Matkapostausten suossa

tunnetila: muistelu

asu2_01 asu2_02

mekko IvanaHelsinki, vyö COS, aurinkolasit C.Kobler*,
laukku Gianni Chiarini, espadrillat Amust

asu2_03
Yritin koko viime viikonlopun valmistella ja kirjoittaa reissupostauksia. Huh mikä urakka! Jokaisen matkan jälkeen totean kauhuissani, miten valtava työ matkapostauksissa on näin jälkikäteen. Parasta olisi jos jaksaisi raahata läppäriä matkoilla mukana, ja kirjoittaa joka päivän kuulumiset ja matkavinkit ylös kerralla. Haluan kuitenkin pitää edes muutaman viikon vuodessa täydellistä lomaa ihan kaikesta, myös blogista, vaikka tämä nykyään onkin minulle vain harrastus.

Teen matkoilla yleensä muistiinpanoja jokaisen päivän jälkeen. Kirjoitan ylös missä kävimme, otan muistiin osoitteet ja pidän tallessa suosittelut ansaitsevien ravintoloiden kuitit ja käyntikortit. Kävin viikonlopun aikana läpi kaupunkien karttoja, kuittipinoja ja matkalla nappailemiani kuvia. Joka ikinen kuitti ja kuva toi mieleen muistoja matkalta.

Esimerkiksi heti kun näin yllä olevat asukuvat, tunsin taas kadulla velloneen helteen. Muistin aurinkovoiteesta nahkeana olleen ihon ja läpinäkyvän mekon alla hiostaneen alushameen. Muistin kuvan ulkopuolelle jääneen pienen viinibaarin, jonka asiakkaina oli ainoastaan kulmilla asuvia vanhoja pappoja. Muistin myös baaria pyörittäneen mukavan nuorukaisen. Muistin miltä baarista tilaamani rosé maistui, ja muistin myös, että kaikki baarin lasit olivat ihan likaisia. Päätin olla nyrpistelemättä ja mennä mukaan pienen kulmakuppilan rentoon tunnelmaan. Ei se aina ole ihan niin justiinsa…

Oli hauska huomata mitkä asiat nousivat näin jälkikäteen reissun kohokohdiksi ja mitkä olivat jo unohtuneet vähemmän tärkeinä. Moni pieni yksityiskohta tuntui nyt valtavan suurelta ja merkitykselliseltä, vaikka niiden tapahtuessa asiat tuntuivat olevan tavallisia tai vähäpätöisiä.

Sain viikonloppuna rustattua muutaman matkapostauksen rungot valmiiksi, mutta sen jälkeen läppärini otti ja sanoi viimein sopimuksensa irti eikä käynnisty enää lainkaan. Saapa nähdä koska pääsen taas postausten kimppuun…

Asukuvat otettu Venetsiassa

0
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply
    HeidiV
    13/08/2015 at 17:45

    Älä ota paineita, kirjoita kun ehdit (ja saat läppärin kuntoon ) 🙂 Ihana tuo muisto viinibaarista!

    • Reply
      Nina
      14/08/2015 at 10:22

      Kiitos Heidi ymmärryksestä! Vanhaa konettani ei taida saada enää kuntoon, joten täytyy käydä ostamassa uusi. Onneksi kyselin aikaisemmin Teiltä vinkkejä hyvistä koneista. Taisin löytää sieltä uuden suosikin. 🙂

  • Reply
    miumau
    14/08/2015 at 08:38

    (jatkona edelliseen kommenttiin :)) … ja tuo mekko on kaunis!

    • Reply
      Nina
      14/08/2015 at 10:25

      Voi kiitos miumau! Mekko on ollut jo monta kesää suosikkejani. Ostin sen New Yorkista silloin kun asuimme siellä (joo, tiedän että kuulostaa hassulta että ostin Suomi-designia New Yorkista!), joten siitä tulee aina bonuksena ihania muistoja mieleen. 🙂

  • Reply
    merikukka
    15/08/2015 at 20:49

    Kun pimeätä ja kylmää, on kivaa lukea helteestä ja lomakohteista. Jospa ne lämmittäisivät ja piristäisivät sitten syksymmällä 🙂 Kuvasta kyllä hyvin näkee, miten tuskaista siellä on ollut!

    • Reply
      Nina
      16/08/2015 at 08:17

      Ihana kommentti merikukka, kiitos! Täytyykin ajatella että tämä postausten viivästyminen oli ihan tarkoituksella tehty sateisten syyspäivien iloksi. 🙂 Ja kyllä, juurikin sana tuskainen kuvaa hyvin tuolla vellonutta hellettä.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.