tunnetila: tykkäys
Hei kun seuraavan kymmenen vuoden aikana mainitsen blogissani, että tarvitsisin jonkunlaisen takin, niin älkää uskoko. Minä valehtelen.
Haluaminen ja tarvitseminen ovat tietysti eri asioita, mutta jos mainitsen jotain takkitarpeesta, niin sanokaa ”Et tarvitse!” ja muistuttakaa minua tästä postauksesta.
Nyt on nimittäin päässyt käymään niin, että minulla on takki jokaiseen eteen tulevaan tarpeeseen. On paksua ja ohutta untuvatakkia, on trenssi, takki paukkupakkasille, pari sadetakkia, ohuempi ja paksumpi villakangastakki, säänkestäviä ulkoilutakkeja, hyvin ohuita kesätakkeja jne.
Jos ihan totta puhutaan, niin minulla taitaa olla jopa liikaa takkeja. Mutta kuten fiksu ystäväni Ida näitä kuvia napsiessaan totesi ”Suomessa takit on niin tärkeitä, että on hyvä että takkeja löytyy jokaiselle säälle”. Tismalleen näin! Takkeja tarvitaan aina, kunhan niitä vaan mahtuu säilyttämään jossain…
tikkitakki H&M Trend*, huivi Balmuir*,
hanskat Moschino, farkut J.A.P., nilkkurit Agile
Sain valta H&M:n syksy-talvi-mallistosta muutaman suosikkini, ja tämä takki oli ylivoimainen suosikkini koko mallistosta!
Takista tulee toisaalta mieleen 70-luvun tikatut makuupussit. Kun takki on vielä päällä ihanan reilu, se päällä tuntuu kuin olisin pieni lapsi makuupussissa, turvassa kylmältä maailmalta.
Toisaalta taas takissa on myös hieman ylellistä kartanonrouvafiilistä. Ihan kasuaalisti olen tässä matkalla talleille. Olenhan kartanonrouvana Skotlannin nummilla, ja ajattelin lähteä hevosellani Tuulispäällä tarkistelemaan tiluksia…
Talvipukeutuminen on Suomessa oikeasti välillä hyvin hankalaa. Paksu untuvatakki on näille säille vielä liian kuuma. Villakangastakki taas kastuu hetkessä märäksi kun sade yllättää. Ohuen, sadetta kestävän takin alle taas tarvitsee monta vaatekerrosta, jottei vilu iskisi.
Juuri näihin tilanteisiin olen havainnut tämän tikkitakin täydelliseksi! Takki on sopivan ohut, mutta lämmittää kuitenkin mukavasti. Alle mahtuu vaatekerroksia jos tarve vaatii, ja takin pinta hylkii vähän vettä.
Nyt voi siis sanoa, että oli sää mikä hyvänsä, niin minä pärjään kyllä!
Kuvat: Ida / Ida365
8
Tää on niin makea, mä yritän nyt perustella, miksi tarvitsisin tän 😀 Takkeja kun löytyy minultakin yli tarpeiden!
Tämä on iiiiihana! Ja mä oikeasti näen tämän sinulla. Sopisi tyyliisi tosi kivasti! Joulualeja odotellessa… 😉
Siisti takki ja ihana väri! Miten sitä saisi itsensä rohkaistua hankkimaan joskus jonkun muun kuin mustan takin… Ei varmaan mitenkään, kun on tällainen ”tyyli-nössö” 😀
Joo ja kyllähän sitä tietysti pärjäisi vähemmilläkin vaate- (ja huivi-)määrillä, mutta kun ne tuottavat niin paljon iloa! Arki on monesti sellaista puurtamista, että on mukava tunne pukeutua kivoihin vaatteisiin. Voin rehellisesti tunnustaa, että esim. Helsinki-huivi tuo sisälle pienen ilonläikähdyksen ihan joka kerta, kun sen laittaa kaulaan. Ja niin tekee moni muukin vaate: ”että onpa kiva lähteä, kun saa laittaa tämän päälle”. Niin kauan kuin tili on balanssisa ja tilaa on säilöä (mulla ei kyllä enää oikein ole… KonMari: tervetuloa kylään!…), niin mikäpä siinä 🙂
Rentouttavaa viikonloppua ihana Nina! <3
Tismalleen samaa mieltä kanssasi Tarja kauniista vaatteista ja iloa tuottavista asioista! Niin kauan kun hankintoja tekee järjen ja oman tilin saldon mielessä pitäen, niin kauan itseä saa ilahduttaa vaikkapa juuri uusilla vaatteilla tai kosmetiikalla.
Minäkään en olisi ehkä uskaltautunut ostamaan tämän väristä takkia, mutta nyt kun se on minulla, niin en halua olla ilman. Tämä takki on täydellinen vihreänä, se ei olisi niin kiva vaikkapa mustana.
Ihanaa ja rentoa viikonloppua sinullekin Tarja!
No tää on kyllä lohtutakki jos joku! Ei pääse maailman murheet läpäisemään tuota pehmeyttä.
No just näin Saara!!! Täydellisen oikein kommentoitu! 🙂
Hei
Joko olet kyllästynyt takkiin? Voisin ostaa sen 🙂
Moikka! Valitettavasti en. Takki on päällä joka päivä, myös tänään. 🙂