tunnetila: sekava
Mitä Teille kuuluu?
Minulla on nykyään jatkuvasti päässä sellainen ajatusten karuselli, etten pysy itsekään ajatusteni perässä. Yritän välillä jäsennellä ajatuksiani ja saada niihin jonkinlaista tarttumapintaa, mutta aina kun saan jostain ajatuksesta kiinni totean, että ei, tätä asiaa en halua juuri nyt ajatella.
Ajattelen jatkuvasti sotaa, köyhyyttä, lisääntyvää yksinäisyyttä ja eriarvoistumista, vaurioituneita kaasuputkia, omia ja läheisten terveyshuolia, sähkölaskuja, kohonnutta ruoan hintaa, ilmastokriisiä, raja-aitojen rakentamista, olosuhteiden pakosta toimintansa lopettavia yrittäjiä ja tulossa olevia loskasäitä.
Aina kun ehdin ajatella, että ei tämä maailma voi tästä enää hullummaksi muuttua, niin seuraavana aamuna uutiset kertovat, että kappas vain, taas on maailmankirjat entistä enemmän sekaisin!
Miten hemmetissä tässä maailmantilanteessa voi edes pysyä tolkuissaan?
Joudun välillä tekemään hartiavoimin töitä luodakseni arjesta siedettävämpää. Poltan paljon kynttilöitä, ostan kotiin kukkia, seuraan vain hyvän mielen sarjoja, herkuttelen, ulkoilen, saunon ja käyn uimassa, suunnittelen pieniä viikonloppureissuja syksyn synkimpiin hetkiin jne.
Skippaan suosiolla kaikki ne lehtien artikkelit, joissa kerrotaan miten kamalan myrkyllistä kynttilöiden polttaminen sisätiloissa on, tai miten epäekologista on ostaa ulkomaisia leikkokukkia. Antakaa minun pliis nauttia edes muutamista pienistä jutuista omassa kodissani!
Oletteko Te vaipuneet murheen alhoon vai jaksatteko edelleen porskuttaa menemään vanhaan malliin?
Laittakaa myös kommenttiboksissa jakoon parhaat murheenkarkoitusvinkkinne! Mun paras vinkkini on väkisin ulos raahautuminen, vaikkei yhtään huvittaisi. Raitis ja puhdas ilma on kyllä sellainen voimavara meillä täällä Suomessa, että siitä kannattaa nauttia (ennen kun sekin meiltä viedään).
Katsokaa nyt! Vaikka kuinka yrittää pysyä positiivisena, niin todella masentaviin sanoihin tämäkin postaus nyt päättyi. Tällaista tämä nyt vaan on…
Kuvat: Vilma
16
Kyllä tuttua on ja pimeys muutenkin ahdistaa aina ja vaihdevuodet sekamelska ja maailman tilanne vasta ahdistaakin.
Välillä luen Hesarin nettisivuja ym. Ihan hulluna, hakien turvaa, toivon pilkahduksia, että jos tilanne ei olekaan niin paha.. Mutta onhan se.
Nautitaan pienistä jutuista hyvällä omallatunnolla. ❤️
Löysin muuten Indiskasta kynttilöitä, jotka ei savuta, tulee yllärinä soma pitsireunus ja palavat pitkään. Hinnat 5-6€ väleillä. Suositus. Lisäksi Salen viikkokimput tuo iloa. Viimeksi lisäsin Salen viikkokimppuun Lidlin runsaan ruusukimpun ja 10€ kokonaisuus näytti valehtelematta monen kymmenen euron kimpulta.
Lämmin halaus Nina. ❤️
Kiitos Tiia kynttilävinkistä! Olen jo aloittanut kynttilöiden hamstraamisen talven varalle, joten taidanpa piipahtaa myös Indiskassa. 🙂 Mä kans yhdistelen edullisempia markettikimppuja. Kimpuista saa tosi kauniita kun vähän jaksaa tuunailla.
Iso hali myös sinulle Tiia! <3
Tuttuja ajatuksia Nina ❤️
On tärkeää myös pitää omasta mielestään huolta kaikkien huolien keskellä. Uusi huulipuna ei vie perikatoon mutta voi antaa iloa kuukausiksi 💄
Emme voi hallita koko maailmaa, joten koetetaan hallita omia ajatuksiamme ❤️ Ei sekään aina helppoa ole.
Sirpa <3 Eilinen Oriflamen meikkitilaisuus ja siellä kasvoille saatu freesi meikki teki minut tämän kaiken keskellä ihan älyttömän iloiseksi. Myös saamani kauniit sanat ilahduttivat niin, että olen vielä tänä päivänä tosi iloisella tuulella. Ne on ne pienet asiat jotka on tärkeitä!
Nina. <3
Ymmärrän ja samaistun tunteisiisi täysin. Itsellä myös koronasta ja maailman tilanteesta johtuva 2,5 vuoden jäätävä työputki (ilo olla töissä valtiolla) on vienyt kaiken energian ja ilon. On oikeasti tuntunut 2,5 vuotta, että milloin tämä loppuu, en jaksa enää yhtäkään ylityöviikonloppua enkä yhtään mitään, en edes jättää kommenttia. Vaikka kuinka ajattelee, että teemme työtä ihmisten parhaaksi, raja se on kaikkien jaksamisella. Kun ei enää jaksa innostua edes itselle tärkeistä asioista, silloin pitää jo huolestua.
Mutta kun tilanne on niin monella sama! Mietin hoitotyöntekijöitä, juurikin työnsä menettäneitä yrittäjiä, työttömiä ja kaikkia, joilla ei ole läheisiä ja tulen entistä surullisemmaksi.
Mutta koska emme voi kantaa koko maailmaa harteillamme, olen yrittänyt tätä yksinkertaista juttua: ole ihmisille mahdollisimman hyvä. Koeta laittaa hyvä kiertämään ja ole ystävällinen, kehu aidosti ja hymyile, kuuntele sinulle puhuvia ja anna aikaa niille, keille voit. Mutta ota aikaa myös itsellesi, edes 15 minuuttia silloin kuin voit. Älä soimaa itseäsi, jos et jaksa osallistua kaikkeen, sillä jos et ota aikaa itsellesi, et myöskään jaksa olla läsnä muille. Yritän ajatella näin ja mennä päivän kerrallaan. Ehkä tähän kaikkeen pitää vain sopeutua ja oppia elämään epävarmuuden kanssa. Minulla kuitenkin on asiat todella hyvin, joten yritän olla kiitollinen kaikesta ja mennä pienin askelin eteenpäin ajatellen, että hyvyys toisille ei maksa mitään, mutta voi olla todella arvokasta. Kun en tee töitä, en seuraa uutisia (koska olen töissä viestinnässä, koko työ on pelkkiä uutisia näin kärjistäen), minulla on siihen oikeus oman mielenterveyteni vuoksi. Mitä hyvää jatkuvasta kännykän kyttäämisestä muutenkaan koskaan on tullut. 😀
Koska syksy on lempivuodenaikani ja rakastan kynttilöitä, olen yrittänyt perehtyä tähän aiheeseen juurikin sisäilmakysymyksen kautta. Olen päätynyt siihen, etten osta ollenkaan parafiinista tehtyjä kynttilöitä ja harvemmin myöskään steariinista, vaikka 100% steariinikynttilöiden kunnon puuvillalangalla sanotaan palavan puhtaammin. Suosin mahdollisimman paljon kotimaisia mehiläisvahakynttilöitä (mm. Kaurilan sauna, heillä on ihania tuotteita muutenkin <3), ja ekopohjaisia mm. oliivisteariinista ja oliivivahasta tehtyjä kynttilöitä (mm. Puttipajan Oliva-kynttilät). Niihin tulee palaessa kaunis pitsikuvio. 🙂 Näin myös voin tukea kotimaisia yrityksiä, olen onnekas, ja siitä tulee hyvä mieli. Kynttilöiden käyttöohjeita on hyvä noudattaa ja huolehtia tietenkin myös hyvästä ilmanvaihdosta.
Älä huoli Nina, minusta jokaisen pitää voida nauttia asioista, muuten ei elämässä ole mitään järkeä. <3 Se tuskin on kenellekään harmillista, jos ostat kotiin kukkia. Kynttilät, lempimusiikki, lukeminen, kokkailu, läheiset ja rakkaat, hyvänmielen sarjat ja elokuvat sekä uni, näillä yritän pärjätä. Se tärkein työ on toki jokaisen tehtävä päänsä sisällä, se on vaikeaa, mutta yksi pieni askel päivässä, yksi hyvä teko toiselle ja itselle, eikö me sillä jo päästä alkuun? Jaksettaisiinko me tällä siihen asti, että voi aloittaa joulun suunnittelun ja fiilistelyn (mulla joulun odotus ja siihen liittyvä fiilistely alkaa aina marraskuussa Pyhäinpäivän jälkeen, ja sen avulla jaksan muuten kiireisen loppuvuoden)? <3
Halaus! Olet tärkeä Nina, ja myös sinä autat meitä kaikkia jaksamaan kirjoituksillasi!
Virpi <3 <3 <3 Niin ihana kommentti sulta, ja niin ihanaa että kommentoit pitkästä aikaa. Kommenttisi merkitsevät minulle tosi paljon. <3
Viestissäsi oli valtavasti sellaista, jonka olisin vonut kirjoittaa itse. Olen myös tullut siihen tulokseen, että tärkeintä on kiltteys ja toisten huomioon ottaminen. Plus omassa etuoikeutetussa asemassa olevana (minulla on työpaikka ja palkka jolla tulen toimeen) pyrin käyttämään niin paljon palveluita ja suosimaan suomalaista kun vaan on mahdollista. Vaikkei sillä koko maailmaa pelasta, niin toivon, että edes joku hyötyy tekemistäni valinnoista.
Myös minulla on yksi laatikollinen täynnä mehiläisvahakynttilöitä talven varalle, ja myös noita Puttipajan Olivia -kynttilöitä löytyy paketillinen. Mutta hei niistä mulla olisi kysymys: ostin ko. kynttilät jo viime keväänä, mutta ne ovat jääneet kokonaan käyttämättä. Nuo kynttilät ovat nimittäin liian paksuja kaikkiin kynttilänjalkoihini! Oletko löytänyt niihin sopivan kynttilänjalan, vai vuoletko kynttilän aina kapeammaksi? Olen ollut niiden kanssa ihan pulassa! 😀
Kyllä me varmaan joulun odotukseen asti selvitään! Minulla on jo kaksi joulukalenteria (itse ostin lakukalenterin, ja kosmetiikkakalenterin sain yllätyksenä eräästä pr-tapahtumasta). Lapsuuden uteliaisuudella ja tulossa olevien herkkujen voimalla jaksaa kyllä! Ja uutisten katsomisen minimoinnilla. Se auttaa aina!
<3<3<3
Hitsi, nyt en osaa auttaa, sillä Oliva-kynttilöitä minulla on vain erikorkuisina pöytäkynttilöinä. Kapeita kynttilänjalkoihin meneviä Olivoja en olekaan kokeillut, hyvä tietää että ovat kovin paksuja. Kynttilänjaloissa polttelen pääasiassa niitä mehiläisvahakynttilöitä. 🙂
Tsemppiä alkavaan viikkoon!
Kiitos Virpi! <3 Ja siis todettakoon, etten ole yrittänyt tunkea paksuja pöytäkynttilöitä kynttilänjalkoihin. 😀 😀 Puttipaja lanseerasi aivan ihanat kruunukynttilät viime keväänä ja ostin niitä silloin heti testiin. Mutta paksuja ovat, peijakkaat! 🙂
Tsemppiä ja kivaa viikkoa sinullekin Virpi! <3