuuluu olla. Viime viikkojen aikana olen huomannut useammankin esimerkin tästä universumin tavasta tuoda eteen juuri niitä asioita, joita siinä hetkessä kaipaa. Otetaan pari esimerkkiä.
Olen ollut viime viikkoina aika poikki. Opinnot nimittäin alkoivat taas joulutauon jälkeen ja pitkiin päiviin on ollut vaikea tottua, eteenkin kun unirytmi on ollut sekaisin. Opiskelen siis työn ohessa ja lähiopetusiltoja on muutamia kuukaudessa. Esimerkiksi viime viikolla olin ensin töissä kahtena päivänä kokonaisen työpäivän ja sen jälkeen istuin luennoilla 5 tuntia. Läksin kotoa aamulla ennen kahdeksaa ja olin kotona illalla kymmeneltä. On aika raskasta istua 12 tuntia lähes putkeen päivän aikana, ja toistaa tuo parina päivänä peräkkäin. Normaalin työssäkäynnin lisäksi siis.
Tiesin tarvitsevani viikon jälkeen kunnon latautumisviikonlopun, mutta kalenteri oli taas täynnä kaikenlaista puuhaa. Kuinka ollakaan, kaikki kalenterimerkinnät pyyhkiytyivät pois sillä sekunnilla kun universumi järjesti meille koiran hoitoon viikonlopuksi. En tehnyt viikonlopun aikana mitään tehtävälistaltani vaan rapsuttelin koiraa tuntikausia. Tuo suloisuus mm. nukkui sylissäni sohvalla kun katsoimme elokuvaa, ja rapsutin karvaista ystävääni tauotta koko elokuvan ajan. Rapsuttelu, kotiin rauhoittuminen, useat pienet lenkit päivien aikana. Koiraterapia oli juuri se mitä viime viikonloppuun kaipasin.
Toinen ihana sattuma uuvuttavan viikon piristykseksi oli kutsu Fazerin Hääkakkutastingiin. Joudun iltaopintojeni vuoksi usein kieltäytymään kutsuista erilaisiin tilaisuuksiin. Onneksi Fazerin kakkutasting sattui opintojen jälkeiselle päivälle ja pääsin mukaan. Kun kuusi toinen toistaan herkullisempaa kakkupalaa odotti kauniisti ruusunterälehdin katetussa pöydässä työn raskaan raatajaa, ei onnella ollut rajoja!
Fazer lanseeraa tänä keväänä uuden konseptin, Hääkakkutastingin. Kakkumaistelusta voi hakea inspiraatiota tulevaan hää- tai vaikkapa syntymäpäiväkakkuun, tai mihin tahansa muuhun tilaisuuteen, jonka kruunaisi täydellinen täytekakku. Naimisiin ei siis tarvitse olla menossa jotta tastingiin voi osallistua, riittää että pidät täytekakuista. Tasting sisältää kuusi runsasta kakkupalaa kahvin tai teen kera, ja hintaa tällä upealla makumatkalla on 10€. Kyllä, 10€! En ollut uskoa korviani kun kuulin hinnan. Kakkuja saa maistella myös kuohuviinilasillisen kera. Tällöin maistelun hinta on 14€.
Totesin kakkutastingin esittelytilaisuudessa henkilökunnalle, että maistelusta tulee varma hitti, ja että tastingit myydään varmasti hetkessä loppuun. Olin oikeassa. Huomasin juuri, että kakkutastingit on jo koko keväälle täynnä. Voi miten surkeaa että ehdin vinkata tästä teille vasta nyt! Toivon kuitenkin että Hääkakkutastingeja tulisi lisää ja mahdollisimman moni Teistä pääsisi halutessaan maistelemaan Fazerin herkullisia kakkuja. Tarjolla oli nimittäin hieman perinteisempien valkosuklaa-vadelmaihanuuksien lisäksi myös uusia todella kiinnostavia juttuja, esimerkiksi ananas-kookos-mustapippurikakku!
Lupaan ilmoittaa Teille heti jos kuulen, että kakkutastingejä tulee lisää!
Tänä viikonloppuna ajattelin ottaa taas rennosti ja vaikka vain maata sohvalla koko viikonlopun jos se tuntuu oikealta. Saapa nähdä onnistuuko se ilman koiraa. Koirat on kyllä maailman parhaita kavereita!
Kivaa ja rentoa viikonloppua Teille kaikille!
0
Tiedätkö, että olen pohtinut juuri tuota samaa, että kyllä universumi tietää ja järjestää asiat (tai sitten minäkin olen kova tyttö uskottelemaan tätä itselleni) 🙂 Ja kertomuksesi todistaa sitä. Sinulla on kyllä ollut ihan parhaat terapiamuodot! Minä vannon erityisesti koiraterapiaan: ei ole mitään rentouttavampaa kuin pitää koiraa sylissä.
Olet kyllä kova tyttö myös siinäkin suhteessa, että jaksat opiskella työn ohella. Kokeilin viime talvena parin kurssin verran ja se meinasi uuvuttaa ihan täysin. Riittävän väsyttävää opiskelu on täysipäiväisenäkin perheen ohella, mutta tulee sentään paremmin valmista. Työpäivän jälkeen, kun yritti asentaa päätä opiskelumoodiin, niin olihan se tuskaista. Tsemppiä kovasti!
Ja erityisen rentouttavaa viikonloppua!!
Jee, uskotaan me Tarja yhdessä siihen, että universumi kyllä hoitaa hommat. 🙂 Olen kanssasi samaa mieltä tuosta koiran sylissäpitämisestä. Siksi ehkä tykkäänkin koirista enemmän kun kissoista. Koiria saa paijata ja silittää vaikka yli kaksi tuntia putkeen (todistetusti ainakin yhden leffan ajan), mutta kissa kyllästyy silittelyyn nopeammin. En ehdi saada kissojen kanssa terapiasessiotani täyteen. 😀 😀
Minulla ei ole perhettä josta huolehtia, siksi tämä opiskelu työn ohessa ehkä juuri ja juuri onnistuu. On kyllä hatunnoston arvoinen suoritus, että onnistuit hoitamaan kunnialla kaikki kolme tehtävää. Minusta ei olisi siihen.
Rentoa ja mukavaa viikonloppua sinullekin Tarja!
Opiskelin pariin otteeseen työn ohella joitain vuosia sitten. Välillä nyt ihmettelen miten jaksoin. Silloin tosin jaoin työtehtäviä kollegan kanssa joita nyt teen pääasiassa yksin. Nyt ei ehkä riittäisi voimat samalla tavalla.
Koiraterapia on kyllä parasta. Olenkin lähdössä viikonlopuksi anoppilaan jossa saa koiraterapian lisäksi myös lammasterapiaa!
Oi, lammasterapiaa minäkin haluaisin! En ole tainnut ikinä silittää lammasta. 😀
Onneksi lähipäiviä opinnoissa ei ole kuin muutamia kuukaudessa. Etätehtäviä on toki, mutta ne eivät kuormita niin paljon kuin viiden tunnin istuminen.
Eipä varmaan ole parempaa terapiaa kuin koiraterapia. Meillä välillä keskustellaan siitä, että koira olisi kiva, mutta sitten iskee realiteetti. Koiraraukka joutuisi olemaan aika paljon yksin. Tsemppiä opiskeluun. Se on rankkaa työ ohella. Tiedän itse kun graduani olen tässä kypsytellyt jo jonkin aikaa, mutta jotenkin tuntuu, että ei jaksaisi enään iltaisin miettiä mitään opiskelua. Onneksi nuo kakkusastingit on täynnä, siis minun onnekseni =D.
Meillä on käynnissä samat keskustelut, mutta meistä kumpikaan ei ole koskaan kotona, ja silloin kun ollaan pidempiä aikoja vapaalla lähdetään aina matkoille. Koira ei sovellu tähän yhtälöön millään tavalla. Sitä paitsi mieheni on koirille allerginen, eli sekin on aika iso ongelma. Viikonloppu meni onneksi hyvin eikä allergisia reaktioita tullut.
Tsemppiä grudun tekemiseen! Oma opiskeluni kestää 1,5 vuotta. Saa nähdä jaksanko tsempata loppuun asti. 🙂
Ja hei, sinun onnesi olisi päästä kakkutastingiin, eli pidetään peukut pystyssä että päiviä tulee lisää. 😀 😀
Kiva, hyväntuulinen postaus :)! Koirien rapsuttelu hoitaa, eikä kakkutastingista voi palata kuin hyvillä mielin. Opiskelin itse työn ohella toissa vuonna (lukukauden), antoi kyllä paljon enemmän kuin otti. Työläätkin vaiheet menevät, jos on kiinnostava aihe ja ryhmäkin tukee. Saako kysyä, mitä läksit opiskelemaan? Lykkyä ja intoa :)!
Heh, itse asiassa palasin kakkutastingista kotiin hieman huonovointisena. Söin liikaa kakkua! 😀 Sanoinkin lähtiessäni Fazerin leipurimestarille että söin liikaa ja tuli huono olo. Hän nauroi ja totesi, että kakkutastingista täytyykin lähteä vähän huonovointisena pois. Jos tastingissa ei herkuttele liikaa, niin kondiittori on leiponut liian huonoja kakkuja. 😀 😀 Mahtava asenne!
Opiskelen verkkojournalismia ja luennot on ainakin tähän asti olleet todella mielenkiintoisia ja antaneet valtavasti ideoita. Onneksi aihe on noin kiinnostava, muuten en kyllä jaksaisi opiskella työn ohessa. 🙂
🙂 Pitääpä kytätä noita tastingeja, vaikka siinä on toki riskinsä ;)!
Mielenkiintoinen opiskelun aihe, tsemppiä siihen. Itse opiskelin työyhteisöviestintää vuoden. Viestintä rokkaa, verkossa ja muualla. Hyvää viikonloppua sinulle!
Kaikki viestintään liittyvät kurssit ja koulutukset on kyllä kiinnostavia. Etenkin juuri nyt tuo verkkopuoli on niin pinnalla, että kaikki lisäoppi siihen on plussaa niin ammatillisesti, kuin vaikka tämän bloginkin suhteen.
Tassuterapia on ihan parasta – toimii kissojenkin kanssa 🙂 Voimia ja jaksamista opintoihin ja työhön <3
Mm… kakkutasting… miten halpaa vieläpä! Pidän silmät auki, jos tilaa tulisi… (Lahdessa on ollut kakkubrunsseja ravintola Rouxissa; en ole vielä käynyt sielläkään)
Oi, ihana sana: tassuterapia!!!! <3 <3 Kiitos Heidi, pääsee heti sanavarastooni. 🙂
Suosittelen todella lämpimästi tuota Fazerin kakkumaistelua, jos vain tilaa vielä löytyisi. Haluaisin nimittäin itsekin mennä tuonne uudestaan.. 😉