tunnetila: onni
Hento keväänvihreä oli valloittanut huhtikuisen Prahan. Kevät Prahassa oli kuulema kaksi viikkoa myöhässä ja tunnelmaltaan alkukeväinen sää oli hyvin epävakainen. Jouduimme juoksemaan joka päivä sadetta pakoon kahviloihin tai museoon. Iloitsin kuitenkin sadekuuroista, sillä kuurojen jälkeen luonto alkoi vihertää entisestään.
Vanhoissa kaupungeissa on ihan omanlainen tunnelmansa. Historian havinan voi aistia jokaisessa kadunkulmassa jos malttaa vähän pysähtyä haistelemaan tuulta. Praha on perustettu vuonna 870. En voi edes kuvitella mitä kaikkea kaupungin mukulakivikadut ovat nähneet ja päällään kantaneet. Kiinnostavaa nähtävää löytyy Prahassa ihan kaikkialta.
Löysimme kollegani kanssa kapeiden katujen lomasta muutaman niin ihanan paikan, että vinkkaan niistä Teille vielä erikseen. Ensin on kuitenkin yritettävä saada kiinni arjesta. Yölennon buukkaaminen paluuseen tuntuu aina lentoja varatessa hyvältä, mutta yölento ja seuraavana aamuna töihin könyäminen ei kuitenkaan ole koskaan se paras idea… Jestas mikä reissuväsymys taas painaa!
0
Viehättävä paikka! Kiitos kuvista, ehkä niiden innoittamana käyn tuolla joskus…
Koitahan jaksaa taas arkea 🙂
Kiitos tsempistä Heidi! <3
Olen ihan varma, että tykkäisit Prahasta valtavasti! Suosittelen ottamaan Prahan jo lähitulevaisuuden reissulistalle. 🙂