tunnetila: ärsytys
Olette saattaneet törmätä viime aikoina blogiini tullessanne yllä olevaan tekstiin: Error establishing a database.
Tuo ilmoitus on merkki sivuston kaatumisesta. Olin aluksi aivan raivona. ”Mistä mä oikein maksan? Ihan pa**a palvelin, miten se voi kaatua koko ajan?” Lopulta, kun seurasimme jatkuvan kaatuilun syytä, tulinkin iloiseksi. Palvelimen kaatuilu johtui siitä, että blogissani oli yhtä aikaa niin paljon kävijöitä, että kaista ei riittänyt!
Kun siirryin bloggaamaan omilleni Re:fashionista, sanoin blogini pystyyn laittaneelle henkilölle suurin piirtein näin: ”Laitetaan ihan vaan vähän sitä kaistaa, ei mun blogissani ole kovinkaan monta aktiivista kävijää.” Olipa kiva, vaikkakin näin epäonnisten sattumusten kautta huomata, että kyllähän Teitä siellä ruutujen toisella puolella on ihan mukavasti. Olette vain aika hiljaista sakkia. 🙂
Yhtä kaikki, nyt on lisätilaa ostettu eikä blogi ole kaatunut kertaakaan tuon ostoksen jälkeen. Nyt mahdutaan temmeltämään täällä entistä paremmin!
Mutta kun yksi vastoinkäyminen on selätetty, tulee toinen vastaan. Vanha blogini poistettiin hetki sitten kokonaan Re:fashionista, ja tuon poiston jälkeen huomasin, että blogini kuvat eivät olleet siirtyneetkään blogin siirron mukana. Nyt KAIKKI kuvat Re:fashion ajalta (syyskuun 2013 alusta lokakuun 2014 loppuun) ovat kadonneet blogistani. Kun huomasin tuon iski todellinen epätoivo, ja sekunnin sadasosan olin jo sitä mieltä, että laitan hanskat tiskiin ja lopetan blogini tähän.
Opiskelukiireet, vanha läppäri joka kaatuilee kesken postauksen kirjoittamisen, yli vuosi kadonneita blogikuvia ja kaikki muu jatkuva hässäkkä elämässä stressaavat minua jo ihan tarpeeksi, en kaipaisi enää yhtään lisää draamaa. Hetken paperipussiin hengiteltyäni aloin kuitenkin rauhoittua. Ajattelin että hei, tämähän on vain blogi. Kyllä Te ihanat tyypit olette nähneet nuo vanhat kuvat jo kertaalleen. Ja jos haluan linkata johonkin vanhaan postaukseen, niin eipä siinä kovin kauan mene kun olen liittänyt kuvat postaukseen uudestaan. (Minulla on siis, Luojan kiitos, kaikki kuvat tallessa koneella JA ulkoisella kovalevyllä.) Ei tämä nyt niin vakavaa ole.
Vaikka olen nyt rauhoittunut tämän blogini suhteen, niin säilytän silti tuota paperipussia käden ulottuvilla. Henkilökohtaisen elämäni puolella on nimittäin tapahtumassa juuri nyt sellaisia mullistuksia, että saan hengitellä pussiin tulevien viikkojen ajan vielä useampaan kertaan. Noista mullistuksista lisää myöhemmin.
Ei, en ole raskaana. Jos olisin, tarvitsisin luultavasti kestävämpää materiaalia olevan pussin jota kohti kurkotella.
0
Sinä olet ihana, Nina! <3 Ja aivan sama vanhoille kuville; olemme ne nähneet. Pääasia, että olet siellä ja jaat meille ajatuksiasi – silloin, kun ehdit! Stressiä sinun ei blogista pitäisi ainakaan tuntea.
Ja oli ihan hyvä kommentoida tuo "ei, en ole raskaana" 😀 Muistan varsin hyvin vaikkapa työelämästä, kun ikä kääntyi yli 30 vuoden, niin jos jätti joskus vaikkapa aamukahvikupin juomatta, niin joku luuli heti, että on raskaana 😀 😀 Tietyn ikäisillä naisilla ei pieniinkään elämänmuutoksiin voi olla mitään muuta syytä kuin raskaus.
Mutta siis: ihan rauhassa Nina! Täällä me kaikki ollaan ja blogi päivittyy, kun sinä (ja tietokone) ehditte aiheeseen keskittyä. Ihanaa tiistai-päivää!
Voi kiitos ihanasta kommentistasi Tarja! <3
Olen itse tällä hetkellä mukana haasteessa "100 päivää ilman viinaa", ja tuntuu että aina täytyy selitellä kun ei ota lasillista jos sitä tarjotaan. Eli joka paikassa tuohon asenteeseen törmää.
Ihanaa tiistaita sinullekin Tarja, yritän kerätä itseäni ja nousta vaikeuksien kautta voittoon! 🙂
Onpa harmillista tuo kuvien kohtalo! Siksi me tarjotaan aina se kuvapaketti halutessaan bloggaajalle mukaan, koska jos blogin siirron tekee ekaa kertaa, sieltä saattaa lähteä kuvia. Onhan sulla se kuvapaketti?
No älä muuta sano! On mulla kuvat (tosin ei teidän kautta), mutta ei sen kanssa ole vielä päästy puusta pitkälle. En tiedä yhtään miten toimia noiden kuvien kanssa tässä tilanteessa… Turkanen että harmittaa! 🙁
Kyllä tietokone- ja nettiongelmat saavatkin hermostumaan – toivottavasti saat koneesikin kuntoon, tai jopa uuden koneen. Ja kuvat ovatkin onneksi tallessa, jos niille tulee tarvetta 🙂
Ja joo, voihan ihmisellä ja naisella muitakin elämänmuutoksia tapahtua kuin raskaus (miksi muuten pitää tarkentaa edes…?) Joka tapauksessa toivotan jaksamista ja voimia tulevaan 🙂
Kiitos Heidi tsempistä! Ja niinpä, miksi tuota asiaa tarvitsee selittää? Ei kai sitä tarvitsekaan. Jotenkin vain tuli sellainen tunne että kun ottaa heti huhuilta siivet pois niin huhut ei ala turhaan liikkua. :/
Toivottavasti (ja ajattelisin että ovatkin) sellaisia mullistuksia, että saat hengitellä pussiin innostuksesta, riemusta ja jännityksestä =)
No jaa, toistaiseksi tunteista tulevan suhteen päällä on ehkä eniten epätoivo, mutta eiköhän sitä aurinko ala pian paistamaan risukasaankin. 🙂 Ihanan positiivista ajattelua sinulta Kaisu! <3
Tekniset ongelmat on kylla tosi stressaavia, joten ymmarran pussiin hengittelyn. Toivottavasti jatkat blogia! Oon tykanny tosi paljon katella kuvia ja lukee sun avoimia kirjotuksia omasta elamastas. Monesti on pyoriny omat ajatuset samoissa aiheissa, olipa se ollu joku kiva juttu (niinkun uudet korkkarit!) tai kinkkisempi (niinkun vauvapaineet), ja on ollu mielenkiintosta saada vinkkeja ja lukee toisten reaktioita aiheisiin. Oon yks naista hiljasista blogilukijoista, joten halusin kertoo ihan nain ”aaneen” etta sun blogi on upee ja ootan aina mielenkiinnolla uusia juttuja. Niinkun Tarja jo sano, kirjottele sillon kun on aikaa ja halua etta ei tuu stressi. Kylla me lukijat pysytaan matkassa vaikka et tuottas uutta koko ajan. Hyvaa kannattaa aina odottaa! Tsemppia sulle tulevaan. Kevatta, aurinkoo, ja kaikkee hyvaa kohden, jes?
Voi kiitos Kikka, lämmittipä kommenttisi mieltä ihan valtavasti! Kiva että nyt rohkaistuit jättämään kommenttisi. Lukijoilta tulevat kommentit on minulle ihan valtavan arvokkaita! Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan. Aurinkoa odotellessa! 😉
Mä odotan kuulevani noista mullistuksista ensi viikolla first hand! Ihanaa kun tulet kylään <3
Kiitos Kay, on ihana tulla! Kuulet kyllä varmasti myllerryksestä ensi viikolla. Ei mitään ihan valtavia juttuja ole tapahtunut tai tapahtumassa. Omaan oloon, hyvinvointiin ja jaksamiseen ne tosin tulevat (ainakin hetkellisesti) vaikuttamaan. Nyt on vaan sellainen fiilis, että omaa napanöyhtää on hyvä kaivella ja kieriskellä vähän ahdistuksessa. 🙂
hiljaista sakkia! 😀 pitäis kyllä kommentoida ahkerammin mutta sitä usein on niin laiska, että käy vaan lukemassa sun jutut eikä jätä mitään jälkeä käynnistään. aika tyhmää käytöstä moinen, näethän sinäkin vaivan kirjoittaa tätä blogia meille lukijoillesi. kiitos siitä!
No hei, ette te kaikki ole hiljaisia. Esimerkiksi juuri sinä Pauliina, saat kommenteillasi minut jaksamaan ja jatkamaan väsyneinäkin päivinä. Kunpa vaan tietäisitte miten paljon jokainen kommentti minulle merkitsee. <3
Aaaargh, tekniset ongelmat on kyllä niiiin hanurista; vähemmästäkin vaipuu epätoivoon… Tuli itsellekin muuten sellainen olo, että miksi ihmeessä ei voisi jättää useammin edes pientä kommenttia. Onko sitä muka niin kiireinen ettei voi huikata heippoja ihmiselle jonka ajatuksia on lukenut vuosikausia? Tai ettei kehtaa kun ei ole omasta mielestä mitään asiaa/ järkevää tai nasevaa kommenttia? Hmm. Ehkä tässä tavoitetta tälle vuodelle 🙂 Tsemppiä pussiin hengittelyyn, onneksi asioilla on aina tapana järjestyä <3
Tekniset ongelmat joista ei ymmärrä itse mitään vaan on muiden ihmisten osaamisen, ja ennen kaikkea muiden ihmisten ajan varassa, ovat ahdistavimpia! Kun ei voi tehdä itse oikein mitään eikä oikein edes ymmärrä missä meni pieleen ja miten ongelma ratkaistaan. Argh, pää kyllä tuntuu välillä räjähtävän.
Voi Emilia miten ihana ajatus että alkaisit jättää enemmän kommentteja. Jokainen, ihan jokainen kommentti ilahduttaa tosi paljon. Kiitos että nyt kommentoit. Oli kiva kuulla sinusta! 🙂
Voi Nina, jaan kyllä nuo fiilikset ihan täydellisesti. Oma eka nettikauppaviritelmä aiheutti mulle niin paljon pussiinhengittelyä, että saan vieläkin näppylöitä ajatuksesta, että pitäisi muuttaa jotain virtuaalista jonnekin. Onneksi en sentään harmaantunut pysyvästi tuolloin! 😀
Elämä on välilä just tuota, asiat tökkii ihan urakalla, mutta kun siitä selviää kirkastuu kaikki taas kummasti ja elämä on taas ihan tunnepuolellakin nautinnollista. Kaikkea parasta sinulle, ihana – ja mullistuksiin, joita on tulossa. Toivon, että kaikki mullistukset ovat vain parempaan päin. <3
Kiitos kun jaksat kirjoittaa!! Urakoit kunnolla blogin kanssa, joka päivittyy niin usein ja aina yhtä tyylillä! Olet niin taitava! Ja muistathan ottaa tarvittaessa aina taukoa, jotta bloggaaminen pysyisi kivana juttuna?
Apua, jo pelkkä ajatus nettikaupan pystyyn laittamisesta saa minut kaivamaan pussin esille. 😀
Kiitos Vipsu, toivotaan että mullistukset ovat suunta parempaan. Tuo tulevien aikojen siirtymävaihe ja totuttelu tulee luultavasti viemään veronsa, mutta toivottavasti elo normalisoituu pian. Ja jos ei, niin onneksi on edes tulossa kesä ja kesäloma joita odottaa. 😀
Kiitos tuosta viimeisestä kappaleesta. Olipa todella kauniisti sanottu! (Ei saa ihmistä liikuttaa kyyneliin näin työpäivän aikana.. ;))
Ihana sinä ♥
Breathe in, breathe out 😀
<3 Kiitos ihana SatuKoo!