tunnetila: huvitus
Ensimmäinen työpäivä kesäloman jälkeen on takana. Meni hyvin! Ei ahdistanut ollenkaan ja oli tosi kivaa! Tai no, ihan kaikki ei mennyt kuten olin suunnitellut…
Ajattelin viime viikolla, että NYT on minun aikani skarpata. Päätin parin villahousuissa vietetyn työvuoden jälkeen ryhdistäytyä ja pukeutua töihin siististi. Kunnon vaatteisiin, olin sitten etänä tai läsnä toimistolla. Suuriin suunnitelmiini kuului myös joka-aamuinen meikkaaminen. Ja lounaiden kokkailu valmiiksi etukäteen parille päivälle.
Tänään, ensimmäisenä työaamuna, seisoin kylppärissä ja tuijotin itseäni peilistä muutaman minuutin. Hoitoneste, kasvoöljy ja päivävoide. Pelkkä ihonhoito sai sittenkin tänään riittää. En yksinkertaisesti viitsinyt kaivaa meikkejä esiin ja alkaa sutimaan. ”Kelpaan tosi hyvin näinkin!”
Vaatekaappia en, suurista suunnitelmista huolimatta, avannut sitäkään. Nappasin tuolin karmilta jalkaani supermukavat treenishortsit ja yläosaksi valikoitui alustoppi ja ohut pellavaneule, joihin olin pukeutunut aiemmin viikonloppuna. ”Nää on kivan rennot. Ettei vaan heti ekana päivänä ala mikään puristamaan tai hiertämään…”
Sunnuntaina onnistuin valmistamaan suunnitellusti lounaat kahdelle päivälle jo etukäteen. ”Hyvä minä, tästä tämä lähtee! Skarppia meininkiä!” Olin huvittavan ylpeä itsestäni. Innostuin kuitenkin heti maanantaina töiden teosta ja palaverista tiimin kanssa niin paljon, että vasta kahdelta iltapäivällä tajusin, että hemmetti, lounastauko jäi pitämättä.
Nälkä oli ehtinyt äityä jo aikamoiseksi, joten arvaatte varmaan miten kävi?! Söin ensin maanantain lounaan. Hetken päästä huomasin seisovani toistamiseen lieden äärellä, ja lämmittäväni nälissäni myös tiistaille tarkoitettua lounassatsia. Kannatti siis nähdä vaivaa ja laittaa ruoat kahdelle päivälle valmiiksi, ja sitten syödä ne molemmat heti ensimmäisenä päivänä. Voi argh!
Ja toki vielä kahden ruoka-annoksen jälkkäriksi söin sitten ”lomalta paluun kunniaksi” pienen pussillisen salmiakkia. ”Oon tehnyt tänään niin reippaasti töitä, että kyllä nyt on salmiakin paikka!”
Että sellainen startti tähän syksyyn. Oletteko Te vielä lomalla, vai oletteko jo palanneet töihin? Miten Teillä meni lomaltapaluu? Oliko yhtä onnistunut skarppaus kuin meikäläisellä?
Tärkeintä kuitenkin on, että töihin oli kiva palata, ja että työkavereita oli mukava nähdä, vaikkakin tänään vain etänä.
16
Töihin paluu vaatii vähän pehmityarä, olkoon se sitten vaikka kakai lounasta.
Töihin paluun ensimmäinen päivä sujui minulta yllättävän sujuvasti. Uusi tietokone vaati vähän säätöjä – ja erilaisten salasanojen palauttamista, mutta sain kun sainkin aika hyvin raivattua sähköpostit tyhjiksi ja luotua jo jotain uuttakin.
Jee, hyvä Tuuli!! Tästä se taas lähtee, ja pian ei enää muista lomalla olleensa. 😀 Tsemppiä meille!
Tsemppiä työn aloitukseen ♥️ itse aloitin täysin uuden työn ja kaikki vielä sekavaa, mutta tästä se lähtee.
Kiitos Taru, samoin sinulle! Uuteen työhön on aina kiinnostavaa lähteä, mutta kaiken uuden omaksuminen vie valtavasti voimia. Muistathan siis antaa itsellesi aikaa omaksua kaikki uusi. Työniloa, ja onnea uuteen Taru! <3