tunnetila: pohdiskelu
Tiedän, että blogeissa kommentoidaan nykyään tosi vähän, mutta kysyn Teiltä silti itseäni päivittäin askarruttavaa asiaa: mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat eniten tekemiinne ostopäätöksiin tai muihin valintoihin?
Olen viime aikoina saanut moneen kertaan vahvistuksen siitä, että päädyn suurimmaksi osaksi valitsemaan kotimaisia (tai ainakin kotimaisten brändien) tuotteita. Kotimaisuus menee minulla lähes aina kriteereissä kaiken muun edelle ja periaatteessa tuo on minusta oikein hyvä suuntaus. Välillä joudun kuitenkin miettimään, onko kotimainen valintani sittenkin väärä.
Olin esim. tällä viikolla työpaikan aamiaistilaisuudessa, jossa tarjolla oli kasvistäytteisiä sämpylöitä. Osa sämpylöistä oli vegaanisia, osassa oli salaatin ja muiden lisukkeiden lisäksi täytteenä Oltermannia. Seisoin pitkään sämpylöiden edessä ja mietin kumman niistä valitsisin.
Pyrin arjen ruokailuissa valitsemaan vegaanivaihtoehdon aina kun sellainen on tarjolla, mutta nyt vegaanisämpylän välissä oli avocadoa. Päähäni iskeytyi dilemma: kumpi on pienempi paha, jostain kaukaa Suomeen roudattu avocado, vai eläinperäinen juusto, joka on valmistettu Suomessa? Päädyin valitsemaan kotimaisen juuston. Vegaanius sai siis tällä kertaa väistyä kotimaisuuden edestä.
Mistä tietää kumpi valinta on parempi? Ns. täysin oikeaa valintaa ei tässä tapauksessa varmaan taida edes olla. Kumman sämpylän Te olisitte valinneet? (Tarjolla oli myös molemmat valinnat gluteenittomina, mutta ne leivät jätin niitä oikeasti terveydellisistä syistä tarvitseville.)
collegemekko Globe Hope*, sandaalit Pomar*, korvikset Aida Impact, kangaskassi Stockan kanta-asiakaskassi
Kun mietin esim. vaatteissa tai kodintuotteissa minulle tärkeimpiä hankintakreteereitä, niin myös niissä valintani kohdistuu useinmiten kotimaisiin brändeihin. Kaikista paras mieli tulee silloin, jos tarpeeseen tulevan hankinnan löytää joko käytettynä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuna.
Sain kotimaisen Globe Hopen syksyn mallistosta itselleni pr-näytteenä kuvissa näkyvän mustan pitkän hupparin. Huppari on valmistettu 60% kierrätetystä puuvillasta ja 40% kierrätetystä polyesteristä. Kierrätyspuuvilla on peräisin teollisuuden ylijäämästä, polyesteri taas muovipulloista ja muusta muovijätteestä.
Globe Hopen slogan on ihan mahtava: ”Absolutely nothing new since 2003”. Kotimainen Globe Hope on todellinen uranuurtaja kierrätysmateriaalien käytössä tekstiili- ja asusteteollisuudessa. Ajatelkaa, Globe Hope täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Se jos mikä, on hatunnoston arvoinen juttu!
Toinen asia, mikä Globe Hopen meiningissä on hienoa, on sen työllistävä vaikutus Suomessa. Globe Hope lajittelee ja puhdistaa käyttämänsä kierrätysmateriaalin, sekä suunnittelee ja kaavoittaa tuotteensa Nummelassa. Lopputuotteet, esim. laukut ja asusteet, valmistetaan lähituotantona Suomessa ja Baltiassa.
Vaikka työ tehdään lähialueilla, tuoteiden hinnat on pystytty silti pitämään hyvin kohtuullisina. T-paitoja saa reilusti alle kolmella kympillä ja huppareiden hinnat ovat alkaen 59,90€. Globe Hopen tuotteita saa esimerkiksi eettisen ostamisen verkkokauppa Weecosilta, mutta myös esim. Prismoissa fiksun vaatevalinnan voi tehdä ruokaostosten yhteydessä.
Toki me kaikki tiedämme, että ympäristölle paras vaateostos on se, minkä jättää tekemättä. Mitä vähemmän kuluttaa sen parempi.
Mutta tästä päästään taas postauksen alun mietintöihin. Onko parempi jättää kaikki ostamatta, vai ostaa kotimaisia, ekologisia ja eettisiä brändejä, joiden tuotteita ostamalla työllistää monia suomalaisia pienyrittäjiä ja käsityöläisiä?
Rakastan monia pieniä kotimaisia brändejä, kuten Hulmua, Lillan Helsinkiä, Pixie Dustia, Laponie of Scandinaviaa, Kaija Wearia, Arelaa, Djusieta, Aida Impactia jne. Miten kaikille yrittäijille kävisi, jos lakkaisin yhtäkkiä ostamasta heidän tuotteitaan?
Kertokaa viisaat miten elää elämäänsä kuluttajana niin, että voi nukkua yönsä hyvin, eikä ylianalysoi kulutustottumuksiaan sodan, pandemian, inflaation, energia- ja muiden kriisien keskellä?
Kuvat: Vilma
7
En ole viisas kuluttaja, enkä pysty vastaamaan kysymykseesi aukottomasti. Ehkä valintoihin vaikutta moni asia. Kotimaisuus ja eettisyys ovat hyvät kriteerit, vaikka välillä ne menevätkin ristiin.
Huono puoli tämän hetken arjessa (ainakin minun) on se asia, että monesti hinta on se, joka ratkaisee, mitä valintoja joutuu tekemään. Taloustilanne (koko maailmassakin) on sellainen, etten ainakaan itselleni pystynyt ostamaan näin kalliita vaatteita, kuten vaikka Globe Hopen. Parin euron t-paita alesta oli maksimisuoritus. Se on sääli, että hyvän suunnan ottanut maailmanmeno on nyt näin vinksallaan.
Todella tärkeä kommentti Nadine! Mietin juuri viikonloppuna ystäväni kanssa, miten tämä maailmantilanne tulee vaikuttamaan, ja on jo vaikuttanut, ihmisten ostokäyttäytymiseen. Kotimaiset ja ekologiset asiat olivat juuri pääsemässä osaksi kuluttajien arkipäiväisiä ostoskoreja, mutta nyt kun kaikkien tuotteiden hinnat ovat vaarassa kohota pilviin, valinta on helposti se halvin mahdollinen.
Etenkin ruoassa hinnannousun on alkanut jo huomata hyvin selvästi. Olen itsekin alkanut asioimaan entistä enemmän Lidlissä, sillä se on omien havaintojeni mukaan edullisin ketju Suomessa. Lidlistä voin vielä ostaa kotimaisia tuotteita kohtuullisin hinnoin, toisin kuin esim. lähikaupassamme.
Huolettaa edes ajatella mihin tämä kaikki vielä päättyy. 🙁
Ruuan osalta on niin paljon helpompi tehdä valinta kotimaisen ja ulkomaisen vastuullisen tuotteen välillä. Tuo esimerkkisi juuston ja avokadon välillä on hyvä esimerkki siitä. Koska avokadon viljelyssä käytetään monin paikoin pohjavettä viljelyksien kasteluun, sen seurauksena kokonaisilla yhteisöillä ei ole puhdasta juomavettä. Miten avokado voisi olla vastuullinen valinta juustoon verrattuna tuollaisella vaikutuksella? Sama ristiriita koskee monia myös suomalaistenkin vastuullisten merkkien usein käyttämää materiaalia: kangas, joka on 70-30 -sekoitus puuvillaa ja polyesteriä voi olla tuotannon aiheuttaman vedenkulutuksen kannalta parempi vaihtoehto verrattuna pelkkään puuvillaan, mutta se polyesteri on öljypohjaista ja siitä irtoaa mikromuovia, joten onko sekään lopulta niin hyvä vaihtoehto? Siksi en ota itseisarvoksi edes sitä, että uusi vaate on ”vastuullinen”. Kotimaisuus on vielä hähmäisempi arvo vaateteollisuudessa, mutta en verran hyvin on takavuosien mainoskampanjat iskeneet, että kahdesta hyvästä vaihtoehdosta valitsen todennäköisemmin suomalaisen brändin.
Koska itse olen vähentänyt vaatteiden ostamista ja pienentämään vaatteideni määrää, olen myös miettinyt, miten sellaisen kulutustavan yleistyminen voisi vaikuttaa vaatekaupan alaan. Ehkä vähempi voi olla lopulta jopa enemmän vaatekaupalle? Vaatteet kuitenkin kuluvat, joten pienemmän vaatevaraston omistavan kuluttajan on pakko hankkia korvaavia vaatteita loppuunkäytettyjen tilalle, kun ei voi ottaa toista vastaavaa omasta kaapistaan.
Kiva lukea näitä sinun pohdintojasi, ne ovat todella tässä ajassa kiinni!
Niin hyviä pointteja, kiitos että kommentoit! Ehkä se on vaan yksinkertaisesti niin, että jos ei voi olla varma mikä kulutusvalinta olisi paras, viisainta on tehdä valinta siitä näkökulmasta, mikä on itselle se tärkein. Tuo ajatus on auttanut itseäni näissä asioissa eteenpäin.
Tiedän aina kotimaisia tuotteita ostaessani pitäväni osaltani yllä kotimaista taloutta. Se jo mikä on näinä aikoina tärkeää. Jos ollaan mahdollisimman ”omavaraisia” eikä olla monikansallisten ulkomaisten yritysten varassa missään talouden osa-alueella, niin luulisi asioiden olevan edes pikkasen paremmin hanskassa.
[…] hetki sitten, että kuluttaminen on tällä hetkellä valtavan kompleksista. Jokaisella asialla on aina kaksi puolta. Jokaista valintaa tehdessä täytyy valita kahden […]