tunnetila: onni
Ja nyt, tässä vihdoin se syy, jonka vuoksi matkustimme päiväksi Getariaan. Halusin päästä tutustumaan Getariassa sijaitsevaan Cristobal Balenciaga museoon.
Ja miksi tuo museo on pienessä espanjalaisessa kalastajakylässä, jossa ei hirvittävästi muita nähtävyyksiä ole? Cristobal Balenciaga syntyi Getariassa vuonna 1895. Mikäpä sen hienompi tapa kunnioittaa ikonista suunnittelijaa ja hänen elämäntyötään, kuin perustaa upea museo hänen kotikonnuilleen.
Museo muodostuu kahdesta toisissaan kiinni olevasta rakennuksesta. Toinen, vasta muutama vuosi sitten rakennettu lisäosa, kattaa pääosan esillä olevista Balenciaga kokoelmista. Viereinen vanha rakennus, museon toinen osa, on nimeltään Aldamar Palace.
Aldamar Palacessa Cristobal vietti ison osan lapsuudestaan, sillä Cristobalin äiti työskenteli ompelijattarena talon omistajalle, markiisi Casa Torrelle. Tuolla Cristobal sai ensimmäisen kosketuksensa haute coutureen, kun hän katseli päivät pitkät äitinsä työskentelyä.
Jo pelkkä museo oli arkkitehtonisesti näkemisen arvoinen, mutta kun se oli vielä täynnä ikonisia asuja ja upeaa tunnelmaa, olin valtavan onnellinen kun pääsin tutustumaan museoon ajan kanssa.
Yleensä museoissa lukee joka paikassa ”älä koske” -kieltoja. Balenciaga -museossa taas siellä täällä oli kylttejä, joissa pyydettiin koskemaan. Museossa sai mm. tunnustella ja tutkailla erilaisia Balenciagan pitsejä ja kankaita.
Pakko myöntää, että yksi museon kohokohdista minulle oli se, kun esillä olleisiin muutamiin Balenciagan asusteisiin sai pukeutua! Voi että, punastelin kuin pikkutyttö kun sain päälleni Balenciagan luomuksia!
Helteisen suloinen Getaria ja hieno museokokemus. Jos minun täytyisi valita mikä oli kesäomareissumme täydellisin päivä, niin kyllä se olisi visiitti Getariaan!
0 0
Oh ja voih ??
Oi jospa oisin saanut olla mukana…
Voi Merja, sinä olisit rakastanut tuota paikkaa! Ne esillä olevat pitsit, joita sai hipelöidä ja tutkia, olivat huikeita! Olisit varmasti arvostanut niitä enemmän, kuin 99% näyttelyn kävijöistä. 🙂
Onpas kaunista… Ja minusta on todella hienoa, että museo on nimenomaan suunnittelijan synnyinpaikassa <3
Samaa mieltä saara! Oli ihana ajatella pikkuista Christobalia leikkimässä vanhassa rakennuksessa ja ihailemassa äitinsä työtä. 🙂