Sadan päivän haaste

tunnetila: ylpeys

alkoholiton1alkoholiton alkoholiton2

Viinilasin kohottaminen ystävyyden merkiksi. Kolmen ruokalajin illallinen kivassa ravintolassa Kööpenhaminassa. Kaverin kanssa baarissa perjantai-iltana höpöttelemässä lasillisen äärellä. Hemmotteluhetki kuplivan afternoon tean merkeissä. Yömyssy Tampereella Café Europassa hyvä ystävä seurana. Lasillinen tolkuttoman hyvää olutta supersuositussa panimoravintolassa Kööpenhaminassa.

Yllä olevia kuvia yhdistää huonon kuvanlaadun lisäksi pari muutakin seikkaa. Ensinnäkin se, että ne kaikki on kuvattu alkuvuoden aikana. Ja toiseksi se, että jokaisessa kuvassa lasissani on alkoholitonta juomaa.

Osallistuin yli kahdentoistatuhannen muun suomalaisen kanssa Ylen ”100 päivää ilman viinaa” -haasteeseen ja tuo haaste on nyt ohi!

Sata päivää ilman viinaa. Täytyy sanoa että oli yllättävän helppoa. Ehkä viitenä päivänä sadasta kaipasin lasillista punaviiniä koti-illan iloksi tai hyvän ruoan kaveriksi. Muuttopäivän lähestyessä, tavarameren keskellä itkua pidätellessäni saatoin ehkä haaveilla kossupullon tempaisusta (en oikeasti käytä väkeviä), mutta muuten en edes ajatellut alkoholia. Kaiken maailman kekkereillä jatkuvasti tarjolla olevasta alkoholista oli todella helppo kieltäytyä.

Kolmen ruokalajin illallisia söin tuona aikana vähän hienommissa ravintolassa muutamia. Useinmiten sain viinin tilalle alkoholitonta viiniä, kerran (Tallinnassa) alkoholitonta olutta. Ylimmän kuvaparin illallisella Kööpenhaminassa join läpi illallisen kivennäisvettä, sillä ravintolassa ei ollut tarjolla alkoholittomia vaihtoehtoja.

Ravintola Kööpenhaminassa oli ainoa, jossa alkoholittomana vaihtoehtona tarjottiin vettä. Kaikkialla muualla sain alkoholittomia juomia jotka tarjoiltiin viini- tai olutlaseista, ja jotka näyttivät samalta kuin muiden alkoholilliset juomat. Tuo ulkoinen seikka merkitsi ruokailukokemuksessa yllättävän paljon.

Testasin myös Alkon valikoimasta muutamaa alkoholitonta punaviiniä. Ei nuo alkoholittomat viinit juuri viinille maistuneet, ehkä enemmänkin käyneille mehuille, mutta se, että ne näyttivät ehdalta tavaralta, saivat aikaan hyvän fiiliksen.

Käytän normaalisti alkoholia sen verran harvakseen, tai ainakin niin pieniä määriä kerrallaan, että olossani en huomannut noiden sadan päivän aikana muutosta. Saatan tosin joskus herätä päänsärkyisenä vaikka olisin illalla juonut vain lasillisen viiniä. Noita särkyjä ei ollut sadan päivän aikana ikävä.

Sata päivää alkoholitonta elämää on nyt ohi. Haaste tuntui sen verran helpolta, että voisin jatkaa alkoholittomuutta vielä toiset sata päivää ihan kevyesti. Siis voisin, mutten halua. Voi ystäväni punaviini, kiva nähdä taas pian!

Oliko kukaan Teistä mukana haasteessa, tai voisitko kuvitella olevasi ilman alkoholia sata päivää?

0
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply
    vipsu
    16/04/2015 at 16:04

    Onneksi olkoon! En ollut mukana haasteessa enkä ole ajatellut lähteäkään vastaaviin. Olin aikoinani viitisen vuotta yhtäsoittoa raskaana ja imetin, ilman mitään hankaluuksia, joten tiedän, että voin olla ilman viinilasillisiani ihan helposti. 🙂 Toisaalta jos seurassani on ihminen, jolle alkoholi on hiukan hankala juttu, syystä taikka toisesta, en minäkään silloin ota mitään alkoholillista. Voin hyvin olla ilman, mutta lasi pari viiniä on kiva nappasta aina välillä, enkä näe tällä hetkellä mitään syytä luopu niistä. 😉

    • Reply
      Nina
      16/04/2015 at 16:45

      Kiitos vipsu! Vau, viisi vuotta ilman viiniä olisi kyllä minulle hirvittävän tuskaista. 🙂 Tosin lapset ovat kyllä niin paljon arvokkaampia kuin tuo viinilasillinen, että valinta olisi helppo jos se täytyisi tehdä. Nauttikaamme kuitenkin nyt viinistä kun sen aika on. 🙂

  • Reply
    Ellu
    16/04/2015 at 21:31

    Heh, olen asunut nykyisessä asunnossani kohta viisi vuotta ja edelleen tupareilla saamani punaviinipullo on korkkaamatta 😀 Juon vuodessa ehkä muutaman siiderin ja viiniäkin kyllä silloin tällöin. Mut voisin elää vaikka ihan ilman alkoholia. Mutta onnittelut sulle onnistumisesta 🙂

    • Reply
      Nina
      17/04/2015 at 12:22

      Heh, sinä se et taida olla suurempi viinin ystävä. 🙂 Kyllä minäkin ehkä voisin elää ilman alkoholia. Tai siis en kaipaa sen humalluttavaa tai turruttavaa vaikutusta kuten monet, ainoastaan hyvää makua joka tuo ruokien erilaiset vivahteet esille. Harmi siis että alkoholittomat viinit ei maistu hyvältä.

  • Reply
    Vimps
    21/04/2015 at 01:43

    Tunnistan tuon kuvan, ja muistan edelleen arviomme ”käyneestä marjamehusta”, heh! Arvostan sitä, että nykyään ravintolassa saa myös alkoholittomia viinejä (vaikka sitten marjamehunmakuisia) ja oluita (ne ovat kuulemma useimmiten hyviä; itse en osaa sanoa, kun en oluita juo), mutta onpa yllättävää, että Kööpenhaminassa tarjolla oli vain kivennäisvettä! Vaikka Tanska olutmaa onkin, niin silti… 2010-luvulla?!

    Tervetuloa kuitenkin takaisin (puna)viinimaailmaan! Vai otetaanko ens kerralla skumppalasilliset kevään kunniaksi? Parsaviikotkin ovat täällä taas, joten on selkeästi meidän aika taas treffata! Kevätperinne!

    • Reply
      Nina
      27/04/2015 at 20:50

      Skumppaa ja parsaa, kyllä kiitos! 🙂

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.