tunnetila: ilo
Sain viime viikonloppuna nauttia ihanasta seurasta, kun ystäväni tarvitsi työmatkan vuoksi Helsingistä yösijaa.
Sunnuntaiaamuna totesin ystävälleni, että haluaisin tarjota hänelle kunnollisen aamiaisen. Mietin kivoja aamiaispaikkoja lähistöltä, en nimittäin ollut käynyt kaupassa ja ajattelin, että kotoa ei löydy mitään tarjottavaa.
Emme kuitenkaan jaksaneet lähteä ulkoilemaan heti aamutuimaan, joten päätin lopulta laittaa tarjolle jotain mitä kaapista löytyy.
Jääkaapista löytyi miniluumutomaattien lisäksi Jukolan juuston -goudia (ostin kasan taivaallisia Jukolan juustoja Tuomaan markkinoilta ennen joulua, onneksi niitä oli vielä pari eri makua jäljellä), ja pari erilaista hilloa.
Juustojen kaverina maistelimme superhyviä Le Pain des Fleurs’n sipuli- ja viikunanäkkäreitä*. Lisäksi pyöräytin pikaisesti raikkaan mustikka-banaanismoothien. Juomaksi tarjoilin haudutettua teetä ja tuoremehua.
Kaappien kätköistä löytyneet tarjoilut eivät olleet kovin runsaat, mutta ne olivat sitäkin maistuvammat. Ja mikä tärkeintä, saimme vatsamme täyteen.
Kun pöydän kattaa kivasti ja sytyttää kynttilät, niin kukaan ei huomaa jos tarjoilut on hieman vähäisemmät. Heh, täytyy muistaa tämä seuraavankin kerran kun saamme yllätysvieraita.
Ihana aamiainen! Ei se määrä vaan laatu 🙂
Samaa mieltä Heidi! Mä en ole muutamaan vuoteen käynyt edes missään brunsseilla kun siellä tulee ahdettua itsensä niin täyteen. Hyvä simppeli aamiainen riittää. 🙂 (Hotelliaamiaiset on sitten erikseen… ;))