”Hei mites sun selkä?” – Magneettikuvien tulokset

tunnetila: pohdiskelu

Vuonna 2019 minulle on tapahtunut vaikka mitä kivoja asioita. Kuitenkin, kun katson taaksepäin ja muistelen kulunutta vuotta, muistan päällimmäisenä vain kivun. Olen kärsinyt selkäkivusta koko kuluneen vuoden.

Selkäni kramppasi tammikuun viides päivä, ja siitä lähtien se on kipuillut päivittäin. Välillä kipua on ollut vähemmän, mutta poissa se ei ole ollut päivääkään.

Olen tehnyt koko vuoden paljon töitä, välillä terveyteni kustannuksella. Huomaan selvästi, että pahimpina stressiaikoina selkäni on entistä kipeämpi.

Välillä oikein tunnen, miten stressin kasvaessa selkäni alkaa jäykistyä, ja lopulta en pääse sängystä ylös ilman relaksantteja ja vahvoja kipulääkkeitä. Niin, en siis silloinkaan jää lepäämään, vaikka kroppani sitä selkeästi yrittää sanoa, vaan otan lääkkeitä ja jatkan eteenpäin puskemista.

takki H&M Premium*, paitamekko Marimekko, huivi Balmuir*, kengät Pomar*, korvikset LillanHelsinki*

Keväällä työterveyslääkäri passitti minut kotiin kolmeksi päiväksi lepäämään. Hän kehotti minua unohtamaan työt ja tekemään päivittäin rauhallisia kävelylenkkejä ja nauttimaan kevätauringosta. Hän vannotti, etten saisi muutamaan päivään tehdä töitä, ja sanoi myös, että jos siltä tuntuu, hän kirjoittaa minulle lisää sairauslomaa seuraavalla viikolla. Selkäni olisi saatava kuntoon.

Olin kotona määrätyt kolme päivää. Jokainen kävelylenkki auringossa teki oloni paremmaksi ja kropan jännitys alkoi vähentyä. ”Voi, miten ihana olisi saada palautua vielä hetki lisää”, ajattelin sairauslomapäivien jälkeen, mutten silti hakenut lisää sairauslomaa. En halunnut kuormittaa työkavereitani, joten palasin takaisin töihin.

On siis osittain omaa syytäni, että kipu on ollut iso osa kulunutta vuottani. En ole levännyt tarpeeksi, enkä ole pitänyt itsestäni tarpeeksi hyvää huolta.

Marraskuussa pääsin vihdoin lannerangan magneettikuviin, ja nyt tiedän ainakin osittain, mikä selkäkipuni aiheuttaa. Selässäni on kaksi välilevynpullistumaa.

Toinen pullistumista on pienempi ja tavanomaisempi, eli välilevy on pullahtanut vähän ulos paikaltaan. Toinen, se pahempaa kipua aiheuttava, taas on sellainen, jolle ei voida tehdä mitään edes leikkauksella. Siinä välilevy on luiskahtanut sisäänpäin, eli selkäytimen suuntaan.

En tiedä miten ja milloin tuo luiskahdus on päässyt tapahtumaan, mutta noin voi kuulema käydä, jos esim. nostaa jotain painavaa, ja samalla kiertää selkää (siis vaikkapa pahvilaatikoiden siirtely muutossa tms.). Voi huonojen tuurien huono tuuri!!! Ortopedi totesi, että selkääni ei leikata, ja että hoitona on sama kuin tähänkin asti, eli jumppa, fyssarilla käynti ja kipulääkkeet.

En millään haluaisi syödä kipulääkkeitä hamaan tulevaisuuteen, joten olen alkanut haaveilla töiden, ja samalla myös stressin vähentämisestä. Stressi kun selvästi pahentaa kipua. Nelipäiväinen työviikko tai parin kuukauden virkavapaa olisi ihana!

Pahimpina kipuaikoina olen kaupungilla kävellessäni miettinyt, että jos jäisin nyt vaikka auton alle tai katkaisisin jalkani, niin silloin voisin jäädä hyvällä omatunnolla pitkälle sairauslomalle. Selkäkipu kun ei aina näy ulospäin, niin tuntuu, että siitä on ihan turha valittaa. Eiväthän ihmiset välttämättä edes usko, että minuun oikeasti sattuu koko ajan.

Ihan kamala miten olen voinut edes ajatella tuollaista! Täytyisi vain olla onnellinen, että kivusta huolimatta pystyn muuten elämään kohtalaisen normaalia elämää. Jotenkin sitä vain ajattelee, että ne ulospäin näkyvät vaivat ja vammat ovat parempia syitä jäädä sairauslomalle.

Onneksi kohta on parin viikon joululoma. Ehdin loman aikana miettiä, mitä kaikkea tulevalta vuodelta haluan. Hidastaisinko tahtia vähentämällä töitä yhden päivän viikossa, vai ottaisinko totaalisen parin kuukauden paussin? Se on kuitenkin varmaa, että ensi vuonna pistän terveyteni työn edelle, tavalla tai toisella!

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

11
Previous Story
Next Story

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply
    Tarja
    15/12/2019 at 10:00

    Voi Nina ♥️ selkäkipu on kamalaa! Tunnistan kyllä myös nuo ajatuksesi. On tosi vaikeaa jäädä sairaslomalle. Kun itse ennen leikkausta olin järjettömän kipeä ja sairaslomalla, olin samalla tilanteessa, jossa pomo luuli minun teeskentelevän…. Eikä leikkauksen jälkeenkään olisi saanut toipua rauhassa. Karmeaa, kun miettii mikä lopulta on tärkeintä. Ilman terveyttä ei ole mitään!

    Koetetaanpa todellakin muistaa jatkossa, että pidetään itsestämme huolta! Tämä puoli on jäänyt tänä vuonna itselläkin paitsioon eli petraamista riittää….

    • Reply
      Nina
      15/12/2019 at 13:16

      Huh, kylmää jo pelkkä ajatus esimiehestä, joka luulee alaisensa teeskentelevän kipua. Hyi kamala! Onneksi olet kuitenkin päässyt leikkaukseen ja saanut selkäsi parempaan kuntoon. <3 Yritän ajatella kaikesta aina positiivisia juttuja, ja tästäkin vuoden kipuilusta olen saanut itselleni hyvät vatsa -ja selkälihakset. (Olen treenannut niitä koko vuoden, jotta edes ne kannattelisivat keskivartaloani paremmin). En usko, että ilman selkäkipua olisin myöskään jaksanut olla lihashuollon kanssa näin sinnikäs.

      Mutta tässä meille molemmille tavoitteita ensi vuodelle: lempeys itseä kohtaan, oman kehon kuuntelu ja itsestä huolen pitäminen!

  • Reply
    Meri
    15/12/2019 at 11:06

    Ikävää kuulla että koko vuosi on mennyt kipuillessa. Vaikka oma pää patistaisi töihin niin onni on kuitenkin jos työnantaja/esimies on ymmärtäväinen ja antaa helpottaa työtaakkaa ja vähentää töitä. Terveys on kuitenkin tärkeintä. Olen tässä katsellut hyvin läheltä kroonisen kipupotilaan päivittäistä arkea jo monta vuotta ja raskasta sekin on kun tietää että koko ajan sattuu mutta mitään ei ole tehtävissä (paitsi syödä lääkkeitä). Silloin se lepo ja stressin purku on välttämätöntä jotta pysyy edes jotenkin työkykyisenä. Itse olen myös siinä tilanteessa että oman jaksamisen ja terveyden vuoksi isot ratkaisut ovat käsillä. Vaikeita asioita ovat ja etenkin silloin jos työ on kivaa ja on tunnollinen ihminen on päätösten tekeminen vaikeaa.
    Tsemppiä tulevaan vuoteen, toivotaan että saat selän siihen kuntoon että ei tarvitsisi kipulääkkeisiin jatkuvasti turvautua!

    • Reply
      Nina
      15/12/2019 at 13:10

      Kiitos Meri hienosta kommentistasi! <3 Taidetaan olla samanlaisia: liian tunnollisia, ja huonoja suurten päätösten tekijöitä. 🙂 Terveyttä pitäisi vaalia kyllä kaikista eniten. Loppujen lopuksi mikään muu ei merkitse niin paljon. Työ on vain työtä, mutta terveys on lähes koko elämä. Toivon myös sinulle tsemppiä tulevaan vuoteen, ja voimia päätösten tekemiseen.

  • Reply
    Saara
    15/12/2019 at 11:18

    Toivottavasti lohdutti edes pikkiriikkisen että tiedät nyt edes kipuilun syyn :/. Nelipäiväinen työviikko on unelmaa, tee se ihmeessä jos mahdollisuus siihen on!

    • Reply
      Nina
      15/12/2019 at 13:06

      Joo, oli kyllä hyvä tietää, mikä selässä on. Ei tarvitse nyt turhaan pelätä mitään ”vakavampaa”. Harmittavaa kuitenkin on, ettei vaivalle voi tehdä oikein mitään. Olisi paljon helpompaa jos sanottaisiin vaan: ”Leikataan, niin paranet!” Tosin selkäleikkauksissa on aina omat riskinsä…

  • Reply
    pauliina
    15/12/2019 at 17:45

    Nää on näitä (yli)tunnollisen työntekijän mietteitä kun ei vaan pysty ottamaan itselleen sikaa ja lepäämään. Huomasin liian pitkään kestäneen stressin aikana miettiväni kuinka mukavaa olisi olla kuumeessa eikä jaksaisi muuta kuin nukkua. No ei ole todellakaan mukavaa olla kipeä mutta ilmeisesti ainoa tilanne milloin voi jättää kaiken suorittamisen. Ei se kyllä niin saisi mennä.
    Tsemppiä selkäkivun selättämiseen ja ihanaa joulun aikaa sinulle! ❤

    • Reply
      Nina
      16/12/2019 at 10:25

      Kiitos pauliina!!! Voi että, niin tuttua tuo sairastumisen toivominen. Tuo auton alle jäämisen miettiminen oli kyllä jo niin pelottavaa, että meinasin siitä hetkestä mennä suoraan työterveyteen ja sanoa, että nyt tarvitsen jotain jeesiä. Huh huh. Onneksi nuo ajatukset ovat pysyneet poissa. Kiitos tsempistä, se tulee tarpoeeseen! Ihanaa joulunaikaa myös sinulle! <3

  • Reply
    merikukka
    15/12/2019 at 19:52

    Moi, Nina! Ikävää, että olet joutunut elämään kipujen kansaa. Kivut ovat valitettavasti liiankin tuttuja mulle. Sairastan endometrioosia ja stressi ja tulehdus lisäävät kipuja. Stressillä on aika suuri merkitys terveydelle. Positiivinen mieli ja itsestä huolehtiminen ovat aika tärkeitä kroonisten kipujen hoidossa. Osa-aikaisuus kuulostaa aika hyvältä, kannustan sinua ehdottomasti siihen.

    • Reply
      Nina
      16/12/2019 at 10:18

      Kiitos merikukka kommentistasi! Niinhän se on, että stressi ei tee hyvää kenellekään. Kurja kuulla, että joudut itsekin elämään kroonisen kivun kanssa. Endometrioosi voi olla kuulemani mukaan todella kivulias. Voimia sinullekin, ja ihanaa joulun aikaa, kaikesta huolimatta!

  • Reply
    HeidiV
    20/12/2019 at 14:43

    Oi ei! Näkymätönkin kipu on oikeaa ja pitää ottaa vakavasti.
    Itse olen Tules-kuntoutuksessa, vaikken olisi uskonut vaivojeni olevan niin pahat. Parempi myöhään.

    Rauhallista, levollista ja rentoa joulun aikaa <3

    • Reply
      Nina
      20/12/2019 at 14:56

      Tules-kuntoutus on mulle ihan uusi termi. Täytyypä googlata mikä se oikein on. Kiitos vinkistä. Toivottavasti saat kuntoutuksesta apua! <3 Kaikkea ihanaa myös sinun jouluusi Heidi! <3

  • Reply
    Vivi Vinna
    20/12/2019 at 17:03

    Moi, Nina! Oi, kuulostaapa todella, todella ikävältä. Minulla ei ole omakohtaista kokemusta kivuista, ellei jotain ihan yksittäistä päivää paria lasketa. Mutta sen olen huomannut omalla kohdalla, että kroppa tarvii liikkumista, sitä, että meen sinne kuntosalille. Nyt, kun minulla on taukoa kuntosalista, niin huomaan melkeinpä päivittäin ajattelevani liikkumista. Sinun tarinasi toi mieleen ystäväni, joka kärsi myös jonkinsortin kivuista, mutta kun alkoi käydä kuntosalilla ja aloitti juoksuharrastuksen, niin kivut hävisivät kokonaan. Sitä en tiedä, miten sinun tapauksessasi, mutta niin kuin kerroitkin tuosta jumpasta, niin kyllä sitä kannattaa tehdä. Muutenkin, mihin itse olen kiinnittänyt Suomessa huomiota, niin ihmiset raihnaistuvat aikaisemmin. Onneksi sinä olet vielä nuori, mutta liikunta on se juttu. Ehkäpä siis tällä viestillä haluan rohkaista sinua liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin, lääkärisi sallimissa rajoissa. Tai jos jo teet niin, jatka samaan malliin!

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.