tunnetila: vinkkaus
Montenegro on ihana, ihana ja vielä kerran ihana! Yhden maan sisällä ehtii parin viikon loman aikana kokea 1100-luvulta säilyneiden kivitalojen lumon, vanhojen kaupunkien houkuttelevat pikkukadut, sykkivän rantaelämän ja henkeäsalpaavan upeita luonnonpuistoja. Ja tämä kaikki löytyy ihan pieneltä alueelta, noin sadan kilometrin säteeltä!
Poimin tähän postaukseen muutaman vinkin Montenegroon matkustaville. Jos mitä tahansa kysyttävää tulee niin kysykää, kerron mielelläni lisää. Mutta nyt niiden vinkkien pariin!
Jos haluat lomalle Montenegroon, niin suosittelen suoraa lentoa esimerkiksi Norwegianin siivin Helsingistä Tivatiin. Me lensimme Finskillä Dubrovnikiin ja ylitimme maiden rajan kolmen Dubrovnik-päivän jälkeen bussilla.
Bussimatka Dubrovnikista Montenegron puolelle, esim. Kotoriin, on kilometreissä lyhyt, mutta rajalla on kaksi passintarkastusta, joissa molemmissa kuluu aikaa. Meillä tuo 90km matka kesti lähes 4 tuntia, ja jälkeenpäin kuulimme päässeemme kohtalaisen helpolla. Eräillä Kotorissa tapaamillamme puolalaisturisteilla tuohon alle sadan kilometrin matkaan oli mennyt bussilla tullitarkastuksineen 6h! Oli ollut kuulema aika tuskaista hikoilla kuumassa bussissa 6h…
Tuo neljän tunnin bussimatka mielessämme aloimme pohtia, miten ylitämme rajan kun olimme tulossa takaisin Montenegron puolelta Kroatiaan. Olimme tuolloin Herzeg Novissa, ihan Kroatian rajan tuntumassa. Bussi Herzeg Novista Dubrovnikiin olisi maksanut kahdelta vähän yli 30€.
Hintoja tutkittuamme päädyimme ottamaan tuolle matkalle montenegrolaisen auton kuskeineen. Auton hinta tuolle matkalle oli 45€. Matkustimme tilavasti ja mukavasti hyvin ilmastoidussa autossa, kuski hoiti tullimuodollisuudet puolestamme (meidän ei edes tarvinnut poistua autosta), ja koko matka kesti vähän yli tunnin! Pakko todeta, että nuo olivat parhaiten käytetyt 45€ pitkään aikaan.
En osaa sanoa, miten tullimuodollisuudet omalla vuokra-autolla sujuvat, mutta ainakin paikallisen kuskin kanssa kaikki meni täydellisesti. Auton ja kuskin sain vuokrattua paluu matkaa varten Herzeg Novista näppärästi linja-autoasemalta.
Kun pääset, tavalla tai toisella, Montenegroon, kannattaa muistaa pari asiaa. Maa ei kuulu EU:hun. Moni puhelinliittymä toimii veloituksetta kotimaan datapaketteineen EU:n alueella, mutta Montenegrossa kannattaa olla netissä WiFin voimin, jos vain mahdollista. Ainakin jos haluaa välttää yllätysisot puhelinlaskut.
Vaikka maa ei EU:hun kuulukaan, on siellä silti käytössä eurot. Olipa ihanaa kun Dubrovnikin jälkeen ei tarvinnut enää miettiä mikä maksaa mitäkin. (Kroatian rahayksikkö on siis kuna, vaikka maa on EU:n jäsen).
Ihan niin edullista Montenegrossa ei ollut mitä ajattelin, mutta huomattavasti halvempaa kuitenkin kuin Dubrovnikissa. Ehkäpä euro on nostanut tuotteiden hintoja, kuten teki aikanaan Suomessakin.
Montenegron lainsäädännön mukaan kaikkien ulkomaalaisten on rekisteröidyttävä maassa olevaksi 24 tunnin kuluessa maahantulosta. Hotellit hoitavat tuon ilmoituksen samalla, kun hotelliin kirjaudutaan sisään. Me majoituimme ensimmäisessä etapissamme Kotorissa yksityismajoituksessa, joten meidän tuli tehdä tuo rekisteröityminen itse. Rekisteröinnin (käytännössä muutaman euron kaupunkiveron maksaminen ja siitä saatava kuitti oleskelusta) voi tehdä esimerkiksi poliisiasemalla, tai sitä varten olevissa toimipisteissä.
Ulkoministeriö varoittelee sivuillaan, että rekisteröinnin puuttuminen saattaa aiheuttaa sakot ja maastapoistumismääräyksen, sillä rekisteröintilomaketta näytetään rajalla maasta poistuttaessa. Tämä siis kannattaa ottaa huomioon jos olette omalla vuokra-autolla liikenteessä, ja jos ette yövy hotellissa, joka hoitaa rekisteröinnin automaattisesti.
Jos reissaatte kaupungista toiseen ilman vuokra-autoa, niin matkat voi tehdä paikallisbusseilla. Hitaita bussit ovat, koska pysähtelevät vähän missä sattuu, mutta kyydit maksavat muutamia euroja. (Esimerkiksi Kotor-Perast 1€, Budva-Herzeg Novi 8€.)
Eräälläkin bussimatkalla vieressäni istunut mummo pyysi kuskia jättämään hänet kaupan kulmalle kun siinä pitäisi käydä. Kuski pysähtyi ja jätti mummun siihen, vaikkei bussipysäkkiä ollut lähimaillakaan. (En siis oikeasti ymmärtänyt mitä mummu kuskille jutteli, mutta kassin kanssa hän paineli kauppaan ostoksille bussin jatkaessa matkaa eteenpäin.)
Reissaaminen Montenegrossa kaupungista toiseen kannattaa ehdottomasti, sillä vaikka välimatkat kaupunkien välillä ovat vain muutamia kymmeniä kilometrejä, niin tunnelmat saattavat kaupungista toiseen vaihdella ihan älyttömästi!
Esimerkiksi Kotorista Budvaan on vain noin 23km, mutta tunnelma kaupunkien välillä on kuin yöllä ja päivällä. Siinä missä Kotorissa ihastellaan maisemia vaikkapa kuntoilemalla, kiipeämällä 1350 porrasta Sveti Ivanin linnoitukselle, josta avautuu henkeä salpaavat maisemat Kotorin lahdelle, Budvassa meno on kuin Ibizalla.
Budvassa DJ:t soittavat rantaklubeilla musiikkia aamusta iltaan, ja kaikkea olemista rytmittää jatkuva basson jumputus, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Budvassa on Euroopan parhaita klubeja, Kotorissa taas on Kissamuseo, ja Kotorissa katukissat hoitavat poikasiaan kaduilla paikallisten asukkaiden tuodessa niille ruokaa ja vettä.
Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, kummassa paikassa viihdyimme tällä reissulla paremmin… Mutta molemmat paikat oli ehdottomasti kiva nähdä ja kokea!
Tässäpä muutamia yleisiä asioita, joita tuli mieleen Montenegrossa reissaamisesta. Huh, toivottavasti jaksoitte lukea maratonpostauksen tänne asti!
Seuraaviin postauksiin kokoan omat suosikkini Montenegrossa näkemästäni ja kokemastani. Jos Montenegro kiinnostaa, niin pysykää kuulolla! Ja muistakaa, kysyä saa!
5