Vuoden ensimmäiset ostosyritykset

tunnetila: turhautuminen

Vuoden kestänyt ostamattomuushaasteeni on ohi. Viime viikolla, heti vuoden kolmantena päivänä, suuntasin kaupungille. Iloitsin jo etukäteen mahdollisuudesta tehdä kauan kaipaamani ostos.

Kadotin viime vuoden aikana kaikki hiusrenksuni, ja viimeiset kuukaudet olen pitänyt ponnarini kasassa mieheni laatikon pohjalta löytyneellä, lähes poikki olevalla hiuslenkillä. Lenkki tarttuu jatkuvasti hiuksiini katkoen niitä. Olin superiloinen marssiessani H&M:n hiustuotteiden osastolle. Saisin vihdoin tämän pienen, mutta kovasti arkeani ärsyttäneen asian hoidetuksi.

Valitsin hiuslenkkejä ainakin vartin, mutta lopulta poistuin liikkeestä tyhjin käsin. Eihän ensimmäinen ostokseni voinut olla mikään niin tylsä ja arkinen tuote kuin hiusrenksut!

Tiesin, että menen viikonloppuna äitini ja siskoni kanssa Tallinnaan. Ajattelin tekeväni siellä ensin jonkun kunnollisen ostoksen, ja sen jälkeen myös hisurenksujen ostaminen onnistuisi varmasti.

Nooooo, Tallinnassa tuli käytyä ja kauppoja kierreltyä niin maan perusteellisesti! Kaikkialla oli hyvät alet ja liikkeet olivat täynnä kaikkea kivaa. En ole oikeastaan käynyt vaatekaupoissa vuoteen, joten moni tarjolla ollut juttu oli kiinnostava ja innostava.

Viime vuoden aikana minulta kului puhki (eli repesi) kahdet eniten käyttämäni farkut, joten farkkujen tarve oli akuutein. Sovittelin useammatkin farkut, mutta mitkään eivät olleet ostamisen arvoiset.

Etsin Tallinnasta myös kahdenlaisia kenkiä. Toiveissa oli löytää kivat herrainkengät kevääksi ja lämminvuoriset Chelsea-bootsit talveen. Löysin todella monet kivannäköiset kengät, mutta hemmetti sentään kun ostamisen kynnys on noussut kovaksi!

Onko nämä nyt juuri ne täydelliset? Löytyisiköhän joltain kotimaiselta brändiltä vastaavia? Ehkä tsekkaan kotimaisen tarjonnan ensin läpi ja teen ostopäätöksen vasta sen jälkeen… Tarvitsenko näitä todella, vai haluanko vain?

Noita asioita pähkäilin koko pitkän shoppailupäivän, enkä lopulta ostanut Tallinnasta mitään. En MITÄÄN! Ainut paikka, jossa minulla meni Tallinnassa rahaa, oli hotelli, jossa korotin huoneluokkaamme. Siinä kaikki. En siis ostanut edes niitä hiusrenksuja.

Tässä sitä nyt ollaan ja opetellaan ostamista. Älkääkä käsittäkö väärin, olen tosi iloinen ettei mopo lähtenyt heti käsistä ja elo lipsunut seesteisestä ostamattomuudesta ostoshurmokseen.

On kuitenkin paljon juttuja joita tarvitsen noiden hiusrenksujen lisäksi (esim. sukkia ja alusvaatteita), ja nyt vähän jännityksellä odotan, koska olen valmis tekemään noita lähes pakollisia hankintoja.

Taidanpa ensi viikolla suunnata askeleeni Kämp Gardeniin ja kurkata millaisia alennuksia ja mitä tuotteita siellä on tarjolla. Jospa sitä hankkisikin tänä vuonna vain kaikkea kotimaista… Tosin kotimaisia hiuslenkkejä ei taida olla olemassakaan. Vai onko?

14
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply
    Tarja
    08/01/2019 at 09:37

    Tiedätkö, minulla tuli pari päivää sitten kauhea ahdistus siitä, että minulla pursuilee kaapit vaatteita ja huiveja yms. ja käytän niistä vain murto-osaa. Ja silti tuntuu, että haluaisin koko ajan jotain uutta eli täytän ostamisella ihan jotakin muuta tunnetta kuin varsinaista tarvetta. Päätin hiljaa mielessäni, että en osta tänä vuonna yhtään vaatekappaletta tai huivia. Ostin nyt aleista yhden jakun, joka on kyllä ihana ja mieluinen ja uskon, että sitä tuleekin pidettyä, mutta tämä sai nyt olla tässä. Lisäksi päätin ottaa tavoitteekseni kaappien raivauksen ja vaatteideni eteenpäin kierrättämisen. Lasten vaatekaappeja käyn läpi säännöllisesti ja laitan kiertoon, mutta omat asiat ovat ihan retuperällä. Lisäksi olen selvästi lapsiani hölmömpi: kun aleissa esittelin tytöille jotain vaatteita, kumpikin totesi, että en minä tarvitse, minulla on ihan tarpeeksi vaatteita… Ja toivon, että ostamisen kynnys kasvaisi myös itselläni, enkä olisi enää näin impulsiiviinen haluaja ja haaveilija. Huomaan kyllä tulleeni järkevämmäksi ja tunnen oman makuni paremmin, mutta parantamisen varaa on ihan todella paljon. Olkoon tämä siis muutoksen vuosi tältä osalta.

    Samalla mietin mielessäni, että onneksi en kirjoita blogia, niin asiasta ei tule julkista 😀 En ole tästä puhunut kenellekään, vaan päätös on hiljainen ja pyrin käytettävissä olevan aikani puitteissa tekemään siivousta ja kierrätystä. Katsotaan vuoden lopussa, että miten meni 🙂

    • Reply
      Nina
      08/01/2019 at 12:06

      Hei juuri noista samoista ajatuksista oma vuoden ostamattomuuteni lähti! Oli vaan liikaa kaikkea, vaikkei oikeasti mitään ole ihan älyttömiä määriä ollut koskaan. Mutta liikaa ja turhaa silti. 🙂 Ihana että kerroit aikeistasi minulle. <3 Voin antaa vertaistukea ja/tai vinkkejä, jos joskus tulee sellainen olo, ettet tiedä miten selvitä eteen tulevista houkutuksista. 🙂

  • Reply
    JonnaH.
    08/01/2019 at 12:50

    Mä just mietin, että kun on vuoden ostamatta, niin ostamisesta voikin tulla yllättävän vaikeaa.

    Mullahan on helppoa varsinkin farkkujen kanssa, koska käytän uskollisesti yhtä brändiä ja heiltä kahta eri mallia, joten kun yhdet hajoaa, tilaan vaan tilalle samanlaiset. En ole edes vuosiin enää kokeillut muita farkkuja. 😀 Mutta joo, ilman hiuslenksuja en olisi tullut kyllä toimeen tai pelännyt hulluna sen ainokaisen katkeamista. Omat ja parhaat ostan ihan ruokaostosten yhteydestä lähikaupasta. Ovat sopivasti siinä tiskin vieressä, mistä voi heittää hihnalle samalla, kun latoo ruokaostoksia.

    • Reply
      Nina
      08/01/2019 at 14:02

      Aika vaikeata tuntuu olevan! 🙂 Kynnys siihen ensimmäiseen ostokseen on ihan älytön! Voi kunpa minullakin olisi joku frakkubrändi joka helpottaisi ostamista! Olen aina farkkuostoksilla ihan pulassa. Etenkin nyt, kun viime vuoden aikana on kertynyt kriittisiin paikkoihin vähän ylimääräistä, niin vanha farkkukoko ei ole edes sopiva… Noh, etsinnät jatkukoot! 🙂 Kiitos ruokakauppavinkistä. Jos nuo renksut ostaisi ruokien yhteydessä, niin sit ne eivät tuntuisi edes ”kunnollisesta” ostamiselta, vaan menisivät siinä ruokien mukana. 😉

  • Reply
    Mia / Beauty Highlights
    08/01/2019 at 13:11

    Mulle käy usein noin, että kun päätän lähteä ostamaan/etsimään jotain, ei löydy sitten millään eikä mistään 😀 Mutta siis vau, en tiennyt, että oot ollut jopa vuoden tuossa sun ostamattomuus-haasteessa! Todellakin hieno saavutus! Mä voisin kokeilla samaa nyt ensi alkuun ihan muutaman kuukauden. Tai jos vaikka aloittaisi sillä, että sallisi itselleen vain ne OIKEASTI tarpeelliset ja välttämättömimmät jutut. Eli sukat, alusvaatteet jne 😀

    • Reply
      Nina
      08/01/2019 at 14:07

      Kyllä, olen ollut koko vuoden ostamatta mitään. Ei siis ole ostanut sukkia en hiusrenksuja, enkä edes teippiä tai tulitikkuja. En yhtään fyysistä tavaraa. Huh, olipa urakka! 😀 Tsemppiä sinulle Mia jos päätät kokeilla samaa. On välillä uuvuttavaa, mutta samalla todella palkitsevaa! 🙂

  • Reply
    Iina / MouMou
    09/01/2019 at 13:25

    Voi sua! Toi on niin mun tavoitetila! 😀

    • Reply
      Nina
      09/01/2019 at 14:17

      Heh, tää on jotenkin vähän raskasta. 🙂 Päivät vaan kuluu, enkä löydä mitään ostettavaa vaikka jotain oikeasti tarvitsisinkin. Tälläkin viikolla olen käynyt kaupungilla jo molempina iltoina ja olen jopa sovitellut vaikka mitä, mutta kun mikään ei ole täydellinen, niin en ole sitten mitään ostanut. 🙂

  • Reply
    HeidiV
    18/01/2019 at 23:23

    Wau! Lakko jatkuu, tavallaan?

    Minullakin on tullut kynnys ostamiseen. Tykkään hypistellä ja kierrellä, mutta… H&M:lta ostin sentään alesta tyynynpäällisen… sille oli tarve.

    • Reply
      Nina
      19/01/2019 at 21:33

      No ostamattomuus jatkui tähän viikkoon asti, mutta nyt kun olen vaan maannut sängyssä, niin saatoin piipahtaa eräässä nettikaupassa ja tehdä muutaman hankinnan… 😉

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.